Jokainen kaipaava sydänEsimerkki

Pelottava enkeli ja mykäksi tekevä vastaus

Sakarias ei voinut uskoa korviaan, kun arpa heitettiin, ja se osui häneen. Pappina hän oli uhrannut tuhansia eläimiä, mutta hänelle ei oltu koskaan suotu kunniaa uhrata suitsukkeita Herran pyhäkössä. Sakarias veti syvään henkeä astuessaan sisään pyhään kammioon.

Pieni liekki, jota hän kantoi, loi varjoja ympäri huonetta. Oikealla hän näki näkyleipäpöydän, vasemmalla kultaisen lampunjalan, ja hänen edessään oli suitsutusalttari. Hän sytytti hyvältä tuoksuvan suitsukkeen alttarille ja kumarsi päätään rukoillakseen. Kun hän avasi silmänsä, Sakarias näki hänet silmäkulmastaan.

Varjossa seisoi vaikuttavin ja pelottavin olento, jonka hän oli koskaan nähnyt. Se oli enkeli Gabriel.

Vaikka Gabrielin näky oli pelottava, enkeli vakuutti Sakariaalle, ettei tarvitse pelätä ja että hänellä oli mitä hämmästyttävimpiä uutisia. Sakariaan ja Elisabetin rukouksiin pojasta vastattaisiin pian, ja tämä lapsi tulisi olemaan suuri Herran edessä. Tämä kauan rukoiltu lapsi olisi Messiaan edelläkävijä.

Ainoa ongelma oli, että Sakarias ja Elisabet olivat ylittäneet hedelmällisen iän. Joten Sakarias kysyi Gabrielilta, mistä hän voisi tietää, että niin käy, ja enkelilähettiläs vastasi: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä." Toisin sanoen: Eikö yksin minun näkemiseni riitä uskoaksesi, Sakarias?

Sakarias varmasti tiesi Jumalan voivan vastata hänen rukouksiinsa, mutta suojellakseen itseään liioilta odotuksilta, hän oli päätellyt, että Hän ei vastaisi.

Epäuskon vuoksi Gabriel teki Sakariaasta mykän. Hän ei pystynyt kuulemaan eikä puhumaan. Mutta eikö kaikki epäusko ole mykkyyttä? Kun emme usko sitä, mitä on ilmoitettu Jumalan sanassa, olemme hengellisesti mykkiä.

Vaikka Sakarias vastasi alunperin epäilevästi, hänen "aikalisänsä" auttoi häntä näkemään asiat selkeästi. Kun hän lopulta sai puhekykynsä takaisin, hänen huulensa tulvivat ylistystä. Palautuneella puhekyvyllään hän käytti huuliaan siunatakseen Jumalaa epäilyksen ilmaisemisen sijaan.

Sakarias ja Elisabet ajattelivat vuosikymmenien ajan, että Jumala oli vastannut heidän sydämensä kaipaukseen vastauksella "ei", mutta se olikin ollut vain "ei vielä". Jatka siis rukousta, uskomista ja tottelemista! Et koskaan tiedä, mitä Jumala voi tehdä rukouksillasi, joihin et koe vielä saaneesi vastausta.

• Minkä sellaisen suhteen olen epäuskoinen, mitä Jumala on ilmoittanut sanassaan?
• Minkä rukouspyyntöjen suhteen tunnen houkutusta luovuttaa?
• Kuinka voin ottaa mallia Sakariaan ja Elisabetin (epätäydellisestä) uskollisuudesta jatkaakseni uskomista, kun tunnen houkutusta antaa periksi?