Ei hyljätty: vapauden löytäminen Täydellisen Isän poikina & tyttärinäEsimerkki

Päivä 3:

“En voisi koskaan antaa isälleni anteeksi _____ .”

Onko sinusta koskaan tuntunut tältä?

Jokaisessa ihmissuhteessamme meidän täytyy pyytää ja antaa anteeksi jossakin vaiheessa matkan varrella.

Sama pätee suhteessamme maalliseen isäämme. Mitä tulee anteeksiantoon, me voimme valita joko antaa – tai olla antamatta – anteeksi.

Toisinaan tuntuu houkuttelevalta olla antamatta anteeksi ihmiselle, joka on loukannut meitä. Vihollinen saa meidät uskomaan, että meillä on jonkinlainen ylivalta ihmiseen, jolle emme ole antaneet anteeksi. Kuitenkin todellisuudessa, kun emme suostu antamaan anteeksi, annamme menneisyyden – meitä vastaan tehtyjen rikkomusten ja ihmisten, jotka tekivät ne – pitää meitä otteessaan.

Voit ajatella asiaa tältä näkökannalta: joka kerta, kun sanot “en koskaan anna hänelle anteeksi ______”, elät uudelleen tuon tuskallisen hetken ja vahvistat sen jättämää muistijälkeä. Jeesus ei kuollut puolestamme, että me voisimme elää menneiden vääryyksien orjina; Hän kantoi jokaisen kokemamme ja tekemämme vääryyden, jotta me voisimme elää vapaina täyttä elämää.

Avain anteeksiantoon kaikissa suhteissamme, myös isäsuhteessamme, on se, että katsomme ristille. Kun risti on kirkkaana mielessämme, pystymme näkemään omien syntiemme suuruuden ja sen, minkä hinnan Jumala maksoi antaessaan meille anteeksi – Hänen oman Poikansa elämän! Kun tiedostamme, kuinka paljon itse olemme saaneet anteeksi täysin ansaitsemattomasti, alamme ymmärtää, että mekin voimme antaa anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet – mukaan lukien isämme.

Älä ymmärrä minua väärin. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että asetat itsesi alttiiksi tai suostut vääryyteen ummistamalla silmäsi tai kieltämällä loukkaavan käytöksen tai jopa hyväksikäytön, eikä se tarkoita sitä, että katsomme syntiä läpi sormien. Jumalakaan ei tehnyt niin meidän kohdallamme. Sen sijaan syntiemme oikeudenmukainen seuraus sälytettiin Hänen viattoman Poikansa päälle.

Jokaisesta väärästä teosta, jonka isäsi on ehkä tehnyt sinulle, on täysi viha vuodatettu Jeesuksen päälle ristillä.

Kun käsitämme tämän, olemme vapaita antamaan anteeksi isillemme. Ja kun suostumme antamaan heille anteeksi, me itse asiassa saamme tilaisuuden lähettää suvussamme eteenpäin siunauksen, jota emme ehkä itse koskaan saaneet maalliselta isältämme. Tällä tavalla voimme elää todeksi evankeliumia – osoittaessamme armoa niille, jotka eivät sitä ansaitse.

Ota vastaan anteeksiannon siunaus Taivaalliselta Isältäsi. Anna maalliselle isällesi anteeksiannon lahja, ja saat kulkea vapaana tietäen, että Taivaallinen Isäsi on luvannut oikaista kaikki vääryydet ja pyyhkiä pois jokaisen kyyneleesi ikuisiksi ajoiksi.