Muuttuneena eläminen: uutena vuotenaEsimerkki

Vuosi elämää antautumisessa

Vuoden alku on täydellinen hetki pysähtyä ja pohdiskella kaikkien kiitosaiheiden lisäksi parantumista ja kasvua tulevana vuonna. 

Meitä saatetaan muistuttaa loukatuista tunteistamme pohtiessamme. Voimme valita vapauden antaa anteeksi mieluummin kuin lakaista nuo tunteet maton alle tai antaa niiden aiheuttaa katkeruutta. Ja ensimmäinen askel kohti anteeksiantoa on antautuminen. 

"Antautuminen" voi olla yksi niistä sanoista, joka saa ihmiset herkkähermoisiksi varsinkin anteeksiantoon liittyen. Samaistamme sen taistelussa häviämiseen valkeaa lippua heiluttaen ja siihen, että annamme vihollisen ohittaa meidät. Mutta kun antaudumme Jumalalle, voimme katsoa sitä eri lailla.

Antautuminen Jumala-yhteydessä tarkoittaa avokätisyyttä oman elämämme suhteen – jopa meidän kipumme ja tuskamme osalta, jotta Jumala voi parantaa meidät siitä. Hän on täynnä rakkautta, armoa ja myötuntoa meitä jokaista kohtaan. Meidän ei tarvitse pelätä antaa kipuamme Jumalalle, koska voimme luottaa Hänen olevan hellä ja käsittelevän sydämiämme varovaisesti. 

Voimme luottaa Jumalan olevan myös oikeudenmukainen. Meille on luonnollista haluta nähdä jonkun maksavan tekojensa seuraukset. Jumalakin tuntee oikeamielistä vihaa syntiä ja vääryyttä kohtaan. Mutta meidän täytyy hyväksyä, että vain Jumala voi tuomita ihmisen sydämen. Me emme voi päättää, ansaitseeko joku rangaistuksen vai armon, ja koston tarpeestamme kiinni pitäminen jättää meidät vain katkeriksi.

Jos haluamme elää rauhassa tänä vuonna, meidän täytyy antaa vihamme ja ylpeytemme Jumalalle ja keskittyä omiin sydämiimme. Meidän täytyy tehdä tietoinen valinta laskea kipumme ja kontrollintarpeemme Hänen jalkojensa juureen ja pyytää Jumalaa työskentelemään meissä. Meidän täytyy tunnustaa, että tarvitsemme Hänen apuaan. 

Anteeksianto on meille Kristuksen seuraajille jotakin, mitä teemme päivittäin – jopa silloin, kun emme halua tehdä sitä. Joskus anteeksiannon prosessissa meidän täytyy luovuttaa sama kipu Jumalalle useita kertoja. Kun vanhat tunteet nousevat pintaan, annamme anteeksi uudelleen ja uudelleen, kunnes niillä ei enää ole vaikutusta meihin. Kaikki asiat ovat anteeksiannettavissa Jumalan armon avulla. 

Anteeksianto ei kuitenkaan tarkoita, että tapahtunut olisi hyvä asia. Se ei tarkoita, että annamme ihmisten jatkaa satuttamistamme. Eikä se välttämättä tarkoita kasvokkaista keskustelua – henkilön ei tarvitse edes olla enää elossa, jotta voisimme antaa hänelle anteeksi, koska kyse ei ole hänestä. Se on eräänlaista hyväksymistä vain meidän ja Jumalan välisessä hetkessä. Siinä on kyse siitä, että kutsumme Hänet peremmälle, jotta Hän voi parantaa sydämemme.

Älä tuo viime vuoden loukkauksia ja kipuja tähän vuoteen. Jos sinulla on jotakin anteeksi annettavaa, vietä hetki rukouksessa ja luovuta se Jumalalle. Kerro Hänelle, että tarvitset Hänen apuaan ja että luotat lopputuloksen Hänen käsiinsä.