Lʉ́ka 9

Yéesu Yoovatʉma Vatumwi Vaachwe Ikimi na Vavɨrɨ

(Matáayo 10:5-15; Maáriki 6:7-13)

1 Yéesu akavajiinga vatumwi vaachwe ikimi na vavɨrɨ. Akavaheera ngururu na wiimiriri wo kibirya mirimʉ mɨvɨ no horya ndwáala. 2Aho, akavatʉma vakavavariyʉrɨre vaantʉ Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ na vavahorye valwɨ́ɨrɨ. 3Akavasea, “Kati ˆmookera njɨra, sumuli muriwa tʉkʉ, baa nkome tʉkʉ, mufuko tʉkʉ, chóorya tʉkʉ, mpía tʉkʉ baa na nkáancho ivɨrɨ tʉkʉ. 4Kaaya ˆngʼeene mʉrɨ teengiwa, ikali haaho fʉʉrʉ sikʉ ˆmʉrɨ looka múuji ʉwo. 5Koonɨ kaaya yoyoosi vasíitire kʉvateengya, mpɨɨndɨ ˆmoolooka, ikonkomi marʉrɨ majewii yaanyu, koonekya ʉvɨ waavo.” 6Aho, vara vatumwi vaachwe vakadoma, vakava vootweera ituri ɨrɨ fʉʉrʉ rɨra kʉnʉ voovavariyʉrɨra vaantʉ Masáare Maaja no vahorya valwɨ́ɨrɨ kɨra haantʉ.

Inkwya ya Yooháani Mʉbatisáaji

(Matáayo 14:1-12; Maáriki 6:14-29)

7Haaha, mʉtemi Heróode Antípaasi ajáa ateera masáare yoosi ˆyatʉmamwáa nɨ Yéesu, akoololokera sa vamwɨ va vaantʉ vaseáa nɨ Yooháani Mʉbatisáaji ˆafúfukire fuma inkwyii. 8Kei, vaantʉ vamwɨ vaseáa nɨ Elía mʉláali na mʉtwe wa Ijʉva afʉ́mɨɨre na vamwɨ vaséaa nɨ ʉmwɨ wa valáali na mʉtwe wa kalɨ afúfukire. 9Maa kaa, Heróode akasea, “Yooháani namʉdʉmʉla mʉtwe. Ha ʉhʉ ˆnooteera masáare yaachwe nɨ ani?”#Laanga Maáriki 6:14-29. Heróode akava na mpɨɨma yo moona Yéesu.

Yéesu Yooriisha Vaantʉ Valʉme Mayana Yasaano

(Matáayo 14:13-21; Maáriki 6:30-44; Yooháani 6:1-14)

10Vatumwi va Yéesu ˆvakahɨndʉke, vakamuwyɨɨra viintʉ vyoosi ˆvatʉ́mamire. Aho, akadomanʼya novo, maa vakiinʉka vooveene fʉʉrʉ iturii rɨmwɨ ˆraséwaa Besaída. 11Maa kaa, mpuka ya vaantʉ ˆvakataange na haantʉ Yéesu ˆajáa atámiinye, maa vakamutuuba. Yéesu akavateengya, maa akaanda vakiindya masáare ya Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ no vahorya valwɨ́ɨrɨ ˆveene vasaakáa horiwa.

12Mpɨɨndɨ ja kyʉʉlwa ˆjikafike, vatumwi vaachwe ikimi na vavɨrɨ vakɨɨta kʉrɨ Yéesu, maa vakamʉsea, “Aaɨ, varekere vaantʉ vakiiwʉrɨre vyóorya na vakiisaakɨre viláalo ʉko mawundii na maturii sa aha haantʉ ˆtʉrɨ nɨ kʉlɨ na kaaya ja vaantʉ.”

13Maa kaa, Yéesu akavasea, “Vaheeri nyuunyu chóorya.” Maa vakamʉsea, “Tusiina chóorya tʉkʉ. Aha ɨmwaarɨ mɨkáate ɨsaano na soompa ivɨrɨ vii. Nɨ saaka wiise tʉkavawʉrɨre vaantʉ voosi ava chóorya wʉʉ?” 14Aho, kʉjáa kwatɨɨte vaantʉ valʉme#9:14 vaantʉ valʉme: Vayahúudi vavaláa vaantʉ valʉme vii, maa kaa, kwajáa kwatɨɨte vaantʉ vaki na vasinga ˆvaarya ɨyo mɨkáate na soompa. ja mayana yasaano (5,000).

Yéesu akavasea vapooji, “Viikaryi vaantʉ vitoonge vya vaantʉ makumi yasaanosaano (50).” 15Novo vakabweeyya ja ˆvyeene vajáa vaséirwe, vakaviikarya vaantʉ voosi. 16Aho, Yéesu akatoola ɨra mɨkáate ɨsaano na jira soompa ivɨrɨ. Akiinurirya miiso yaachwe na kurumwii yoomʉdʉʉmba Mʉlʉʉngʉ. Akabendʉlabendʉla, maa akavaheera vapooji vaachwe novo vakavaheera vaantʉ. 17Vaantʉ voosi vakarya, vakiikuta. Vapooji vakatoorera mabéendʉ ya mɨkáate, vakamemya vikápu ikimi na vivɨrɨ.

Peéteri Yooruma Yéesu noo Masía

(Matáayo 16:13-19; Maáriki 8:27-29)

18Sikʉ ɨmwɨ, Yéesu na vapooji vaachwe vajáa viikera kijiraawa. Yéesu amʉloombáa Mʉlʉʉngʉ. Ʉko Yéesu akavuurya vapooji vaachwe, “Eri, vaantʉ vaséaa nɨɨnɨ ndɨrɨ ani?” 19Novo vakamʉsea, “Vamwɨ vaséaa weewe ʉrɨ Yooháani Mʉbatisáaji, vɨɨngɨ vaséaa ʉrɨ Elía mʉláali na mʉtwe wa Ijʉva, na vɨɨngɨ vaséaa ʉrɨ ʉmwɨ wa valáali na mʉtwe va Ijʉva va kalɨ ˆafúfukire.” 20Aho, maa akavuurya, “Ha nyuunyu, mwaséaa nɨɨnɨ ndɨrɨ ani?” Peéteri akamʉsea, “Weewe noo Masía wa Mʉlʉʉngʉ!” 21Maa Yéesu akavakaanʼya yoosea, “Karɨ muwyɨɨra mʉʉntʉ yoyoosi isáare ɨrɨ tʉkʉ.”

Yéesu Yoolʉʉsɨkɨra Inkwya na Kʉfʉfʉka Kwaachwe

(Matáayo 16:20-28; Maáriki 8:31–9:1)

22Kei akavasea, “Mwaana wa Mʉʉntʉ, nɨ mpaka aturikiriwe mʉnʉmʉʉnʉ, kei asiitwe nɨ vawosi, vakʉ́ʉ́lʉ va veeneɨsɨ va Ijʉva na vakiindya va Miiro, na ʉʉlawe. Maa kaa, sikʉ ya katatʉ fʉfʉlwa arɨ.”

Lʉkemero lo Kʉva Mʉpooji wa Yéesu

23Kei akavawyɨɨra voosi yoovasea, “Koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi yoosaaka aantuube nɨ mpaka iisiite yeemweene, avaale mʉsaláaba waachwe#Laanga Lʉ́ka 14:27. kɨra siikʉ, aantuube. 24Sa mʉʉntʉ yoyoosi ˆyoosaaka honʼya nkaasʉ yaachwe, kɨɨtaaha arɨ, maa kaa, mʉʉntʉ yoyoosi ˆyookɨɨtaaha nkaasʉ yaachwe sa nɨɨnɨ ʉwo kɨɨhonʼya arɨ. 25Kwatɨɨte kʉnáálo che mʉʉntʉ kuturya weerʉ yoosi, maa kaa, ataahe nkaasʉ yaachwe? 26Koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi aanyónɨɨre soni nɨɨnɨ na masáare yaanɨ, baa Mwaana wa Mʉʉntʉ moonera arɨ soni, mpɨɨndɨ ˆakuújire na nkongojima ya Taáta na mirimʉ miija. 27Kɨmaarɨ noovawyɨɨra, vamwaarɨ vɨɨngɨ viímire aha, sɨ varɨ kukwya tʉkʉ mpaka vʉʉyone Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ!”

Yéesu Yoovalandʉka Buuwo

(Matáayo 17:1-8; Maáriki 9:2-8)

28Ja sikʉ inaanɨ jei ˆjikalooke keende Yéesu ˆalʉʉsa ayo masáare, Yéesu akaambʉkanʼya na vala Peéteri, Yaakúupu na Yooháani na luulwii noo mʉloomba Mʉlʉʉngʉ. 29Mpɨɨndɨ Yéesu ˆamʉloombáa Mʉlʉʉngʉ, buuwo yaachwe ɨkavalandʉka, ɨngo jaachwe jikava njerʉ chwee, mpaka jindoolavalava. 30Koonka, vaantʉ valʉme vavɨrɨ vakafʉmɨra maa vakaanda lʉʉsɨka ne. Novo nɨ vala Mʉ́sa na Elía vajáa. 31Vajáa voonekana na nkongojima ya kurumwii na valʉʉsɨkáa na Yéesu ˆvyeene arɨ kiimanʼya mʉrɨmo wa Mʉlʉʉngʉ kwa inkwya yaachwe ʉko Yerusaléemu.

32Mpɨɨndɨ ijo, Peéteri na vara vatumwi viivaachwe vajáa vanyéyyiirye fúti. ˆVakiinʉke, vakamoona Yéesu na nkongojima yaachwe. Na kei vakoona vaantʉ vavɨrɨ vajáa viímire ne. 33Na kati vara vaantʉ vavɨrɨ ˆviinʉkáa fuma kʉrɨ Yéesu, maa Peéteri akamʉsea Yéesu, “Aaɨ mʉkʉ́lʉ, vyabooha tʉveere haaha aha. Tʉjeenge vivaanda vitatʉ, kɨmwɨ chaako, kɨmwɨ cha Mʉ́sa na kɨmwɨ cha Elía.” Peéteri alʉʉsa jeyyo maa kaa, sɨ ataangáa kɨra ˆyoolʉʉsa tʉkʉ. 34Na viintʉ Peéteri ˆajáa akaarɨ yoolʉʉsɨka jeyyo, ichu rɨkafʉmɨra, maa rɨkavawɨɨkɨra. Aho, vakoofa maatʉkʉ vii.

35Sawúti ɨkafuma aho ichwii, yoosea, “Ʉhʉ nɨ Mwaana waanɨ. Yeeye namʉsaawʉla. Mʉteereri yeeye.” 36Na ɨyo sawúti ˆɨkalooke, Yéesu akoónekana arɨ yeemweene. Vapooji vaachwe sɨ vamuwyɨɨra mʉʉntʉ yoyoosi masáare aya ˆvajáa vɨɨ́ne sikʉ ijo tʉkʉ.

Yéesu Yoomʉhorya Mʉtavana ˆArɨ na Murimʉ Mʉvɨ

(Matáayo 17:14-18; Maáriki 9:14-27)

37Lomʉtóondo yaachwe mpɨɨndɨ ˆvagiritáa fuma luulwii, vakalʉmana na mpuka nkʉʉlʉ ya vaantʉ. 38Aho, ʉmwɨ wa vaantʉ va ɨyo mpuka akalʉʉsɨka na ngururu yoosea, “Mukiindya, nookʉloomba ʉmʉlaange mʉtavana waanɨ, yeeye noo mwaana waanɨ wa mpeke. 39Yeeye atɨɨte murimʉ mʉvɨ ˆwamʉtáavityaa akaanda tʉla isóso mʉnʉmʉʉnʉ. Kei, wamusíngisyasingiisyaa akawya na ɨsɨ ja arɨ na kiinkwiisha, maa de ɨndootuumpa ifulo mʉlomwii. Ʉhʉ murimʉ mʉvɨ wamutúrikiryaa mʉnʉmʉʉnʉ, wamʉrékaa kiduudi vii. 40Navalóombire vapooji vaako vuukibirye ʉhʉ murimʉ mʉvɨ, maa kaa, vasíindirwe.”

41Yéesu akavasea, “Aka! Ɨhɨ mbyaala sɨ ˆirúmaa, na ˆyakɨɨkana. Niikale na nyuunyu mpaka naadi? Na nɨvayimirirye mpaka naadi? Hoonɨ mʉreete mʉtavana waako na aha!”

42Kati ʉra mʉtavana ˆasesáa na kwa Yéesu, murimʉ mʉvɨ ʉkamʉvayya na ɨsɨ, maa ʉkamʉkwaatya kiinkwiisha. Aho, Yéesu akʉʉyamirirya ʉra murimʉ mʉvɨ, akamʉhorya ʉra mʉtavana, maa akamʉhɨndʉla na kʉrɨ taáta waavo. 43Vaantʉ voosi vakatʉlʉvala maatʉkʉ vii koona ʉkʉ́ʉ́lʉ wa Mʉlʉʉngʉ.

Yéesu Yoolʉʉsɨkɨra Kei Inkwya na Ʉfʉfʉ́ʉko Waachwe

(Matáayo 17:22-23; Maáriki 9:30-32)

Mpɨɨndɨ vaantʉ ˆvajáa vakaarɨ vahwáalɨɨre sa yoosi Yéesu ˆajáa abwéeyyiirye, maa akavasea vapooji vaachwe, 44“Teereri neeja aya ˆnoosaaka nɨvawyɨɨre. Mwaana wa Mʉʉntʉ valandʉkwa arɨ na vɨɨkwa arɨ mɨkonwii ya vaantʉ.” 45Maa kaa, vapooji vaachwe sɨ vataanga ʉvariyuli wa masáare yara tʉkʉ. Masáare aya yajáa yiivisa kwaavo sa vadɨɨre taanga. Kei voofáa kumuurya.

Ani nɨ Mʉkʉ́ʉ́lʉ

(Matáayo 18:1-5; Maáriki 9:33-37)

46Haaha kʉkava na nkaani kwa vapooji va Yéesu nɨ ani arʉʉva mʉkʉ́ʉ́lʉ kati yaavo voosi. 47Maa kaa, Yéesu ˆakataange miiririkano yaavo, akamwaanɨrɨra musinga muduudi, maa akamwiimya heehi ne. 48Aho, maa akavasea, “Mʉʉntʉ yoyoosi ˆarɨ mʉteengya musinga ja ʉhʉ sa irina raanɨ, kʉva arɨ aantéengiirye nɨɨnɨ. Kei, yoyoosi ˆarɨ kʉʉnteengya nɨɨnɨ, kʉva arɨ amʉtéengiirye Mʉlʉʉngʉ, na yeeye aantʉma. Sa ʉra ˆarɨ mudúúdi kufuma kʉrɨ nyuunyu noo mʉkʉ́ʉ́lʉ kʉlookya voosi.”

Kutumia Irina ra Yéesu

(Maáriki 9:38-40)

49Yooháani akamʉsea Yéesu, “Mʉkʉ́lʉ, tamwɨɨ́ne mʉʉntʉ yookibirya mirimʉ mɨvɨ kwa irina raako, maa tʉkamʉkaanʼya sa viintʉ sɨ arɨ hamwɨ na suusu.” 50Maa kaa, Yéesu akavasea, “Karɨ mʉmʉkáanʼyaa tʉkʉ, sa ˆmweene sɨ yoovakɨɨkana nyuunyu, nɨ hamwɨ arɨ na nyuunyu.”

Vasamaría Voosiita Kʉmʉteengya Yéesu

51Sikʉ ja Yéesu jo sʉmʉlwa na kurumwii ˆjikasengerere, maa yeeye akawolola kisho chaachwe yoodoma na Yerusaléemu. 52Yeeye akatʉma vaantʉ valongoole na iturii rɨmwɨ ra ɨsɨ ya Samaría sa vakiimye neeja haantʉ ˆarɨ fɨkɨra. 53Maa kaa, vaantʉ va ɨro ituri vakasiita kʉmʉteengya sa viintʉ aleáa na Yerusaléemu. 54Vapooji vaachwe, noo kʉsea vala Yaakúupu na Yooháani, ˆvakoone jeyyo, maa vakamʉsea, “Aaɨ mʉkʉ́lʉ, tʉloombe mooto ukiime fuma kurumwii sa ʉvamale wʉʉ [ja ˆvyeene Elía abweeyya]?”#Laanga 2 Vatemi 1:10, 12, 14. 55Maa kaa, Yéesu akavavalandʉkɨra, akavadalavya 56[yoosea, nyuunyu sɨ mʉmányire nɨ vaantʉ ˆvarɨ joolɨ mʉrɨ tʉkʉ]. Aho, maa vakatamanya na iturii rɨɨngɨ.

Koonɨ Mʉʉntʉ Yoosaaka Kumutuuba Yéesu Kɨkomi

(Matáayo 8:19-22)

57Kati Yéesu na vapooji vaachwe ˆvajáa lʉyeendwii, maa mʉʉntʉ ʉmwɨ akamʉsea, “Kukutuuba ndɨrɨ na haantʉ hohoosi ˆʉrɨ doma.” 58Yéesu akamʉsea, “Mʉʉnjʉ jatɨɨte viláalo mpáángii, na ndee jatɨɨte vivururu, maa kaa, Mwaana wa Mʉʉntʉ asiina baa ho laarya mʉtwe waachwe vii tʉkʉ.”

59Aho, Yéesu akamʉsea mʉʉntʉ wɨɨngɨ ˆajáa aho, “Ntuuba.” Maa kaa, ʉra mʉʉntʉ akamʉsea, “Aaɨ mʉkʉ́lʉ, reka ta nkataahe taáta wiitʉ.” 60Yéesu akamʉsea, “Reka vaantʉ ˆvaakwya vataahe vaantʉ ˆvaakwya viivaavo, maa kaa, weewe doma ʉkavariyʉle Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ.”

61Mʉʉntʉ wɨɨngɨ akamʉsea Yéesu, “Aaɨ mʉkʉ́lʉ, kukutuuba ndɨrɨ, maa kaa, reka ta nkavasee vaantʉ va kaayii kwaanɨ nasúukiirye.” 62Maa kaa, Yéesu akamʉsea, “Koonɨ mʉʉntʉ yoyoosi aándire rɨma, maa kei ɨndoolaanga kɨrɨ nyuma, ʉwo sɨ asaakwa Ʉtemii wa Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ.”

Currently Selected:

Lʉ́ka 9: LAG

Highlight

Copy