Jeesus ja syntiset

Jeesus ei koskaan pitänyt ketään niin syntisenä ettei heille voisi antaa anteeksi. Hän toivotti tervetulleeksi myös ne, joita muu yhteiskunta halveksui.

Ote African Study Biblen kommentaariviitteestä otsikolla ”Anteeksiannon tuoksu”:

Me kaikki epäonnistumme elämään, kuten Jumala meitä käskee elämään. Syntimme satuttavat muita – joskus syvästi. Tosiuskovat kaipaavat anteeksiantoa sekä Jumalalta että ihmiseltä, jota on loukannut. 

Tässä kertomuksessa syntinen nainen etsi niin epätoivoisesti anteeksiantoa, että hän uskaltautui astumaan tärkeän uskonnollisen johtajan taloon. Hän oli kutsumaton, arvoton ja ei-tervetullut. Nöyryydessään hän heittäytyi Jeesuksen eteen. Hän itki. Hänen kyyneleensä putoilivat Jeesuksen jaloille, ja hän suuteli tämän jalkoja ja kuivasi kyyneleet jaloista hiuksillaan. Kun hän kaatoi kallista tuoksuöljyä Jeesuksen jaloille, sen tuoksu täytti koko huoneen.

Toiset ihmiset joko antavat anteeksi tai sitten eivät, kun olemme tehneet väärin heitä kohtaan. Mutta kun heittäydymme nöyryydessä Jeesuksen jalkojen juureen sydän synneistämme särkyneenä, hän ei työnnä meitä pois. Hän sanoo meille: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.”

Pohdittavaksi ja keskusteluun

Tämän kertomuksen nainen oli elänyt erittäin syntistä elämää ja tehnyt paljon pahaa Jumalan silmissä. Miksi luulet Jeesuksen antaneen hänelle anteeksi?

Koetko, ettei sinua voida sanoa Jumalan lapseksi, koska olet niin arvoton? Miksi tai miksi et?

Jos tunnustat syntisi Jeesukselle, antaako hän sinulle anteeksi? Mitä tämä kertomus opettaa meille Jumalan halusta antaa meille anteeksi?

Kuinka meidän pitäisi vastata tuohon anteeksiantoon?