Mariko 9

1Yesö akagenderria gusumaacha aragamba iga, “Öbhöheene, ndabhateebhia iga, abhantö bhandë mbahano bheene bhano bhatakue bhataramaaha Öbhögambi bhuë Ënooköë bhöraacha guchinguru.”

Yesö arahönchöra ëgësösa

(Mat 17:1-13; Ruk 9:28-36)

2 # 2 Bhe 1:17,18 Hano ichinsikö isansabha chaahetërë, Yesö naaimukiri Bhetero, Yakobho na Yohana abhiene akabhatangata kuya kunguku ëntambë, akaihönchöra ëgësösa mbere yaabho, 3ichingëbho chaae chikarabha iga chai, na köbharrukia ëkërengere këno möntö örë wonsui gökëbhara atagatöra guchihura. 4Hakurua Eriya na Mösa bhakamaahëkana bharasumaacha na Yesö. 5Bhetero agateebhia Yesö iga, “Muigia, mbuuya köbha hano! Tiga töbhakorre amagutu atatö, irimui ëreeo, irimui ëre Mösa, na ërëndë ëre Eriya.” 6Bhetero na bhariki bhaae, mboobhohërë akabhöra iyakögamba.

7 # Mat 3:17; Mk 1:11; Ruk 3:22 Hakurua irisaaro rëgaacha na rëbhakundikiria na ikiiriiri keerio, na ëragamba ëkarua guisaaro mööra ëngamba iga, “Öno nö ömoona waane ömöhanchöa, tamötegeerra.” 8Ho hayo igo bhakanga kömaaha möntö öwöndë guiki gëtatiga Yesö bheene.

9Nkaaga bhaarë gösëkëra kurua kunguku, Yesö akabhakörömërra aragamba iga, “Mötagaacha göteebhia möntö örë wonsui garë mörööchë, kuhika hano ndinyoora Ömoona wö Ömöntö ariökërë kurua köbhaku.” 10Bhakagoota ëng'ana ëyö, sibhoono bho bhakaya bharabhuurania abhiene kubhiene iga, “Ësësöro ya kuriöka kurua köbhaku nkë?” 11#Mari 4:5; Mat 11:14Bhakabhuuria Yesö iga, “Kugira kë abhaigia bhi imigiro bhakögamba iga kuhika Eriya aache taang'ana?” 12#Sir 48:10Nawe akabhahunchukiria iga, “Öbhöheene, Eriya nëwe arëtangörra guucha gökora amang'ana gonsui, sibhoono mbe, kugira kë, Amandëko gakögamba iga Ömoona wö Ömöntö naririiribhua bhökong'u na kögöa? 13Sibhoono ndabhateebhia iga, Eriya asookia guucha, sibhoono abhantö bhamökorre keebhörë bhaahanchërë, keehaara bheene Amandëko gakögamba igörö yaae.”

Yesö arahuenia ömoona öno ana ikihui

(Mat 17:14-20; Ruk 9:37-43a)

14Hano bhaagëëyë köbhëëga bhandë bhaara, bhakamaaha umuiraniö guinaarrë abhaigia bhi imigiro, bharahögana. 15Niigo abhantö bhaarööchë Yesö igo, bhakarögööra bhökong'u, bhagakënya kuya harë we na kömökeeria. 16Yesö akabhuuria abhëëga bhaae iga, “Nkë kana mökahöganëëyë nabho?” 17Umui kurua kumuiraniö mööra akamuhunchukiria iga, “Muigia, nkörenteeyë ömoona waane, kugira naana ikihui këno kemökora irimuumu. 18Këra nkaaga hano kemögoota, nkömörekera kërë hansë arua amahuro kumunyua, akarraatia amaino na gökong'a iga kai ömöbhërë gonsui; nteebhiri abhëëga bhaao iga bharugi ikihui këyö, sibhoono bhangërë götöra.” 19Yesö akabhahunchukiria iga, “Bhainyu rërë iköra rëtaana bhukumia! Nëndaabhe na bhainyu kuhika rööhai? Kuhika rööhai ndabhagumirri?” Tamörenta harë uni hano! 20Bhakamörenta harë Yesö. Niigo ikihui këëra keerööchë Yesö igo, gëkamörekera hansë, akaigaaragaara, na kurua irihuro kumunyua. 21Yesö akabhuuria isawaabho ömoona ööra iga, “Bhoono nkurua nkaaga kë bhoomögootërë?” Akamoteebhia iga, “Nkurua köbhoona bhooe. 22Harë kaaru nkömörekera kërë kömörro, na kömanchë iga kimuite. Bhoono hano ndanyoore uwe ögaatöra ötoobhere na gututuurria!” 23Yesö akamöteebhia iga, “Iga öragamba iga hano ögatöra! Amang'ana gonsui ngökorekana garë kömöntö öno ana ubhukumia.” 24Ho hayö igo, isawaabho ömoona ööra agakuura bhökong'u aragamba iga, “Ngukumia ndë si ubhukumia bhoone nö öbhökë tantuurria!”

25Hano Yesö aarööchë abhantö bharaaruha bhökong'u guucha harë we, akang'onera ikihui këëra, akagëteebhia iga “Kërë kihui kiu ubhukirö na ubhumuumu, ndagöteebhia iga, tarichoka kurua harë we, na ötagaacha kömörëngëra röndë.” 26Ikihui këëra këgachana, gëkamörekera hansë, gëkarichoka. Ömoona ööra akagërëka, abhantö abhaaru bhakagamba iga, “Akuurë.” 27Sibhoono Yesö akamögoota ököbhoko akamögorrokia, nawe akaimëërra.

28Hano Yesö aagëëyë ka, abhëëga bhaae bhakamubhuuria hagare iga, “Igankë bhaitö tötaatörrë kurichokia ikihui këëra?” 29Akabhateebhia iga, “Ikihui gë keera, tëgëkarichoka gëtarë iga nkömasabhi.”

Yesö arasumaachëra uruku rooe guiki

(Mat 17:22-23; Ruk 9:43b-45)

30Yesö hamui na abhëëga bhaae bhakarua haara, gököhetera Gariraya, na Yesö taatunere iga ömöntö örë wonsui amanye hai, 31kugira naarë kuigia abhëëga bhaae arabhateebhia iga, “Ömoona wö Mööntö narahaanoe kömabhoko ga abhantö bhano bharamuite, si mbe ninyoora aitue, hano ichinsikö isatö chirahete narariöke.” 32Abhëëga bhakanga köngöra ëng'ana ëyö; na bhakoobhoha kumubhuuria.

Ning'ui arëngë ömönene?

(Mat 18:1-5; Ruk 9:46-48)

33Hano bhaahikërë Kabherinaumu, bharëngë nyumba, akabhabhuuria iga, “Nkë mokahöganëëyë gönchëra?” 34#Ruk 22:24Bhagakira iga kiri, kugira mbaarë köhögana gönchëra abhiene iga ning'ui arëngë ömönene gatai yaabho. 35#Mat 20:26,27; 23:11; Mk 10:43,44; Ruk 22:26Yesö agaikara hansë, akabhërëkëra abhëëga ikumi na bhabhërë bhaara, akabhateebhia iga, “Örë wonsui agutuna köbha öwa mbërë, kuhika abhe öwa nyuma na guiki abhe ömökoramërëmo wa bhonsui.” 36Hakurua, akamuimiirria ömoona ömöke gatai yaabho, sooki akamuimukia akabhateebhia iga, 37#Mat 10:40; Ruk 10:16; Yoh 13:20“Örë akuirigania ömoona ke öno, kuriina reene, nu uni akuirigania; na öno akunyirigania, tuuni umuene akuirigania hai, gëtatiga ööra aantömërë.”

Öno atagökërana na bhaitö nö weitö

(Ruk 9:49-50)

38Yohana akamöteebhia iga, “Muigia, ntörööchë ömöntö öwöndë ararugia ibhihui kuriina reeo, tömökaniri kugira tuumui weito hai.” 39Yesö akagamba iga, “Monge kömökaania, kugira taaho örë wonsui, öno agökora ibhirögööro kuriina reene sooki agambe bhöbhëëbhë igörö yaane hai. 40#Mat 12:30; Ruk 11:23Kugira öno atagökërana na bhaitö në ëntahana yaitö arë. 41#Mat 10:42Örë wonsui aköbhaha amanchë ga kunyua gikugira mörëngë abhantö bha Kirisitö, öyö taarëmocha kunyoora igituho keee hai.”

Ögösaachöa gökora iriraga

(Mat 18:6-9; Ruk 17:1-2)

42“Örë wonsui araagire umui wa abhaana abhake bhano bhagunkumia akore iriraga, mbuuya hano akabhoheeyöë örögëna örönene kuigoti, arekeroe kunyancha. 43#Mat 5:30Hano ndanyoore ököbhoko kooo nko köraagire ökore iriraga, ögökenge! Mbuuya ösohe köbhöhoru öna ököbhoko kumui, gökëra kuya na amabhoko gonsui göno kömörro göno götakurima röndë. [44Mörë ichinyende chitagukua, na ömörro göyö tigukurima röndë hai.] 45Hano ndanyoore ökögörö kooo nko köraagire ökore iriraga, ögökenge! Mbuuya ösohe köbhöhoru öna ökögörö kumui, gökëra kuya na amagörö gonsui kömörro göno götakurima röndë. [46Mörë ichinyende chitagukua, na ömörro göyö tigukurima röndë hai.] 47Hano ndanyoore iriiso reeo ndio rëragire ökore iriraga, uriruusi! Mbuuya ösohe köbhögambi bhöë Ënooköë gëtong'o, gökëra köbha na amaiso gonsui na kuya kömörro. 48Mörë ichinyende chitagukua, na ömörro göyö tigukurima röndë hai. 49Kugira këra möntö nararöngöe ömöönyö köhetera kömörro. 50#Mat 5:13; Ruk 14:34,35Ömöönyö nu umuuya; sibhoono hano ndanyoore ömöönyö göbhörrë ichancho, niyekë mökaguringiria ichincho yaago? Mötabha na ömöönyö mönsë yeinyu, na mömenye mörembe bhainyui abhiene kubhiene.”

Currently Selected:

Mariko 9: KURBIBLE

Highlight

Copy