Lʉ́ka 11

Yéesu Yookiindya Kʉmʉloomba Mʉlʉʉngʉ

(Matáayo 6:9-13; 7:7-11)

1Sikʉ ɨmwɨ, Yéesu ajáa haantʉ hamwɨ yoomʉloomba Mʉlʉʉngʉ. ˆAkahʉmʉle, maa ʉmwɨ wa vatumwi vaachwe akamʉsea, “Aaɨ mʉkʉ́lʉ, tukiindye baa suusu kʉmʉloomba Mʉlʉʉngʉ ja viintʉ Yooháani Mʉbatisáaji ˆavakiindya vatumwi vaachwe.” 2Yéesu akavasea, “Mpɨɨndɨ ˆmoomʉloomba Mʉlʉʉngʉ, mʉlʉʉse jei,

‘Taáta [wiitʉ wa kurumwii,]

irina raako rɨbweeyyiriwe nkongojima,

ʉtemi waako wʉʉje.

[ˆMeene woosaaka yatʉmamwe aha weerwii,

yatʉmamwe ja ˆvyeene yatʉ́mamwaa ʉko kurumwii.]

3Ʉtʉheere chóorya chiitʉ cha kɨra siikʉ.

4Ʉtʉsee ʉvɨ wiitʉ wasírire,

ja ˆvyeene suusu tavaséaa vara ˆvatʉhonerya ʉvɨ waavo wasírire.

Kʉtʉrekera twɨɨngɨre na mʉtehwii tʉkʉ,

[maa kaa, ʉtʉlamurirye na ʉra Mʉvɨ.]’”

5Aho, maa Yéesu akavasea, “Hoonɨ iririkani, koonɨ ʉmwɨ waanyu adómire na kwa kɨjeengi chaachwe nuuchikʉ katɨ, maa amʉsee kɨjeengi chaachwe, ‘Aaɨ kɨjeengi, hoonɨ nkopesha mɨkáate ɨtatʉ. 6Amwaarɨ kɨjeengi chaanɨ yookera njɨra alúumbiirye uchikʉ ʉhʉ, na nɨɨnɨ nsiina kɨɨntʉ cho mʉheera tʉkʉ.’ 7Maa kaa, ʉra ˆarɨ nyuumbii amʉsee, ‘Reka kʉʉnjuuwa, nachúungire mʉryaango! Kei, nɨɨnɨ na vaana vaanɨ tahʉ́mwɨɨre laala. Sɨ ndɨrɨ kiinʉka nɨkʉheere chóorya tʉkʉ.’ 8Nɨ vawyɨɨra niise, koonɨ mʉʉntʉ ʉwo atúubire loomba, kɨjeengi chaachwe kiinʉka arɨ na amʉheere kɨra ˆyoosaaka. Sɨ arɨ bweeyya jeyyo sa viintʉ nɨ kɨjeengi chaachwe tʉkʉ, maa kaa, sa viintʉ atúubire loomba.

9Sa jeyyo, nɨ vawyɨɨra niise, loombi, naanyu heewa mʉrɨ, saakiri, naanyu turya mʉrɨ, luumbyi mʉryaangwii, naanyu yʉʉrɨrwa mʉrɨ. 10Sa kɨra ˆalóombaa, ahéewaa na ʉra ˆasáakɨraa, atúryaa na ʉra ˆalúumbyaa mʉryaangwii, ayʉ́ʉrɨrwaa.

11Eri, kwatɨɨte ʉmwɨ waanyu nyuunyu vala taáta mwaana waachwe ˆarɨ mʉloomba soompa, amʉheere njoka wʉʉ? 12Bakʉ kei koonɨ amʉlóombire ii, amʉheere ingi wʉʉ? 13Haaha koonɨ nyuunyu baa neembe mʉrɨ vavɨ mʉmányire kʉvaheera vaana vaanyu viintʉ ˆvyabooha, ha Taáta waanyu wa kurumwii sɨ arɨ bweeyya vyabooha kʉlookya ivyo vyaanyu ko vaheera Mʉtɨma Mʉʉja vara ˆvoomʉloomba tʉkʉ wʉʉ?”

Yéesu na Belisebúuri

(Matáayo 12:22-30; Maáriki 3:22-27)

14Sikʉ ɨmwɨ, Yéesu akibiryáa murimʉ mʉvɨ fuma kwa kimumu ʉmwɨ. Ʉwo murimʉ ˆʉkakibiriwe, maa ʉra mʉʉntʉ akaanda lʉʉsɨka. Aho, ɨra mpuka ya vaantʉ vajáa hara vakahwaalala. 15Maa kaa, vamwɨ va vaantʉ ˆvajáa aho vakasea, “Yookibirya mirimʉ mɨvɨ kwa ngururu ja Belisebúuri, noo kʉsea Irimʉ.” 16Vaantʉ vɨɨngɨ novo vamʉyeráa ko mʉloomba avalaɨre isháara fuma kurumwii.

17Maa kaa, Yéesu kʉnʉ yootaanga miiririkano yaavo, akavasea, “Ʉtemi wowoosi koonɨ wiigávire havɨrɨ kwiilwa woowo kwa woowo, ʉtemi ʉwo, sɨ ʉrɨ lʉʉnga tʉkʉ. Kei, koonɨ vaantʉ va lʉkolo lʉmwɨ viigávire, lʉkolo ʉlo, sɨ lʉrɨ lʉʉnga tʉkʉ. 18Haaha koonɨ Irimʉ riigávire havɨrɨ, ʉtemi waachwe joolɨ ʉrɨ lʉʉnga? Nɨ lʉʉsa niise jeyyo sa nyuunyu moosea, nooseyya mirimʉ mɨvɨ kwa ngururu ja Belisebúuri. 19Ha de haaha koonɨ nookibirya mirimʉ mɨvɨ kwa lʉvɨro lwa Belisebúuri, ha vaantʉ vaanyu nɨ kwa lʉvɨro lwa ani vakíbiryaa mirimʉ mɨvɨ? Sa jeyyo, avo kʉvalamʉrɨra varɨ nyuunyu. 20Maa kaa, koonɨ nɨɨnɨ nookibirya mirimʉ mɨvɨ kwa lʉvɨro lwa Mʉlʉʉngʉ, taangi haaha Ʉtemi wa Mʉlʉʉngʉ wafíkire kʉrɨ nyuunyu.

21Mpɨɨndɨ mʉʉntʉ ˆarɨ na ngururu iichʉ́ʉngɨrɨɨre mata yaachwe kʉlaangirirya nyuumba yaachwe, máari jaachwe nɨ nkaasʉ jiri. 22Maa kaa, mʉʉntʉ wɨɨngɨ ˆarɨ na ngururu kʉlookya yeeye koonɨ amukíimɨrɨɨre na amusíindire, mʉhoka arɨ mata yaachwe yoosi yara ˆiiláangyaa na nyahɨra arɨ máari joosi, maa asʉmʉle. 23Mʉʉntʉ yoyoosi ʉra sɨ ˆarɨ ivarwii raanɨ, ʉwo nɨ mʉvɨ waanɨ. Kei, ʉra sɨ ˆajíingaa hamwɨ na nɨɨnɨ, apálaa.

Lusímo lwa Mʉʉntʉ ˆArɨ na Murimʉ Mʉvɨ

(Matáayo 12:43-45)

24Mpɨɨndɨ murimʉ mʉvɨ ˆʉrɨ fuma kwa mʉʉntʉ, wadómaa na ɨsɨ ya ibaláángwii kʉra ˆkusiina maaji noo saakɨra haantʉ ho hʉmʉlʉkɨra. Na ˆʉrɨ siindwa kʉhoona aho haantʉ ho hʉmʉlʉkɨra, sea ʉrɨ, ‘Hɨndʉka ndɨrɨ na nyuumbii kwaanɨ haantʉ ˆnafuma.’ 25ˆɄrɨ hɨndʉka, washáanaa ɨra nyuumba yafyáahɨɨrwe no haambwa vyabooha. 26Jeyyo, ʉwo murimʉ mʉvɨ wadómaa noo sʉmʉla viivaachwe mufungatɨ, vavɨ kʉlookya woowo. Aho, ɨyo mirimʉ yɨɨ́ngɨraa kwa ʉwo mʉʉntʉ na yiíkalaa aho. Ʉwo mʉʉntʉ asáambʉkɨrwaa kʉlookya vya ncholo.”

Kʉvyeenda kwa Kɨmáárɨ

27Mpɨɨndɨ Yéesu ˆalʉʉsáa ayo masáare, mʉʉntʉ muki ʉmwɨ ˆajáa aho mpukii ya vaantʉ, akatʉla isóso yoosea, “Yatalariwa ɨnda ˆyakuvyaala na masʉʉsʉ ˆwoonka!” 28Maa kaa, Yéesu akamʉsea, “Vatalariwa mʉnʉmʉʉnʉ vara ˆvarɨtéeraa no rituuba isáare ra Mʉlʉʉngʉ.”

Vaantʉ Voosaaka Valaɨrwe Isháara

(Matáayo 12:38-42; Maáriki 8:12)

29Mpɨɨndɨ mpuka ya vaantʉ ˆyatuubáa kɨɨngɨka, maa Yéesu akatuuba kiindya yoosea, “Ɨhɨ mbyaala nɨ mbɨ, yoosaaka yoonekiwe isháara, sɨ ɨrɨ heewa isháara yoyoosi tʉkʉ, maa kaa, ɨra ya Yóona mʉláali na mʉtwe. 30Sa ja viintʉ Yóona ˆaava isháara kwa Vanináawi, noo ˆvyeene Mwaana wa Mʉʉntʉ arʉʉva kwa mbyaala ɨhɨ.

31Sikʉ ya ʉlamu mʉtemi muki wa ɨsɨ ya saame kɨɨma arɨ na vaantʉ va mbyaala ɨhɨ, ne lʉʉsa arɨ irya. Sa yeeye ajáa avaa njɨra fuma ɨsɨ ya kʉlɨ mʉnʉmʉʉnʉ, akʉʉja joo teerera tooti ja mʉtemi Solomóoni.#Laanga 1 Vatemi 10:1-13; 2 Masáare ya Mpɨɨndɨ 9:1-12. Haaha aha amwaarɨ mʉkʉ́ʉ́lʉ kʉlookya Solomóoni. 32Kei, sikʉ ya ʉlamu vaantʉ va Nináawi kɨɨma varɨ na vaantʉ va ɨhɨ mbyaala, novo lʉʉsa varɨ irya. Sa Vanináawi ˆvakateere ʉvariyuli wa Yóona, vavalandʉka fuma uvii waavo, na aha amwaarɨ mʉkʉ́ʉ́lʉ kʉlookya Yóona!#Laanga Yóona 3:5.

Kɨweerʉ cha Mʉvɨrɨ

(Matáayo 5:15; 6:22-23)

33Kusiina mʉʉntʉ ˆakórereryaa kɨmʉrɨ, maa akakɨvɨɨka haantʉ ˆhiivisa tʉkʉ au akakɨkʉnɨkɨrɨra na nyiingʉ ya kweenga tʉkʉ. Kɨrɨ vyoova jeyyo, kɨmʉrɨ nɨ kyaángwii chavɨ́ɨkwaa, sa vara ˆvookɨɨngɨra voone kɨweerʉ.

34Riiso nɨ kɨmʉrɨ cha mʉvɨrɨ waako. Koonɨ riiso rɨrɨ nkaasʉ, mʉvɨrɨ waako woosi wamema kɨweerʉ. Maa kaa, koonɨ riiso raako rasaambʉka, mʉvɨrɨ waako wamema kilwiirya. 35Haaha ʉlaange neeja, kɨweerʉ ˆʉrɨ nocho karɨ jɨ kɨve kilwiirya tʉkʉ. 36Haaha koonɨ mʉvɨrɨ waako woosi ʉrɨ na kɨweerʉ baa kusiina haantʉ ˆharɨ na kilwiirya tʉkʉ, mʉvɨrɨ waako woosi watɨɨte kɨweerʉ ja viintʉ kɨmʉrɨ ˆchakʉmʉ́rɨkɨraa na kɨweerʉ chaachwe.”

Yéesu Yoovadalavya Mafarisáayo na Vakiindya va Miiro

(Matáayo 23:1-36; Maáriki 12:38-40)

37Yéesu ˆakamarikirye lʉʉsa ayo masáare, maa Mʉfarisáayo ʉmwɨ akamʉteengya noo rya chákurya kaayii kwaachwe. Yéesu akatamanya, akɨɨngɨra maa akiikala méesii kurya chákurya. 38Ʉwo Mʉfarisáayo ˆakamoone Yéesu yoorya baa kooyya mɨkono ja ˆvyeene tʉʉva jasea tʉkʉ, akahwaalala maatʉkʉ vii. 39Aho, maa Yéesu Mweenevyoosi akamʉsea, “Nyuunyu Mafarisáayo musúuntaa ndʉvo na saháani kwa weerwii vii, maa kaa, mitimii yaanyu mwamema kʉnyahɨra máari na ʉvɨ. 40Nyuunyu mʉrɨ vahoho! Eri, sɨ mootaanga ʉra ˆʉʉmba weerwii sɨ noo ˆʉʉmba isii tʉkʉ wʉʉ? 41Vaambiriryi vakɨva ko mɨtɨma yaanyu yoosi, na viintʉ vyɨɨngɨ vyoosi booha viri kwaanyu.

42Nɨ mpolaɨ nyuunyu Mafarisáayo! Nyuunyu mʉtóolaa ilʉʉndʉ rɨmwɨ ra malʉʉndʉ ikimi baa vira viintʉ viduudi, baa ja mbowa ja masaambɨ na viintʉ ˆvibwéeyyaa chóorya kinyʉkɨre. Maa kaa, sɨ mʉkwáatyaa ʉwoloki na kweenda kwa Mʉlʉʉngʉ tʉkʉ. Mwasaakwa mʉtʉmame aya na baa kei, karɨ mʉreke aya yɨɨngɨ tʉkʉ. 43Nɨ mpolaɨ kʉrɨ nyuunyu Mafarisáayo, sa mweenda kiikala machuumbii ya mbere masinagóogii na kuluumbiwa kwa nyemi sóokwii! 44Nɨ mpolaɨ kwaanyu sa mwiifwɨ́ɨne na mbɨrɨ́ɨ́ra ˆjisiina aláama, na vaantʉ vayéendaa mweeri yaachwe baa taanga tʉkʉ!”

45Aho, maa ʉmwɨ wa vakiindya va Miiro akamʉsea Yéesu, “Mukiindya, ayo ulúusire nɨ kituki. Baa suusu vakiindya va Miiro ʉtʉtʉ́kɨɨre.”

46Yéesu akamʉsea, “Mpolaɨ kʉrɨ nyuunyu vakiindya va Miiro! Nyuunyu mwiitíikyaa vaantʉ miriwa ˆyarutaha sɨ ˆvarɨ daha kwiitɨɨka, maa kaa, kʉmba nyuunyu veeneevyo sɨ mʉvaámbiriryaa baa nɨ imaamba vii tʉkʉ. 47Mpolaɨ kʉrɨ nyuunyu, sa mwajéengereraa mbɨrɨ́ɨ́ra ja valáali na mʉtwe, vara ˆvʉʉlawa nɨ vala baaba waanyu! 48Jeyyo, nyuunyu moónekyaa mwaruma yara vala baaba waanyu ˆvatʉmama. Voovo vavʉláa valáali na mʉtwe, na nyuunyu moovajeengera mbɨrɨ́ɨ́ra avo valáali na mʉtwe. 49Ɨkɨ noo kɨra Mʉlʉʉngʉ ˆalʉʉsa kwa tooti yaachwe, ‘Laanga, vatʉma ndɨrɨ valáali na mʉtwe na vatumwi na kwaavo, maa kaa, vamwɨ kʉvʉʉlaa varɨ na vɨɨngɨ kʉvaturikirya varɨ.’

50Haaha, vaantʉ va mbyaala ɨhɨ lamʉrɨrwa varɨ sa sakami ya valáali na mʉtwe voosi, ɨra ˆyiitwa keende weerʉ ˆyʉʉmbwa, 51kwaandɨra sakami ya Abéeli, mpaka sakami ya Sakaría, ʉra ˆʉʉlaɨrwa katɨ na katɨ ya masabáahʉ na Haantʉ Haaja. Kɨkomi noovawyɨɨra vaantʉ va mbyaala ɨhɨ lamʉrɨrwa varɨ kwa ayo yoosi.

52Mpolaɨ nyuunyu vakiindya va Miiro! Nyuunyu mʉtʉ́ʉnɨkaa njɨra ya vaantʉ yo mʉtaanga Mʉlʉʉngʉ. Nyuunyu sɨ mwɨɨpata tʉkʉ, kei vara ˆvoosaaka kwɨɨpata nyuunyu mʉvakɨ́tɨraa.”

53Yéesu ˆakafume kaayii kwa ʉra Mʉfarisáayo, maa vakiindya va Miiro na Mafarisáayo vakaanda hʉʉmba na vakaanda kumuurya masáare ˆyarɨ foo. 54Vasaakáa vamʉtee kwa masáare yaachwe sa vapate kɨmwɨ cho musitakirya.

Currently Selected:

Lʉ́ka 11: LAG

Highlight

Copy