Joosuan kirja 4:1-24
Joosuan kirja 4:1-24 Raamattu Kansalle (FINRK)
Kun koko kansa oli kulkenut Jordanin yli, HERRA sanoi Joosualle: ”Ottakaa kansan keskuudesta kaksitoista miestä, yksi mies kustakin heimosta, ja antakaa heille tämä käsky: ’Ottakaa kukin keskeltä Jordania, aivan pappien jalkojen juuresta, kaksitoista kiveä. Viekää ne mukananne ja asettakaa ne siihen paikkaan, johon jäätte ensi yöksi.’” Niin Joosua kutsui ne kaksitoista miestä, jotka hän oli israelilaisista määrännyt tähän tehtävään, yhden miehen kustakin heimosta. Hän sanoi heille: ”Menkää HERRAN , Jumalanne, liitonarkun eteen keskelle Jordania, ja nostakoon kukin teistä olalleen kiven, israelilaisten heimojen lukumäärän mukaan, jotta niistä tulisi muistomerkki teidän keskellenne. Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät, mitä nämä kivet teille merkitsevät, vastatkaa heille: ’Sitä, että Jordanin vesien virtaus katkesi HERRAN liitonarkun edessä, kun se kulki virran poikki. Jordanin vesien virtaus katkesi, ja siitä nämä kivet ovat israelilaisille ikuisena muistona.” Israelilaiset tekivät juuri niin kuin Joosua oli käskenyt. He ottivat israelilaisten heimojen lukumäärän mukaan kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, kuten HERRA oli puhunut Joosualle, veivät ne mukanaan yöpymispaikkaan ja asettivat ne sinne. Joosua pystytti kaksitoista kiveä myös keskelle Jordania sille kohdalle, jossa liitonarkkua kantavat papit seisoivat. Ne kivet ovat siellä vielä tänäkin päivänä. Arkkua kantavat papit seisoivat keskellä Jordania, kunnes kaikki, mitä HERRA oli käskenyt Joosuan puhua kansalle, oli tehty, aivan niin kuin Mooses oli Joosuaa käskenyt. Sitten kansa kiirehti virran yli. Kun koko kansa oli kulkenut virran yli, HERRAN liitonarkku ja papit siirtyivät kansan eteen. Ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa kulkivat taisteluvalmiina israelilaisten etujoukkona, niin kuin Mooses oli heille puhunut. Noin nelikymmentuhantinen sotaan varustettu joukko kulki HERRAN kasvojen edessä taisteluun Jerikon arolle. Sinä päivänä HERRA teki Joosuan suureksi kaikkien israelilaisten silmissä, ja he kunnioittivat häntä koko hänen elinaikansa kuten olivat kunnioittaneet Moosesta. HERRApuhui Joosualle: ”Käske todistuksen arkkua kantavia pappeja nousemaan Jordanista.” Niin Joosua käski pappeja: ”Nouskaa ylös Jordanista.” Tuskin HERRAN liitonarkkua kantavat papit olivat nousseet ylös Jordanista ja heidän jalkansa astuneet kuivalle maalle, kun Jordanin vesi palasi paikoilleen ja virtasi niin kuin ennenkin yli kaikkien äyräitten. Kansa nousi ylös Jordanista ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä ja leiriytyi Gilgaliin, Jerikon alueen itälaidalle. Ne kaksitoista kiveä, jotka oli otettu Jordanista, Joosua pystytti Gilgaliin. Hän sanoi israelilaisille: ”Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään, mitä nämä kivet ovat, niin kertokaa heille: ’Israel kulki tästä Jordanin poikki kuivaa myöten, kun HERRA , teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin vedet teidän tieltänne, kunnes olitte kulkeneet virran poikki. Samoin HERRA , teidän Jumalanne, oli tehnyt Kaislamerelle, jonka hän kuivasi meidän edeltämme, kunnes olimme kulkeneet sen yli. Näin hän teki, jotta kaikki maan kansat tulisivat tietämään, kuinka väkevä on HERRAN käsi, ja jotta te aina pelkäisitte HERRAA , teidän Jumalaanne.’”
Joosuan kirja 4:1-24 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Kun koko kansa oli kulkenut Jordanin yli, Herra sanoi Joosualle: »Valitkaa kansan keskuudesta kaksitoista miestä, yksi kustakin heimosta. Käskekää heidän hakea kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, siltä kohtaa missä papit seisovat, ja kantaa ne siihen paikkaan missä vietätte ensi yön.» Joosua valitsi israelilaisten joukosta kaksitoista miestä, yhden kustakin heimosta, kutsui heidät luokseen ja sanoi: »Menkää Herran, Jumalanne, liitonarkun luo keskelle Jordania ja nostakaa kukin uomasta olallenne yksi kivi, niin että niitä tulee Israelin heimojen lukumäärän mukaisesti yhteensä kaksitoista. Kivet ovat merkkinä teidän keskuudessanne. Kun lapsenne aikanaan kysyvät, mitä nuo kivet merkitsevät, niin vastatkaa heille: ’Ne ovat muistuttamassa siitä, että Jordanin vedet väistyivät Herran liitonarkun tieltä. Kun arkku meni Jordanin yli, jakautuivat Jordanin vedet.’ Näiden kivien tulee olla ikuisesti muistomerkkinä israelilaisille.» Israelilaiset noudattivat Joosuan käskyä. He ottivat Jordanin keskeltä kaksitoista kiveä, joista Herra oli puhunut Joosualle. Kiviä oli yksi kutakin Israelin heimoa kohti. He veivät kivet yöpymispaikkaansa ja asettivat ne sinne. Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordanin uomaa sille paikalle, missä liitonarkkua kantavat papit olivat seisseet. Ne ovat siellä tänäkin päivänä. Arkkua kantavat papit seisoivat paikoillaan keskellä Jordania, kunnes kaikki, mistä Herra oli antanut käskyn Joosualle, oli tehty. Näin täytettiin myös Mooseksen Joosualle antama käsky. Kansa kulki nopeasti Jordanin yli. Kun kaikki muut olivat ylittäneet joen, myös Herran arkku ja papit menivät joen poikki ja asettuivat jälleen kulkemaan kansan edellä. Israelilaisten kärkijoukkona kulkivat joen poikki valmiina taisteluun Ruubenin ja Gadin heimot ja puolet Manassen heimosta, kuten Mooses oli käskenyt. Noin neljäkymmentätuhatta sotilasta lähti Herran liitonarkun edellä Jerikon tasangolle vihollista vastaan. Sinä päivänä Herra vahvisti Joosuan aseman israelilaisten johtajana, ja he kunnioittivat Joosuaa koko hänen elämänsä ajan, kuten olivat kunnioittaneet Moosesta. Herra sanoi Joosualle: »Käske lain arkkua kantavien pappien tulla Jordanin uomasta rannalle.» Joosua antoi tämän käskyn, ja Herran liitonarkkua kantavat papit tulivat rannalle. Tuskin he ehtivät koskettaa jalallaan kuivaa maata, kun Jordanin vedet jälleen täyttivät uoman ja tulvivat entiseen tapaan kaikkialla yli äyräitten. Israelilaiset menivät Jordanin poikki ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä ja leiriytyivät Gilgaliin, Jerikon itäpuolelle. Joosua pystytti Jordanista otetut kaksitoista kiveä Gilgaliin. Hän sanoi israelilaisille: »Lapsenne kysyvät aikanaan teiltä: ’Isä, mitä nämä kivet ovat?’ Vastatkaa silloin heille: ’Israel kulki tästä Jordanin uoman poikki. Herra, meidän Jumalamme, kuivasi Jordanin vedet, kuten hän oli kuivannut Kaislameren meidän tieltämme, niin että kansamme pääsi kulkemaan sen poikki. Näin hän teki, jotta kaikki maan kansat oppisivat tuntemaan hänen kätensä voiman ja jotta te aina kunnioittaisitte Herraa, Jumalaanne.’»
Joosuan kirja 4:1-24 Finnish 1776 (FI1776)
Ja kun kaikki kansa oli tullut Jordanin yli, puhui Herra Josualle, sanoen: Ottakaat teillenne kansasta kaksitoistakymmentä miestä, jokaisesta sukukunnasta yksi mies, Ja käskekäät heitä, sanoen: ottakaat teille keskeltä tätä Jordania, siitä paikasta, jossa pappein jalat seisovat alallansa, kaksitoistakymmentä kiveä, ja viekäät ne kanssanne ylitse ja jättäkäät ne siihen majaan, jossa te tätä yötä pidätte. Niin kutsui Josua kaksitoistakymmentä miestä, jotka hän oli valmistanut Israelin lapsista, jokaisesta sukukunnasta yhden miehen. Ja Josua sanoi heille: menkäät Herran teidän Jumalanne arkin edellä keskelle Jordania, ja jokainen nostakaan yhden kiven olallensa, Israelin lasten sukukuntain luvun jälkeen, Että ne olisivat merkiksi teidän seassanne, kuin teidän lapsenne tästedes kysyvät ja sanovat: mihinkä nämät kivet teille? Että silloin sanoisitte heille: Jordanin vesi jakausi Herran liitonarkin edestä; sen mennessä Jordanin ylitse jakausi Jordanin vesi; ja nämät kivet pitää oleman Israelin lapsille ijankaikkiseksi muistoksi. Niin Israelin lapset tekivät niinkuin Josua heitä käski, ja kantoivat kaksitoistakymmentä kiveä keskeltä Jordania, niinkuin Herra oli Josualle sanonut, Israelin lasten sukukuntain luvun jälkeen, ja he veivät ne yli myötänsä yösiaan asti ja panivat ne siihen. Ja Josua pystytti myös kaksitoistakymmentä kiveä keskellä Jordania, kussa pappein jalat seisoneet olivat, jotka liitonarkkia kantoivat; ja ne ovat siellä tähän päivään asti. Ja papit, jotka arkkia kantoivat, seisoivat keskellä Jordania, siihenasti kuin kaikki toimitettiin, mitä Herra käski Josuan kansalle sanoa, kaiken sen jälkeen minkä Moses Josualle käskenyt oli; ja kansa kiiruhti itsensä ja kävi ylitse. Kuin kaikki kansa oli käynyt ylitse, meni myös Herran arkki ylitse, ja papit kansan eteen. Ja Rubenilaiset ja Gadilaiset ja puoli Manassen sukukuntaa kävivät aseinensa Israelin lasten edellä, niinkuin Moses heille sanonut oli. Liki neljäkymmentä tuhatta sotaan hankittua kävivät Herran edellä sotaan Jerihon kedolle. Sinä päivänä teki Herra Josuan suureksi koko Israelin edessä; ja he pelkäsivät häntä, niinkuin he pelkäsivät Mosesta, kaikkena hänen elinaikanansa. Ja Herra puhui Josualle, sanoen: Käske pappein, jotka kantavat todistuksen arkkia, astua Jordanista ylös. Niin käski Josua pappeja, ja sanoi: astukaat ylös Jordanista. Ja kuin papit, jotka Herran liitonarkkia kantoivat, astuivat Jordanista ylös, ja pappein jalat kävivät ylös kuivalle maalle, niin tulivat Jordanin vedet siallensa ja juoksivat niinkuin ennenkin parrastensa yli. Ja se oli kymmenes päivä ensimäisessä kuussa, kuin kansa astui Jordanista ylös, ja siottivat itsensä Gilgalissa idän puolella Jerihoa. Ja ne kaksitoistakymmentä kiveä, jotka he ottivat Jordanista, pani Josua Gilgalissa pystyälle. Ja hän puhui Israelin lapsille, sanoen: kuin teidän lapsenne tästedes kysyvät isiltänsä, ja sanovat: mihinkä nämät kivet? Niin antakaat lastenne tietää, sanoen: Israel kävi kuivalla tämän Jordanin yli. Kuin Herra teidän Jumalanne kuivasi Jordanin vedet teidän edestänne, niinkauvan kuin te kävitte sen ylitse, niinkuin Herra teidän Jumalanne teki Punaisessa meressä, jonka hän kuivasi meidän edestämme, siihenasti että me kävimme sen ylitse; Että kaikki kansat maan päällä tuntisivat Herran käden, kuinka väkevä se on, että te pelkäisitte aina Herraa teidän Jumalaanne.
Joosuan kirja 4:1-24 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Ja kun koko kansa oli ehtinyt kulkea Jordanin yli, sanoi Herra Joosualle näin: "Ottakaa kansasta kaksitoista miestä, kustakin sukukunnasta yksi mies, ja käskekää heitä sanoen: 'Ottakaa itsellenne tästä, keskeltä Jordania, siltä kohdalta, missä papit seisovat alallaan, kaksitoista kiveä ja viekää ne mukananne ja asettakaa ne siihen paikkaan, mihin jäätte ensi yöksi'". Niin Joosua kutsui ne kaksitoista miestä, jotka hän oli määrännyt otettaviksi israelilaisista, yhden miehen kustakin sukukunnasta, ja Joosua sanoi heille: "Menkää Herran, Jumalanne, arkin eteen keskelle Jordania, ja nostakoon kukin kiven olalleen israelilaisten sukukuntien luvun mukaan, että ne olisivat merkkinä teidän keskellänne. Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät ja sanovat: 'Mitä nämä kivet merkitsevät?' niin vastatkaa heille: 'Sitä, että Jordanin vesi katkesi juoksussaan Herran liitonarkin edessä, kun se kulki Jordanin poikki; Jordanin vesi katkesi juoksussaan, ja siitä ovat nämä kivet muistona israelilaisille ikuisiksi ajoiksi'." Ja israelilaiset tekivät, niinkuin Joosua oli käskenyt, ja ottivat israelilaisten sukukuntien luvun mukaan kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, niinkuin Herra oli puhunut Joosualle, ja veivät ne mukanaan yöpaikkaan ja asettivat ne sinne. Ja Joosua pystytti kaksitoista kiveä keskelle Jordania sille kohdalle, jossa liitonarkkia kantavat papit seisoivat; ja ne ovat siellä vielä tänäkin päivänä. Ja papit, jotka kantoivat arkkia, seisoivat keskellä Jordania, kunnes oli suoritettu kaikki, mitä Herra oli käskenyt Joosuan puhua kansalle, kaikki tyynni, mistä Mooses oli Joosualle käskyn antanut, ja kansa kulki nopeasti virran yli. Ja kun koko kansa oli ehtinyt kulkea virran yli, menivät Herran arkki ja papit yli, kansan eteen. Ja ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen sukukuntaa kulkivat taisteluun valmiina israelilaisten etunenässä, niinkuin Mooses oli heille puhunut. Noin nelikymmentuhantinen sotaan varustettu joukko heitä kulki Herran edellä taisteluun Jerikon arolle. Sinä päivänä Herra teki Joosuan suureksi koko Israelin silmissä, ja he pelkäsivät häntä kaikkena hänen elinaikanansa, niinkuin olivat Moosesta peljänneet. Ja Herra puhui Joosualle sanoen: "Käske pappeja, jotka kantavat lain arkkia, astumaan ylös Jordanista." Niin Joosua käski pappeja sanoen: "Astukaa ylös Jordanista". Kun nyt Herran liitonarkkia kantavat papit astuivat ylös Jordanista, niin tuskin olivat pappien jalat nousseet kuivalle maalle, kun Jordanin vesi palasi paikoilleen ja juoksi niinkuin ennenkin yli kaikkien äyräidensä. Kansa astui ylös Jordanista ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä. Ja he leiriytyivät Gilgaliin, Jerikon itäiselle rajalle. Ja ne kaksitoista kiveä, jotka he olivat ottaneet Jordanista, Joosua pystytti Gilgaliin. Ja hän sanoi israelilaisille näin: "Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään ja sanovat: 'Mitä nämä kivet merkitsevät?' niin ilmoittakaa se lapsillenne ja sanokaa: 'Israel kulki tämän Jordanin poikki kuivaa myöten, koska Herra, teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin veden teidän tieltänne, kunnes olitte kulkeneet virran poikki, samoinkuin Herra, teidän Jumalanne, teki Kaislamerelle, jonka hän kuivasi meidän tieltämme, kunnes olimme kulkeneet sen poikki, jotta kaikki maan kansat tulisivat tietämään, että Herran käsi on väkevä, ja jotta te pelkäisitte Herraa, teidän Jumalaanne, ainiaan'".