Joosuan kirja 4:1-24

Kun koko kansa oli kulkenut Jordanin yli, HERRA sanoi Joosualle: ”Ottakaa kansan keskuudesta kaksitoista miestä, yksi mies kustakin heimosta, ja antakaa heille tämä käsky: ’Ottakaa kukin keskeltä Jordania, aivan pappien jalkojen juuresta, kaksitoista kiveä. Viekää ne mukananne ja asettakaa ne siihen paikkaan, johon jäätte ensi yöksi.’” Niin Joosua kutsui ne kaksitoista miestä, jotka hän oli israelilaisista määrännyt tähän tehtävään, yhden miehen kustakin heimosta. Hän sanoi heille: ”Menkää HERRAN , Jumalanne, liitonarkun eteen keskelle Jordania, ja nostakoon kukin teistä olalleen kiven, israelilaisten heimojen lukumäärän mukaan, jotta niistä tulisi muistomerkki teidän keskellenne. Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät, mitä nämä kivet teille merkitsevät, vastatkaa heille: ’Sitä, että Jordanin vesien virtaus katkesi HERRAN liitonarkun edessä, kun se kulki virran poikki. Jordanin vesien virtaus katkesi, ja siitä nämä kivet ovat israelilaisille ikuisena muistona.” Israelilaiset tekivät juuri niin kuin Joosua oli käskenyt. He ottivat israelilaisten heimojen lukumäärän mukaan kaksitoista kiveä keskeltä Jordania, kuten HERRA oli puhunut Joosualle, veivät ne mukanaan yöpymispaikkaan ja asettivat ne sinne. Joosua pystytti kaksitoista kiveä myös keskelle Jordania sille kohdalle, jossa liitonarkkua kantavat papit seisoivat. Ne kivet ovat siellä vielä tänäkin päivänä. Arkkua kantavat papit seisoivat keskellä Jordania, kunnes kaikki, mitä HERRA oli käskenyt Joosuan puhua kansalle, oli tehty, aivan niin kuin Mooses oli Joosuaa käskenyt. Sitten kansa kiirehti virran yli. Kun koko kansa oli kulkenut virran yli, HERRAN liitonarkku ja papit siirtyivät kansan eteen. Ruubenilaiset, gaadilaiset ja toinen puoli Manassen heimoa kulkivat taisteluvalmiina israelilaisten etujoukkona, niin kuin Mooses oli heille puhunut. Noin nelikymmentuhantinen sotaan varustettu joukko kulki HERRAN kasvojen edessä taisteluun Jerikon arolle. Sinä päivänä HERRA teki Joosuan suureksi kaikkien israelilaisten silmissä, ja he kunnioittivat häntä koko hänen elinaikansa kuten olivat kunnioittaneet Moosesta. HERRApuhui Joosualle: ”Käske todistuksen arkkua kantavia pappeja nousemaan Jordanista.” Niin Joosua käski pappeja: ”Nouskaa ylös Jordanista.” Tuskin HERRAN liitonarkkua kantavat papit olivat nousseet ylös Jordanista ja heidän jalkansa astuneet kuivalle maalle, kun Jordanin vesi palasi paikoilleen ja virtasi niin kuin ennenkin yli kaikkien äyräitten. Kansa nousi ylös Jordanista ensimmäisen kuun kymmenentenä päivänä ja leiriytyi Gilgaliin, Jerikon alueen itälaidalle. Ne kaksitoista kiveä, jotka oli otettu Jordanista, Joosua pystytti Gilgaliin. Hän sanoi israelilaisille: ”Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään, mitä nämä kivet ovat, niin kertokaa heille: ’Israel kulki tästä Jordanin poikki kuivaa myöten, kun HERRA , teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin vedet teidän tieltänne, kunnes olitte kulkeneet virran poikki. Samoin HERRA , teidän Jumalanne, oli tehnyt Kaislamerelle, jonka hän kuivasi meidän edeltämme, kunnes olimme kulkeneet sen yli. Näin hän teki, jotta kaikki maan kansat tulisivat tietämään, kuinka väkevä on HERRAN käsi, ja jotta te aina pelkäisitte HERRAA , teidän Jumalaanne.’”