Matfei 22
22
Suarin poijan svuad՚bu
(Luk. 14:15-24)
1Iisus myös rubei pagizemah heile arbaituksil i sanoi: 2«Mittuine on Taivahallizen valdu? Kačokkua: Suari varustau poijalleh svuad՚bua. 3Häi työndi käskyläzii kuččumah svuad՚burahvastu, no kučutut ei tahtottu tulla. 4Sit häi työndi vie toizii käskyläzii da sanoi: ‘Sanokkua kučuttuloile: Minä varustin pruazniekkustolan. Minun häkit da syötinvazat on iškietty i kai on valmis. Tulgua svuad՚bah!’ 5No hyö ni korvua ei kallattu. Erähät mendih iäre: ken pellole, ken omah laukkah, 6a erähät tavattih käskyläzii, perrettih heidy da tapettih. 7Suari suutui da työndi oman saldattujoukon, hävitti niilöi tappajii da polti heijän linnan. 8A omile käskyläzile häi sanoi: ‘Svuad՚bu on varustettu, a kučutut ei sidä maksettu. 9Ga mengiä sit ristudorogoile da kučukkua svuad՚bah kaikkii, kedä sie näittö.’ 10Käskyläzet mendih dorogoile i kerättih kaikkii, kedä nähtih, pahoi dai hyvii, i svuad՚butaloi rodih täyzi gost՚ua. 11No ku suari meni kaččomah gostii, nägi häi sie miehen, kudai ei olluh sellinnyh svuad՚busobih. 12Häi sanoi sille miehele: ‘Hyvä mies, kuibo sinä tulit tänne, ku et ole svuad՚busovis?’ Se ei virkanuh nimidä. 13Sit suari sanoi käskyläzile: ‘Sivokkua hänen käit da jallat da lykäkkiä händy pihale pimieh! Sie rodieu itkuu da hambahien kridžaitustu.’» 14Sit Iisus sanoi: «Äijy on kučuttuu, no vähä on vallittuu.»
Kyzymys keisarin maksulois
(Mark. 12:13-17; Luk. 20:20-26)
15Sit fariseit lähtiettih da paistih keskenäh, kui olis tavata Iisussua sanakampih. 16Hyö työttih Hänen luo omii opastujii irodalazienke sanomah: «Opastai, myö tiijämmö, sinä olet oigei da tovel n՚evvot kaikile Jumalan dorogua. Sinä et varua nikedä, nikelle et opi ugodie, sinähäi et eroittele rahvahii. 17Ga sit sano meile, kui sinä duumaičet: pidäygo andua keisarile nalougat vai ei?» 18No Iisus ellendi heijän pahuon i sanoi: «Midäbo heittelettökseh? Miksebo opitto panna minule kampii? 19Ozutakkua minule se d՚engu, kudamal maksatto nalougat keisarile.» Hyö tuodih Hänele dinuaru. 20Häi kyzyi heil: «Kenenbo kuva da nimi täs on?» 21Hyö sanottih: «Keisarin.» Sit Häi sanoi heile: «Annakkua sit keisarile se, mi on keisarin, a Jumalale se, mi on Jumalan.» 22Tämän kuultuu hyö diivuittihes, sit jätettih Händy da lähtiettih iäre.
Iisusal kyzytäh kuollieloisnouzendah näh
(Mark. 12:18-27; Luk. 20:27-40)
23Senny päivänny tuldih Iisusan luo saddukeit, kudamat sanotah: «Kuollieloisnouzendua ei ole.» Hyö kyzyttih Hänel: 24«Opastai, Moisei on sanonuh: ‘Ku mies kuollou lapsettomannu, hänen velli naigah hänen akas i luajikkah vellelleh lapsen.’ 25Meijän keskes eli seiččie vellesty. Enzimäine otti akan i kuoli, i ku hänel ei olluh lastu, leski jäi hänen vellelleh. 26Muga rodih i toizele, kolmandele i kaikile seiččemele. 27Jälgimäzenny kuoli akku. 28Konzu kuolliet nostah, ga kenenbo akakse häi rodieu? Häi vet oli kaikkien velleksien akannu.» 29Iisus vastai heile: «Työ oletto yöksyksis, ku etto tunne Pyhii Kirjutuksii, ettogo Jumalan vägie. 30Eihäi kuollielois nossuot naija eigo mennä miehele, hyö ollah ku anhelit taivahas. 31A midä kuuluu kuollieloisnouzendah, olettohäi lugenuh teile kirjutetut Jumalan sanat: 32‘Minä olen Avraaman Jumal, Isakan Jumal i Juakoin Jumal’? Jumalale ei ole kuolluzii, kai ollah Hänele elävät.» 33Tämän kuultuu rahvas diivuittihes Hänen opastandua.
Mittuine on kaikis suurin käsky?
(Mark. 12:28-34; Luk. 10:25-28)
34Konzu fariseit kuultih, Iisus salbai suun saddukeiloil, kerävyttih hyö yhteh. 35I yksi heis, kudai oli zakonanopastai, tahtoi tavata Händy sanakampih da kyzyi Hänel: 36«Opastai, mi on suurin käsky Zakonas?» 37Sit Iisus sanoi hänele: «Suvaiče Ižändiä, sinun Jumalua, tävvel sydämel i kaikel hengel, i kaikel mielel. 38Tämä on suurin da enzimäine käsky. 39Toine, tämän jyttyine käsky on: ‘Suvaiče lähimästy ku omua iččie.’ 40Nämien kahten käskyn vuoh seizou kogo Zakon i kai Jumalan iänenkandajien kirjutukset.»
Davidan poigu da Davidan Ižändy
(Mark. 12:35-37; Luk. 20:41-44)
41Konzu fariseit kerävyttih yhteh, Iisus kyzyi heil: 42«Midä työ duumaičetto Messieh näh? Kenen poigu Häi on?» «Davidan», vastattih hyö. 43Sit Iisus sanoi fariseiloile: «Kuibo sit David Jumalan Henges sanou Händy omakse Ižändäkse, konzu sanou:
44– Taivahalline Ižändy sanoi minun Ižändäle:
Istu Minun oigiel puolel,
kuni en paina Sinun vihaniekkoi
Sinun jalloin alle.
45Sanokkua: kuibo sit Messii voibi olla hänen poijannu, ku David sanou Händy Ižändäkse?» 46Niken ei voinnuh sanuo Hänele vastah ni yhty sanua; eigo ni yksi hengi sit päiväs lähtijen ruohtinuh kyzyö Hänel nimidä.
Currently Selected:
Matfei 22: LIVVI
Highlight
Share
Copy

Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
(c) Biblienkiännändyinstituuttu, Helsinki 2003