Acts 7

Stephen‑em Akuzillgha

1Taagken high priest‑em aaptekaa Stephen, “Ipa tawaten akuzikaaziin ukut avutkistegpek apellghistun?” 2Stephen‑em kiimsiqaa, “Anglegutemnillu, siivanlleghnillu, nagataghtengnga ungipamsugunnaqamsi! Sivuneghput Abraham salin Mesopotamia‑melluku, nuugtellghilluku Haran‑mun, Nighughqengngalghiim Kiyaghneghem aliighvikluku 3pikaa, ‘Unitigu allgeghvigen nuna, ilakwaaghtenllu, aghulaqi maghyaghqughnaaghamken.’ 4Enkaam Abraham aghulaqegkaq Chaldea‑meng, nuugtekaq Haran‑mun. Atanga tuquyan, Kiyaghneghem maghyaghquqaa Abraham nunamun maaten kiyaghfigpesinun. 5Tagisuwhaaghaqngamigu natengiighhaq nunalisimangitaa ellnganun pikaghqameng. Iwernga talwa salin avaqutiilluku Kiyaghneghem akequsaqegkaqaa una nuna ellnganunllu kingunghanunllu. 6Kiyaghneghem whatenllu pikaqaa, ‘Kinguneghten aghulaqsaghqaagut nunakenghilkemeggnun enkaam nunataallequt. Tamaani qepghaghtelaaghuyaghqaagutlu amyuqetaatkesighllagyaghqaagutlu 400 ayumiqullelghutni. 7Iwernga aghyuughlleqanka qepghaghtelaaghughtestilghiit. Kingunganeng aghyuughilleghma kinguneghten tagillequt nunamun akequsaqegkamnun, tamaani manigughlleqaatnga.’ Tawaten Kiyaghneq pikaaguq. 8Taagken Kiyaghneq akequsangllaqaq Abraham‑emun nalluniighutkesqelluku circumcise‑elleq. Enkaam Abraham circumcise‑ekaq. Ighnengyami Isaac‑meng pingayuneng inglulek aghneq atughyagu circumcise‑ekaa ellngallu. Tawateghpigaq Isaac‑em circumcise‑ekaa ighneni Jacob. Jacob‑em circumcise‑elaqii qula maalghuk siipneqluku ighneni. Taakut piinliisiqii ramkengan Israel‑em.

9“Anglilaghaalluteng Jacob‑em ighneghita aqinakepigtekaat anglegutseng Joseph, enkaam akikegkaat Egypt‑eghmiinun qepghaghtelaaghuluku. Iwernga Kiyaghneghem nayuqegkaa, 10seghleliinghani kayusighaqegkanga. Kiyaghneghem peghqinellelitkaa enkaam Pharaoh‑m umiilgan Egypt‑em, efquqluku umiilgataghaaghtestekaa Egypt‑mun, igleghutistengllaqaallu mangteghaminunllu, qepghaghteminunllu. 11Taagken neqangisagllakaq Egypt‑millu, Canaan‑millu, elngaatall uglaq iyatiquteghllakaq. Sivuneputlu neqangisagllakat. 12Jacob‑em nagaqughyamiki Egypt‑eghmiit grain‑meng kagpagllagumaniluki, ighneni pikengyaghtiisqegkii. 13Tuunglighhaani alla piyata, Joseph‑em anengani ungipaatkii ellngitnun uyughaqniluni. Enkaam umiilgem Pharaoh‑m anglegutkututangi liigikegkii. 14Taagken Joseph‑em lipeghsaqaa atani Jacob, nengllugutelghutangillu nuugtesqelluki Egypt‑mun. Qamaglluteng 75‑nguftut. 15Enkaam Jacob‑enkut nuugtekat. Tamaani Jacob tuqukaq, kingunganeng tagtalmi taakwani ilangillu sivuneput tuqulaghaatkat. 16Taakwaningani neghqwaaghit aglaalluki Shechem‑emun, llivenqigtekiit nunakun Abraham‑em tukfiqaakun Hamor‑em kingunghaneng.

17“Kiyaghneghem Abraham‑emun akequsaa piyaghtungestaghaquqlu, sivuneput nulaghllakat Egypt‑mi. 18Taagken Egypt nutaghameng umiilengegkaq, taam umiilgem nallukngwaaqanga Joseph. 19Sivunemta nulaghllallghit apalluqluki umiilgem peghqiniqulluki ikfiqestekii sivuneput, talwa taghnughhaghhiit aanutestaqluki pikii tuqusqelluki. 20Tawaten kiyaghsimaluki Moses allgeqaq, yuukegtepiglleghii taghnughhaq. Angayuqagkenka nemegni iighaghtumeng aflengakegkaak pingayut tanqit. 21Iighaghtughpagningiisamegnegu aanutkaak. Umiilgem panigan naalkelluku allughqiluku, anglistekaa ighneqelghiistun. 22Egypt‑eghmiit apeghtuqaat liitkameggneng. Enkaam Moses peghqinghughighllagyalghiimi akuzillguughqaaghllakaq, aghtiigalnguqlu sameng tamaghhaaneng.

23“Moses 40 uksughtutkalighyami Israel‑eghmiilgutni esghaghyugluki esghaghyaghtuqii. 24Tawani esghaqaa Egypt‑eghmiim amyuutkegkanga Israel‑eghmii. Enkaam Moses‑em Israel‑eghmii igughluku tuqutkaa Egypt‑eghmii. 25Tawani sumeghtaghaqaayalghii Israel‑eghmiilgutminun liigikelleqniluku Kiyaghneghmun kayagtelleni ellngitnun aghulaqutistenguluku Egypt‑meng. Iwernga liigikumangilkangat. 26Unaamingani esghaqakek Israel‑eghmiik pillugullghiik. Akuzinnaqutkegkaqsaqek, ‘Pillugutegpenatek yulgutkututek.’ 27Yeghlegi amyuqetiqelghiim yugem ayagaghlluku Moses pikaa, ‘Kitum igleghutistengllaghtaten, nanqigtistengllaghtatenllu whangkunnun? 28Whangallu tuqusugsingaa ighivgaq tuqutelleghpetun Egypt‑eghmii?’ 29Yugem tawaten piyatni Moses qimakaq Midian‑mun, tamaani allaneghtaakaq. Qenwat nulightughluni ighnengegkaq maalghugegneng.

30“Moses, 40 ayumiqulleq Midian‑metutkelluku kilgaanun aghulaqegkaq Mount Sinai‑em uvitanganun. Tawani esghaqaa yaqulek kumaghulghiimi uqfillegami. 31Allaaghlluwhaghyagutkaqegkanga. Kenqigtengngwaaghnaluku takukaa, kaasaghtughaqaallu Atanghem pikaa, 32‘Kiyaghneghuunga, sivuneghpek Abraham‑enkut Isaac‑enkut Jacob‑enkut Kiyaghneqaatnga.’ Moses alingruuqaq repall ungelegtekaq talwa esghaghyugumangitkaa. 33Atanghem pikaa, ‘Kaamgegken mataghtikek qayughllak whanga apalluqlunga agleghnalghiinguuq nekevghavigen. 34Esghapaganka yugenka amyuutkegkangit Egypt‑mi, nagatanka ngilleglleghhiit. Ukigtunga yugulinaluki Egypt‑eghmiineng. Enkaam whaa kayaggnaqamken Egypt‑mun.’

35“Taananguuq Moses Israel‑eghmiit ighsakaqngamegteggu pikaat, ‘Kitum igleghutistengllaghtatenllu nanqigtistengllaghtatenllu whangkunnun?’ Iwernga ellnganguuq Kiyaghneghem uteghnightestekaa Egypt‑mun igleghutistengulukullu yugulighistengulukullu ellngitnun. Tawaten Kiyaghneghem pikaqaa yaqulegkun kumaghulghiimi uqfillegami. 36Moses allaaghluwhaghtighllagaataghluni Egypt‑mi, aghulaqutkaqii sivuneput Egypt‑meng. Wata allaaghlluwhaghtiighaataqaaguq Red Sea‑millu, igleghalleghmeggnillu kilgaani maghyaghqughaqngamiki 40 ayumiqulleghni. 37Taananguuq Moses Israel‑eghmiinun whaten pikaq, ‘Kiyaghneghem uuknaliqista nakmikelleqaa yugpesineng whanga nakmikelleghmitun uuknaliqistengulunga.’ 38Taananguuq Moses sivunemnnitkaq qerngughutaqngata kilgaani Mount Sinai‑em tungangangi. Tawani naayghami yaqulgem aleghqughyatni tugukii Kiyaghneghem Liilightuusii apeghtuusat naten kiyaghtelleghqameng. Taagken aapqii taakut sivunemnnun enkaam ellngita nagneghtekaqiit whangkunnun.

39“Iwernga sivunemta Moses qaatkesugumangitaatlu, igleghutisteksugumangitaatlu, yeghlegi uteghsukaagut Egypt‑mun. 40Enkaam Moses‑em anengaa Aaron pikaat, ‘Kiyaghnengllaghteghqut maghyaghqiisqelluta. Nallukaghput Moses samatanga, legan aghulaqulluta Egypt‑meng unitiinkut.’ 41Enkaam kiyaghnengllaqat kaawaghaghsugnilngughmeng, aghqerraaqaatlu. Neqenghaghqegkatlu quulvaghnaluku ulimaaghteng.

42“Tawaten piyata Kiyaghneghem tunutkiillu, pegtekiillu elngaatall maniguutesqelluki siqineghmun, tanqimun, ighaleqetaaghnunllu. Ataneq whaten pikaaguq uuknaliqistet igaqellghitni,

‘Israel‑eghmiini, 40 ayumiqulleghni igleghangulusi kilgaani aghqerraaghumangitaghpesinga tuqutiineghpesini teghikusameng.

43Yeghlegi kelqutaaqegkaqasi tiintat manigughviguluki kiyaghnengllaqamun Moloch‑mun,

kelqutaaqegkaqaghsillu ighaleqetaangllaqaq maniguusiiluku Rephan‑mun.

Tamaaken apalluqluku anguyagpesinun aghulaqutesleqamsi naghughlluku Babylon.’”

44Stephen paninang akuzikaq, “Sivuneput kilgaanilluki Kiyaghneghem tiintanglliisqegkii amimeng manigughviguluki ellminun. Ulimakaqiit tawatengwaaq Kiyaghneghem apeghtuutellghatun Moses‑mun. Kelqutaaqegkiit taakut tiintat neqanguusiiluki Kiyaghneghem nayuutngallghanun. 45Taakwaningani Moses tuquyan Kiyaghneghem nakmikegkaa Joshua igleghutistekesqelluku sivunemnnun. Joshua‑m maghyaghqughyisteng nunamun Kiyaghneghem akequsaqegkaanun taakut tiintat kelqegkiit. Takukameggnun nunamun kaasalghiimeng yulguftuq. Iwernga Kiyaghneghem sivunemnnun ighlleghtestekii yugi, enkaam sivuneput nelikat taaggun nunakun. Tamaani nagneghutkiit taakut tiintat maniguutfiguluki Kiyaghneghmun kenlanga umiileliitelleghmeggnun David. 46David‑em kiyaghtaallgha elngaatall efqughnapigtekaalghii Kiyaghneghmi. Enkaam David‑em aaptekaqsaqanga whaten, ‘Kiyaghnegha Jacob‑em, mangteghangllaghlakaan?’ Iwernga Kiyaghneghem pisimangilkanga, 47yeghlegi David‑em ighneghan Solomon‑em mangteghangllaqaa Kiyaghneq.

48“Iwernga Kiyaghneghllak kiyaghsigatuq mangteghani yuget ulimaaghitni. Whaten Ataneq pikaaguq uuknaliqistem igaqellghani,

49‘Qilak aqumutaqaqa, nunallu itegaghiitaqaqa.

Sangan mangteghangllaghnaqestengnga?

Meghnaalivigitaangunghitunga.

50Ulimaaqenghiisikuun sangwaa qamatengngwaaghluku?’”

51Stephen‑em nagneghutkii, “Pineghllugllagni elpesi, qaatkesugigataghsi, ugpeqsugigataghsi Kiyaghneq. Kiyaghneghem ungipii nagasugigatasi, ighsakeraaghaqagsillu Agleghnalghiik Taghneghak sivuneghpesistungwaaq. 52Qamaglluki Kiyaghneghem uuknaliqistengi sivuneghpesi amyuutkegkaqiit. Tuququqaqiit uuknaliqistet uuknaliqutkesatgu Seghleghqumangilnguq tagiyaghqaaningatgu. Enkaam kaasan, uveghpagulluku tuqutkaqaghsi. 53Elpesinguusi Kiyaghneghem yaqulegteggun tuunegkii Liilightuusaneng, qaatkumangitasi.”

Milughpagaataqangat Stephen

54Agghistet nagalluku Stephen sakrituteghllakat repall ggiistaghaatkaat. 55Iwernga Stephen, imighngalghii Agleghnalghiigneng Taghneghagneng, sivugsalghiimi qilagmun esghaqaa Kiyaghneghem nighughqellgha, Jesus‑llu nekevghalghii Kiyaghneghem aghenqigneghani. 56Pikii, “Esghaqaghtegguqun! Esghaghaqa qilak qelpelghii, Ighneghallu Yugem nekevghalghii Kiyaghneghem aghenqigneghani!”

57Agghistet siguteteng saapluki iiggmeggneng, araghaataasimaghmeng qamaglluteng sughukaat Stephen. 58Siingvagaatameng aghulaqutkaat Jerusalem‑emeng, tuqunnaluku milughpagaataghhiinaq. Taagken Stephen‑em avutkistengita qaasliteng mataghlluki nukalpigam Saul‑em saaghwakun lliluki milughpagaataghyuggaaqaat. Tamaakutlu ilangita milughpagaataqaat. 59Whaa uyghagem tekiqaghvikngatni Stephen yughaqaq, “Ataneq Jesus, taghneghagka tuguklighqek.” 60Segesqughlluni iglagtupiglluni pikaq, “Ataneq, seghevutiki whaken seghleghqellghitneng.” Tawaten piluni tuqukaq.

Currently Selected:

Acts 7: ess

Highlight

Copy