Sananlaskut 13:1-12

Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta. Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä. Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen. Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti. Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä. Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen. Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä. Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta. Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu. Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi. Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee. Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.

Ilmaiset lukusuunnitelmat ja hartaudet liittyen aiheeseen Sananlaskut 13:1-12