Saarnaaja 3
3
3 LUKU.
Kaikella on aikansa, mutta ihminen ei tunne Jumalan asettamia aikoja. Ihminen on kuolevainen niinkuin eläinkin; iloitkoon siis ihminen eläessään teoistansa.
1 # Saarn. 9:11 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2 # 1. Moos. 8:22; Job 14:5 Aika on syntyä ja aika kuolla.
Aika on istuttaa
ja aika repiä istutus.
3Aika on surmata
ja aika parantaa.
Aika on purkaa
ja aika rakentaa.
4Aika on itkeä
ja aika nauraa.
Aika on valittaa
ja aika hypellä.
5Aika on heitellä kiviä
ja aika kerätä kivet.
Aika on syleillä
ja aika olla syleilemättä.
6Aika on etsiä
ja aika kadottaa.
Aika on säilyttää
ja aika viskata pois.
7Aika on reväistä rikki
ja aika ommella yhteen.
Aika on olla vaiti
ja aika puhua.
8Aika on rakastaa
ja aika vihata.
Aika on sodalla
ja aika rauhalla.
9 # Saarn. 1:3; Saarn. 2:22 Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa? 10Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa. 11#Job 37:23; Saarn. 11:5Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua. 12#Saarn. 2:1; Saarn. 8:15; Jes. 22:13Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä. 13#Saarn. 5:18Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.
14 # Ps. 33:11; Jes. 46:10 Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin. 15#Saarn. 1:9Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.
16Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys. 17#Ps. 82:1; Jes. 10:1Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa. 18Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään, että he omassa olossaan ovat eläimiä. 19#Ps. 39:6,12; Ps. 49:13,21; Ps. 78:39; Jaak. 4:14Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta. 20#1. Moos. 2:19; 1. Moos. 3:19; Job 34:15; Ps. 104:29; Ps. 146:4; Saarn. 6:6; Saarn. 12:7Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun. 21Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan? 22#Saarn. 5:17Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?
Tällä hetkellä valittuna:
Saarnaaja 3: FB38
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
(vapaa tekijänoikeuksista) (free of copyright)