Sananlaskut 12:1-14

Joka rakastaa tietoa, rakastaa varoitusta, mutta järjetön on se, joka vihaa nuhdetta. Hyvä saa osakseen HERRAN suosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi. Ihminen ei kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskaan juuri on horjumaton. Kelpo vaimo on miehensä kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissaan. Vanhurskaitten ajatukset ovat oikeita, jumalattomien suunnitelmat petollisia. Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa. Jumalattomat hävitetään, eikä heitä enää ole, mutta vanhurskaitten suku pysyy. Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan. Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin ylvästelijä, joka on vailla leipää. Vanhurskas tietää, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomien sydän on armoton. Joka viljelee maataan, saa kylliksi leipää, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla. Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskaiden juuri on antoisa. Huulten rikkomuksessa on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä. Suunsa hedelmästä mies saa kyllikseen hyvää, ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.