San Mateo 24

Diosrö ucuocuäcuähuode toei'ä̧cuȩ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

1Jesús Diosrö ucuocuäcuähuodettö kara'a 'chä̧nö̧ räopächomenä, u̧huo̧juȩtä̧u̧ tö'cönänö ichi'ö, juhuode ttaditinö huȩnȩ ucuocuinätödo. 2Jesús ädätinödo:

—Ucutumä ¿pi̧yȩ o'ca juiyönä topätöjä tä̧ji̧? Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, yodojimä, ido'qui koro'qui huäme yoröiso ki̧'o̧ca̧'a̧ jä̧cua̧'a̧. O'ca juiyönä toei'äcua'a.

Röji mo̧ro̧ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

3Ja̧u̧nu̧ o'ca'a Olivos inähuära̧'a̧ 'chi̧nä̧tö̧do. Jesús juhua'atä ö̧'o̧mȩnä̧, u̧huo̧juȩtä̧u̧mä̧ korotö tomettö jä'epinätödo:

—Jitä päcuhuäjimä 'cuäopä̧cuȩ mo̧ro̧ jicuhuähuatö pä'ätöjä. Ucu cuichäcua'a, ¿tta̧'a̧nö̧ tu̧huo̧juä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧? Röji mo̧ro̧ päi'omenä, ¿tta̧'a̧nö̧ tu̧huo̧juä̧cua̧'a̧jä̧ttö̧?

4Ja̧'hua̧ ja̧'a̧ttö̧ Jesús pä'inödo:

—Korotö yapareu jittähuomenä, jittäumä jȩcu̧'ä̧tu̧cuo̧ca̧'a̧ adiu jȩpä̧tu̧cui̧. 5Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ päi'omenä, recuätö ttö chi̧mi̧nä̧ ucuocu ttichäcuotö. Pättäcuotö: “Ttötäsä Cristo.” Jahuätö yapareu jittähuäcuotö recuätö ttö̧ja̧rö̧. 6Rö̧ȩnä̧ curä huȩnȩ'i̧nä̧, ra̧huȩpi̧jö̧ huȩnȩ'i̧nä̧ cuä̧ju̧cuä̧cuo̧tö̧jä̧. Ja̧'hua̧nö̧ cuä̧ju̧cuä̧tu̧cuo̧mȩnä̧, yecuhuecuätucuä'. Ja̧u̧ o'ca juiyönä 'cuäopäcua'a. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ 'cuäopa'anä, röji mo̧ro̧ ji̧nä̧ päi'oca'a jä̧cua̧'a̧. 7Korotö ttö̧ja̧ korotö ttö̧ja̧cu̧ ttörohuähuäcuotö. Ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧ ko̧ro̧jä̧ ttö̧ja̧cu̧ ttörohuähuäcuotö. Rö̧ȩnä̧ ppäi ttuttäcuotö. Rö̧ȩnä̧ na̧ttä̧chä̧cuo̧tö̧. Rȩjȩ'i̧nä̧ korome pö̧nä̧ ttö̧ȩpä̧cua̧'a̧. 8Pi̧yȩmä̧ äcuomenä 'cuäopä̧cuȩ ubara ttutta pä'ö.

9“Ja̧u̧nu̧mä̧ ucuturu korotörö ttiyäcuotö, suronä jȩtta̧ pä'ö. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ucuturu cuä'ö tticuäcuotö. Ttörö cuesetätucua'attö, o'ca toi'önä ttö̧ja̧ kö'cocotö ttäcuotö ucuturu. 10Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ recuätö ttesetinö jarotti'äcuotö. Ttahuaruhuärö ra̧huä̧rö̧ kö'cocotö ttäcuotö. Korotörö'inä suronä jȩpä̧tö̧rö̧ ttiyäcuotö. 11Recuätö yapareu ttö̧ja̧ ttichäcuotö. Jahuätömä “Dios hueä̧u̧jä̧” pä'ö kä̧nö̧, recuätö ttesetäcuotö jahuätörö, yapareu jittähuomenä. 12Rö̧ȩnä̧ surojö kä̧cua̧'a̧. Recuätö, surojö rö̧a̧'a̧ttö̧, ttahuaruhuärö yoröiso repe'ocotö ttäcuotö. 13Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ röji mo̧ro̧ päi'önä adiu esetömä, kä̧cuä̧huä̧ i'co u̧ju̧nä̧rä̧cua̧. 14Pi̧yȩ huȩnȩ, Dios Ttu̧ru̧hua̧ päi'önä ö̧jä̧cuȩ huȩnȩ, ruhuäcuiyä pa̧ja̧cu̧nä̧ jittähuäcuotö, o'ca toi'önä tteseta pä'ö. Ja̧u̧nu̧ o'ca'a röji mo̧ro̧ päi'äcua'a.

15-16“Pi̧yȩ huȩnȩ ucuocumä, ä̧ju̧cua̧ja̧. Dios i̧huȩnȩ jiäcuähuä i̧sa̧ Daniel päinö ta'anö suronä jȩpö̧ huȩ'ä̧rö̧rö̧, suronä toei'önä jȩpö̧rö̧, ji̧nä̧ isocu adihuomecu ö̧ja̧'a̧ tocu'ätucuomenä, ja̧u̧nu̧ Judea rȩjȩnä̧ ka̧cuä̧tö̧mä̧ möä'cara̧'a̧cu̧ jotte'ö'a̧nö̧ ja̧'a̧. 17Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ päi'omenä, ya̧tȩ ojusode huäme kö̧mä̧, jacuojuttu ȩma̧ pä'ö i̧mȩyȩu̧ juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧. 18Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ya̧tȩ pättara̧'a̧ kö̧'i̧nä̧, ö̧'ca̧tä̧huä̧ta̧ ȩmö̧ i̧'chö̧ juiyö'a̧nö̧ ja̧'a̧. 19Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ surojäcua'a muchotörö'inä, ppo̧'ä̧tö̧ ttatate isoya ahuätörö ku̧nä̧rä̧tö̧rö̧'i̧nä̧. 20Diosrö jä'epätucui ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ a̧'ȩnä̧ 'cuäopö juiyäcua'a̧nö̧. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ttö̧ja̧ 'cuättächi'ö mo̧ro̧'i̧nä̧ 'cuäopö juiyäcua'a̧nö̧. 21Dios pi̧jä̧ aditinö o'ca'a ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ ubara ttuttäcua'a jö̧'a̧nö̧mä̧ yoröiso ubara ttu'ocotö pi̧nä̧tö̧ pä'äjimä. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ ubara ttuttäcua'a jö̧'a̧nö̧mä̧ yoröiso ubara ttu'ocotö ttäcuotö yodoji'inä. 22Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ Dios beädö juiyöttömä, o'ca toi'önä tottei'äcuotö. Ja̧'hua̧ ja̧'a̧nä̧ chutä huoinä̧u̧ru̧ repe'ö, röji mo̧ro̧ bȩä̧dä̧cua̧.

23“Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ korotö ucuturu pättöttömä: “Topätucui, pidesä Cristo”, cuesetätucuä'. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ pättöttömä: “Topätucui, chujuasä Cristo”, cuesetätucuä'. 24Recuätömä “Ttötäsä Cristo, ttö'inä Dios i̧huȩnȩ ji'äusä”, yapareu ji'äu ttichäcuotö. Jahuätömä rö̧ȩnä̧ ttö̧ja̧ ttieru juäi jȩttä̧cuo̧tö̧ ttö̧ja̧rö̧ yapareu jȩpö̧. Dios huoinä̧u̧ru̧'i̧nä̧ yapareu jȩttä̧cuo̧tö̧ ttesetatö pä'ö. Dios huoinä̧u̧mä̧ yoröiso esetocotö ttäcuotö. 25Pi̧yȩmä̧ täcö ä'canä ji̧'ä̧huä̧rö̧sä̧ ucuturu. 26Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucuturu pättöttömä: Topätucui, de'ara̧'a̧ kö̧ pä'ö, topö cui̧'chä̧tu̧cuä̧'. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ “Topätucui, podenä kö̧” pättöttömä, cuesetätucuä'. 27Ko̧ro̧nö̧ mo̧ro̧ kä̧hua̧ räopa'acuttu, kä̧hua̧ ma̧ä̧cha̧'a̧cu̧ttu̧ cu'upä örohua'a tocu'ätucua'a jä̧'i̧nö̧'a̧nö̧ tocu'äcuotöjä Ubo I̧tti̧ ichomenä. 28Koro juo̧'a̧ hua'ö icuomecu, ȩjo̧tö̧ ca̧ca̧cuä̧tö̧, —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Ubo I̧tti̧ i̧chä̧cuȩ huȩnȩ huo̧juȩti̧nö̧do

29Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús:

—Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧, ubara ttuttu mo̧ro̧ o'ca'a, mo̧ro̧ kä̧hua̧ yo̧ä̧cua̧'a̧. Yodo kä̧hua̧'i̧nä̧ tȩa̧huo̧ca̧'a̧ jä̧cua̧'a̧. Si̧ri̧'cö̧'i̧nä̧ mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ ttattähuächäcuotö. Mo̧ro̧jä̧ jähuä o'ca juiyönä ttö̧ȩpä̧cua̧'a̧. 30Ja̧'hua̧nö̧ päi'omenä, mo̧ro̧jä̧ra̧'a̧ttö̧ Ubo I̧tti̧ icha'a i̧jȩcua̧'a̧ tottäcuotö. Pi̧jä̧ pa̧ja̧cu̧nä̧ ttajuähuäcuotö. Ubo I̧tti̧, adihuä ujurunä dä'änö kä̧dȩpö̧nä̧, ajiya isoppanä icha'a tottäcuotö. 31Umöhuäyotö ángelesrö huȩä̧cua̧, trompeta pä̧i̧cu̧nä̧ rä̧mi̧pö̧nä̧ churutä esetinätörö pa̧ja̧cu̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧rö̧ ttö̧ca̧ca̧ta̧ pä'ö.

32“Pi̧yȩ huȩnȩ ä̧ju̧cuä̧tu̧cui. Pä̧jä̧rȩttö̧ topö huo̧juä̧tu̧cui̧. Ame 'cärächa'a topö, huo̧juä̧tö̧jä̧ täcö du'huo tö'cöhuächa'a pä'ö. 33Ja̧'hua̧ta̧nö̧ ja̧'a̧nä̧, pi̧yȩ o'ca juiyönä 'cuäopa'a tocu'ätucuomenä, cu̧huo̧juä̧cuo̧tö̧jä̧ Ubo I̧tti̧ äpate ä'ca kö̧ ichäcuome tö'cöpächö pä'ö. 34Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, jitä ka̧cuä̧tö̧mä̧ hua'ö tticua'anä, be'ipocotö ja̧u̧ jidähuäji 'cuäopa'a päi'önä. 35Mo̧ro̧jä̧'i̧nä̧, pi̧jä̧'i̧nä̧ beipächäcua'a. Ttö chi̧huȩnȩmä̧ yoröiso beipocö.

36“Ja̧thua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ichä̧cuȩ mo̧ro̧mä̧ yoröiso jerupätö. Angeles, mo̧ro̧jä̧nä̧ ka̧cuä̧tö̧'i̧nä̧, Dios I̧tti̧'i̧nä̧ jerupätö. Ya̧tȩä̧tä̧ Tä'o Diostä ichä̧cuȩ mo̧ro̧ huo̧jua̧.

37“Noé ö̧ji̧nö̧ 'cuäopinö ta'anö, 'cuäopäcua'a Ubo I̧tti̧ ichomenä. 38Ja̧u̧nu̧ pä̧nä̧ aje suhuädi'inö ä'canä ttö̧ja̧ ja̧'a̧tä̧ cuä̧nö̧'i̧nä̧, au'inä, ttirecuarö ȩmö̧'i̧nä̧, tti̧tti̧mö̧ nä̧tö̧rö̧ korotörö iyö'inä jȩpö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do, Noé huoi'canä doächinö mo̧ro̧ päi'önä. 39Jahuätö ja̧'a̧tä̧ u̧ni̧chä̧rö̧ ka̧cui̧nä̧tö̧do aje suhuädi'omenätä amöcuädö. Jahuätö o'ca toi'önä to'ei'inätödo. Ja̧'hua̧ta̧nö̧ jä̧cua̧'a̧ Ubo I̧tti̧ ichomenä. 40Ja̧u̧nu̧ mo̧ro̧ u̧mä̧tö̧ ta̧ju̧ pättanä ttaditomenä, ya̧tȩrö̧tä̧ ȩmi̧pä̧cua̧, ka̧ra̧ o'ca'a ö̧ji̧pa̧'a̧nä̧. 41Ja̧'hua̧ta̧nö̧ nä̧tö̧ ta̧ju̧ ppeyänä kä̧nö̧ ya̧mö̧ ta'ö ttö̧jo̧mȩnä̧, yajuterötä ȩmi̧pä̧cua̧, karaju o'ca'a kö̧ji̧pa̧'a̧nä̧.

42“Ucutumä to̧pä̧rö̧ ka̧cuä̧tu̧cui̧. Tu̧ru̧hua̧ ichäcuome yoröiso jerupätöjä. 43Ja̧'hua̧ ja̧'a̧nä̧ pi̧yȩ huo̧juä̧tu̧cui̧, ya̧tȩ isode ru̧hua̧ nä̧u̧cuä̧rö̧ ichi'äcuome u̧huo̧ju̧ttu̧mä̧, topäraji, nä̧u̧cuä̧rö̧ ojusodenä doächö juiya pä'ö. 44Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧ttö̧ ucutu'inä jo̧mȩtä̧ päi'önä tta̧'ä̧rä̧tu̧cui̧. Ubo I̧tti̧mä̧ i̧chä̧cua̧ ucutu cua̧mö̧cuä̧rä̧tu̧cuo̧cö̧ pä̧nä̧, —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Adicuä i̧sa̧ adiu aditinö huȩnȩ

45Juhua'a yabonö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús:

—¿Dijä̧ttö̧ adiu huo̧ju̧nä̧ adicuä i̧sa̧mä̧? Ja̧u̧mä̧ isode ru̧hua̧ hueipäcu, ojusode ruhuärö ttu̧cuȩ iya pä'ö. 46Eseunu ö̧jä̧cua̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧, u̧ru̧hua̧ ichomenä hueinö jȩa̧'a̧ tomenä. 47Iso päi'önä pä'ösä ucuturu, ja̧'hua̧nö̧ jȩpö̧rö̧ ru̧hua̧mä̧ huȩä̧cua̧ ippeyä ru̧hua̧ päi'önä o'ca juiyönä u̧ju̧nä̧rö̧ tta̧huä̧ra̧ pä'ö. 48-49Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧, chu̧ru̧hua̧ jitä ichocö pä'ö, suronä jȩpö̧ amöcuädöttömä, korotö umöhuäyotörö suronä jȩpö̧ u̧cuȩtä̧ cuä̧nö̧ kä̧nö̧, tä̧'ä̧mä̧chä̧tö̧cu̧ au ö̧jä̧cua̧. 50Ja̧'hua̧nö̧ ja̧'a̧nä̧ ja̧u̧ adicuä i̧sa̧ tta̧huä̧ro̧ca̧'a̧nä̧, ieruhuome i̧chä̧cua̧ u̧ru̧hua̧mä̧. 51Ja̧u̧ru̧, ippeyä ru̧hua̧ u̧mö̧huä̧ya̧rö̧, pä̧i̧cu̧nä̧ ro̧'ȩpö̧ ö̧tä̧bo̧tä̧cua̧. Korotö yapareu ttö̧ja̧ ttö̧ja̧cuo̧mȩcu̧ huȩä̧cua̧ ja̧u̧ru̧. Juhua'attö rö̧ȩnä̧ ubara ttu'u ajuäunu ttacu ä̧chi̧jö̧nä̧ jȩttä̧cuo̧tö̧, —pä'ö huo̧juȩti̧nö̧do Jesús.

Currently Selected:

San Mateo 24: PIDNT86

Highlight

Copy