Sananlaskujen kirja 11:1-15

Väärää vaakaa Herra vihaa, oikea punnus on hänelle mieleen. Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus. Kunnon miestä ohjaa rehellisyys, omaan vilppiinsä kavala kaatuu. Rikkaus ei vihan päivänä auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta. Nuhteettomuus tasoittaa hurskaiden tien, jumalaton sortuu pahuuteensa. Rehti elämä on rehellisen pelastus, himot ovat petturin paula. Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo, pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin. Hurskas pelastuu ahdingosta, jumalaton joutuu hänen sijaansa. Rienaajan puhe on toisille turmioksi, mutta tieto pelastaa oikeamieliset. Hurskaan onni on kaupungin ilo, jumalattoman tuho on riemun aihe. Vilpittömien menestys rakentaa kaupungin, jumalattomien puheet repivät sen maahan. Tyhmä se, joka toisia pilkkaa, ymmärtäväinen pysyy vaiti. Juorukellolta salaisuus karkaa, uskotulla ystävällä se on tallessa. Johtoa vailla kansa kulkee tuhoon, neuvonantajien viisaus tuo menestyksen. Pahoin käy sen, joka vierasta takaa, huolilta välttyy, joka kädenlyöntiä karttaa.