Heprealaiskirje 6
6
6 LUKU.
Kehoitus pyrkimään täydellisyyteen 1-3, koska pysähtyminen saattaa viedä semmoiseen luopumukseen, josta ei enää voi parannukseen uudistua 4-8. Uskolla ja kärsivällisyydellä meidän on omistaminen Jumalan lujat, valalla vahvistetut lupaukset 9-20.
1Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, 2oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta. 3#Jaak. 4:15Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
4 # Matt. 12:31,45; Hebr. 10:26; 1. Joh. 5:16 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet 5ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, 6#2. Piet. 2:20ja sitten ovat luopuneet — taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät. 7Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta; 8#Matt. 21:19mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.
9Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi — vaikka puhummekin näin. 10#Sananl. 14:31; Matt. 10:42; Matt. 25:40; Mark. 9:41; Joh. 13:20; Room. 3:4; 1. Kor. 15:58Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette. 11Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti, 12ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on.
13 # 1. Moos. 22:16-17; Ps. 105:9; Luuk. 1:73 Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, 14#1. Moos. 12:2-3ja sanoi: "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän"; 15#Hebr. 10:36ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli. 16#2. Moos. 22:11Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä. 17Sentähden, kun Jumala lupauksen perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla, 18#4. Moos. 23:19; Tit. 1:2että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta. 19Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, 20#Hebr. 3:1; Hebr. 4:14; Hebr. 8:1; Hebr. 9:11-12jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.
Tällä hetkellä valittuna:
Heprealaiskirje 6: FB38
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
(vapaa tekijänoikeuksista) (free of copyright)