Järkkymätön Lisa Beveren kanssaEsimerkki

Kirkko on usein ollut nopea tuomitsemaan uskosta osattomat ihmiset heidän synneistään ja käytöksestään, mutta ei pitäisi olla mikään yllätys, että ihmiset, jotka eivät tunne Jumalaa toimivat kuten sellaiset, jotka eivät tunne Jumalaa. Meidän tulisi ensisijaisesti pitää huolta siitä, että elämme itse pyhää ja muuttunutta elämää. Etsiessämme Jumalaa voimme sitten pyytää viisautta ilmaista Hänen hyvyyttään ympärillämme oleville ihmisille tavalla, joka kutsuu heitä löytämään oman muutoksensa Hänessä. 

Jumalan lapsina meidät on luotu uudelleen Kristuksessa olemaan kovia kuin timantti ja silti suloisia kuin kukkanuput. 

Elämme maailmassa, joka on täynnä sellaista, mistä Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa. Niin monet meistä ovat hylänneet tiedon Jumalasta ja hänen läsnäolostaan eivätkä enää pysty tunnistamaan Hänen suunnitelmaansa ihmiskunnalle.

Mutta kysy itseltäsi: Onko nykyajassa ilmenevä pahan päivittely muuttanut mitään? Valitettavasti meidät tunnetaan paremmin siitä, mitä vastustamme, kuin siitä, minkä puolella olemme. Kulttuurimme muuttuminen pyhäksi ei tapahdu sitä arvostelemalla ja tuomitsemalla, vaan siten, että ratkaisemme omat ongelmamme ensin ja sitten jaamme Jumalan hyvyyttä, armoa ja toivoa tarvitseville. 

Jumalan hyvyys on meille aina kutsu palata totuuteen, sen sijaan, että hyväksyisimme synnin. Tämän vuoksi tarvitsemme viisautta. Toisinaan toimimme kuin olisi ystävällistä olla sanomatta syntiä synniksi, koska emme halua saada ihmisiä tuntemaan häpeää. Kuitenkin meidän on tarpeen nimittää syntiä synniksi, mutta se on tehtävä niin, että se synnyttää toivoa, ei tuomiota. 

Pyhyys meidän kulttuurissamme alkaa siitä, että annamme itsemme kokonaan Jumalalle. On olemassa sukupolvi, joka epätoivoisesti kaipaa muutosta, ja he odottavat näkevänsä sen meissä. 

Jumala sanoo, että Hän tekee terveeksi maan, kun Hänen kansansa nöyrtyy ja rukoilee, ei silloin, kun maan hallitus toimii täydellisesti. Mitä tämä merkitsee sinulle?