Ruka 11

Yesö araigia igörö ya amasabhi

(Mat 6:9-13; 7:7-11)

1Urusikö röndë nkanyoora Yesö arasabha ahasë handë. Hano aasookiri, umui wa abhëëga bhaae akamöbhöörra iga, “Mönene, tatuigia gösabha, kehaara Yohana aaigiri abhëëga bhaae.” 2Akabhateebhia iga, “Hano möraayi mörasabha, muyi möragamba iga,

‘Taata!

Iriina reeo rësöököe,

öbhögambi bhooo bhuuche,

3Ötöhe ruiso ronsui ibhiakörëa bhietö,

4Ötoobhëre amaraga gaitö,

kugira na bhaitö, nkoobhera törë këra öno agötösarria.

Na wange götötööra kömasaacho, sibhoono ututuuri kurua kumunyanku ööra.’”

5Hakurua Yesö akabhabhöörra iga, “Aai, hano umui weinyu araayi kömösaani waae ubhutikö gatai, ateebhi mösaani waae öyö iga, ‘Mösaani taang'a emegaatë ëtatö nindaarue nkuringiri. 6Mösaani waane öno arëngë körögendo achërë waane, nani tënëëna gëntö gekömöha hai!’ 7Na ömösaani waao öyö akuhunchukiri arëngë nyumba iga, ‘Wange kunyiriiria! Nkarai ëgësaku gisiikëröë, na uni na abhaana bhaane nkarai ntooraayë. Tëndaatöre köbhööka gököha gëntö hai.’ 8Ndabhateebhia, ninyoora ange köbhööka kömöha gëntö gikugira ëno arëngë mösaani waae, sibhoono narabhööke na amöhe kërë gionsui agutuna, köhano ndanyoore atarööchë nsoni röndë kögenderria kömösabha.

9“Köhayö ndabhateebhia iga, Mösabhe, na bhainyu mörahaabhöe; mutune, na bhainyu möranyoore, köng'önta ëgësaku, na bhainyu möraigörröe. 10Kugira örë wonsui agösabha nköhaabhöa arë; na öno agutuna nkömaaha arë; na öno agököng'önta naraigörröe. 11Kugira ning'ui harë bhainyu öno arëngë ise, öno ömoona waae akamosabha ömögaate, amöhe irigëna gösë insui, kuibhaga ri insui amöhe inchoka? 12Gösë agösabhe iriigi ömöhe ëgëtoromooni? 13Bhoono, hano ndanyoore bhainyu bhano mörëngë abhanyanku mmömanyërë köha abhaana bhainyu ibhituho ibhiiya, niyekë! Tëgökëra gayö bhökong'u iga Isaweinyu wa kuriöbha narabhahe Nkoro Nhoreeru bhayö bhakömösabha?”

Yesö na Bherisebhuri

(Mat 12:22-30; Mk 3:20-27)

14Yesö nkanyoora ararugia ikihui këno wanyoorrë geekora ömöntö aabha irimuumu; hano ikihui këëra keerichokërë, irimuumu ööra agatanga gusumaacha. Abhantö bhagataraaha, 15#Mat 9:34; 10:25sibhoono abhantö abhamui bhakagamba iga, “Ndakanya Bherisebhuri, ömökörö wi ibhihui nëwe akömöha ichinguru cha kurugia ibhihui kurua köbhantö.” 16#Mat 12:38; 16:1; Mk 8:11Abhandë bhagatuna kömösaacha, köhayö bhakamöteebhia iga abhakorre ëkëmanyiirriö ge köbhöörokia iga nkuriöbha aarua. 17Sibhoono Yesö akamanya amaitegeerro gaabho akabhabhöörra iga, “Hano öbhögambi bhöraabhe kömakomo gano gatakuiguërrana, öbhögambi bhöyö tëbhökagöma hai; na hano ëka ëtakuiguërrana nkunyeregana ërë. 18Bhöyö mbe, hano ndanyoore öbhögambi bho Setani bhuiteini ubhuene, niyekë bhörakore bhögöme? Mörabhööra iga nkurugia ndë ibhihui kögötöra ko Bherisebhuri. 19Hano ndanyoore mböyö nkurugia ibhihui, abhaana bhainyu bho nkögötöra kong'ui bhakubhirugia? Gikugira ya ëyö, bhayö mbo bharëbhakengera ikiina! 20Sibhoono hano ndanyoore nkögötöra kuë Ënooköë nkurugiria ibhihui, mömanye iga öbhögambi bhuë Ënooköë bhoohika harë bhainyu karai.

21“Hano ndanyoore ömöntö irikagaita, ana ibhiögë arariiha umugi gooe, ibhintö bhiaae bhionsui mörembe nkunyoora bhirëngë. 22Sibhoono, hano ömöntö wöndë irikagaita kömökëra araache amuitani amökëre, naramuruusi ibhiögë bhino aagaiteng'eeyë sooki amunuurë ibhintö bhindë bhionsui.

23 # Mk 9:40 “Örë wonsui atarë hamui nani, nköndëa arë ibhisögörö; na örë wonsui ataguntuurria gököma, nkunyeregania arë.

Ukuringa gui ikihui

(Mat 12:43-45)

24“Hano ikihui ikinyanku keerua kömöntö, nkuya kërë gëtaarataara kuibhara, kërarigia ahasë ha kumuunya. Hano kenga köhanyoora, këgamba ikiene iga, ‘Nëndaringë kuya kunyumba yaane.’ 25Hano keeringa nkunyoora kërë inyumba yakio ëëra yeeyöa yaarabha na yaaseemibhua bhuuya. 26Bhoono nkuya kërë kërenta ibhihui bhindë muhungatë ibhibhëëbhë kögëkëra, bhiicha bhisoha bhimenya kömöntö öyö. Ömöntö öyö nköbha arë na ësëëra ëmbëëbhë bhökong'u gökëra haara aarëngë.”

Ömögooko gö öbhöheene

27Hano Yesö aasookiri kögamba amang'ana gayö, ömögaikörö wöndë akagambëra köbhantö gatai, iga, “Öwakehaiiya nö ömögaikörö öno aakuibhööyë na ichimbeere chino wagonkërë!” 28Yesö nawe akamuhunchukiria iga, “Öwakehaiiya nö öno akuigua ëng'ana yë Ënooköë na kögëgoota!”

Bharatuna ëkërögööro

(Mat 12:38-42)

29 # Mat 16:4; Mk 8:12 Hano ubhuiko bhoorë kögenderria kooruha, Yesö akaroobherria kögamba iga, “Rëno ni iköra kë irinyanku rëno! Bharatuna ëkëmanyiirriö, sibhoono tëbhagakëmaaha mbe hai, gëtatiga këëra ke Yona bheene. 30#Yon 3:4Kehaara bheene Yona aabhaayë ëkëmanyiirriö köbhantö bha Ninawi, nkeeho bheene Ömoona wö ömöntö araabhe ëkëmanyiirriö guiköra rëno. 31#1 Gam 10:1-10; 2 Ich 9:1-12Kurusikö rö ögökenga ikiina ömögaikörö ömögambi o Sööchë naariimëërra guchöngëra abhantö bhi iriköra rëno, kugira naagendërë örögendo örötambë kurua gönsë yaae, guucha götegeerra amaigiö gö öbhöng'aini bhö ömögambi Suremani; si ndabhateebhia iga öno ahano nakërrë Suremani. 32#Yon 3:5Abhantö bha Ninawi mbaariimëërra köbhachöngëra kurusikö rööra rö ögökenga ikiina, kugira mbaatigërë amaraga gaabho hano bhaaiguurë Yona aratebherria; na ndabhateebhia iga nahaano öno akërrë Yona!

Ëtara yö ömöbhërë

(Mat 5:15; 6:22-23)

33 # Mat 5:15; Mk 4:21; Ruk 8:16 “Taaho möntö öno akögootia ëtara agëtööra ahasë hano haibhisërë gösë ikundikiribhua iritebhe hai; gëtatiga nkögëtagacha ëgötööröa, korri bhano bhagösoha bhamaaha öbhörabhu. 34Ëtara yö ömöbhërë ni iriiso; köhayö, hano iriiso reeo rëraabhe irirabhu, ömöbhërë goo gonsui ngööna öbhörabhu; sibhoono hano rëraabhe irisariku, ömöbhërë goo nago ngööna igisuntë. 35Köhayö wiraarërre, korri öbhörabhu bhöno bhörëngë mönsë yaao bhonge köbha igisuntë. 36Igo, hano ndanyoore ömöbhërë gooo gonsui nguichööyë öbhörabhu, tëgööna bhumuamu hasë hai, ngöraarabhe kimui, kehaara ëmërengaaria gë ëtara gëkögörabhiria.”

Yesö arachöngëra Abhabharisayo na abhaigia bhi imigiro

(Mat 23:1-36; Mk 12:38-40)

37Hano Yesö aasookiri gusumaacha, Ömöbharisayo wöndë akamöbhöörra iga ayi waae bharaagëre; köhayö akaya agasoha agaikara köraagëra. 38Ömöbharisayo ööra naachumëre, hano ataarööchë Yesö araisaabha amabhoko atararaagëra. 39Köhayö Ömönene akamöbhöörra iga, “Kana bhainyu Abhabharisayo, nkoogia mörë ëgëkombe na ësahaani këbhara, na haara mönsë yeinyu moichöra öbhöbhëëbhë na ubhunyanku. 40Bharë bhakangi! Ënooköë öno aakoorrë këbhara taakorrë na mönsë hai? 41Sibhoono mbe, mötahaana bhino bhirëngë kubhikombe bhienyu mönsë na guchisahaani cheinyu köbhataka, hayö nëho bhoono ibhintö bhionsui bhiraabhe ibhiiya harë bhainyu.

42 # Abhar 27:30 “Ëhöbhë yeinyu bharë Bhabharisayo! Nkuruusiria mörë Ënooköë iring'ënga re ikumi kurua guchiinyinyi marënga inkurrua, sibhoono mbe, öbhöheene na öbhöhanchi bhuë Ënooköë, timukubhutuna hai. Sibhoono, nkëragërë iga mökore amang'ana gayö mötakuëbha gandë.”

43“Ëhöbhë yeinyu bharë Bhabharisayo! Möhanchërë guikara kubhitumbe bhia mbere bhi ichisinagogi, möhanchërë gokeeribhua na abhantö kömëtëëra.” 44“Ëhöbhë yeinyu! Monga ichimbëëhëra chino chitakömaahöa, chino abhantö bhaköheta kö bhatamanyërë iga nkö bhakögenda.”

45Umui wa abhaigia bhi imigiro akamöbhöörra iga, “Mönene, kana hayö ndaigua mbaitö ögötökërania!” 46Yesö akamöteebhia iga, “Ëhöbhë yeinyu bharë bhaigia bhi imigiro! Ngutuëka mörë abhantö ëmësaire imiritö, na bhainyu abhiene kura tëmökagiturubhania ninyoora ngökeera ikiene hai. 47Ëhöbhë yeinyu! Kugira bhainyu nguikööna mörë ichimbëëhëra cha abhanaabhi bhaara bheene bhaitëröë na bhaaguuka bhainyu. 48Köhayö, mbainyu abhiene mököherekia na guitabhërrania na amang'ana gano bhaaguuka bhainyu bhaakorrë; mbo bhaitërë abhanaabhi na bhainyu ni ichimbëëhëra chaabho mököhagaacha. 49Gikugira ya gayö öbhöng'aini bhuë Ënooköë bhöragamba iga, ‘Nëndabhatömërë abhanaabhi na abhahira mang'ana; na abhamui bhaabho mbaraitue na abhandë bhariiribhue.’ 50Köhayö iriköra rëno, igisiomba kia amaanyinga ga abhanaabhi bhano bhaaitëröë gukurua ëkëbhara geekorröe nkëraabhachërë, 51#Ögt 4:8; 2 Ich 24:20,21gukurua Habheri aaitëröë, kuhika Sakaria, öno aaitëëyöë gatai yi irikëngë na ahasë ahahoreeru. Uni nköbhateebhia ndë iga iriköra rëno kuhika igisiomba këbhaachërë.

52“Ëhöbhë yeinyu bharë bhaigia bha imigiro! Moobhisa ëgësöngöro kiö öbhöng'aini; na bhainyu abhiene tëmörasohe hai, na haara mörarëbhërra abhandë bhaara bhagutuna gösoha!”

53Hano Yesö aaruurë ahasë hayö, abhaigia bhi imigiro hamui na Abhabharisayo mbaatangërë kumuchöria bhökong'u bharamubhuuria amang'ana amaaru, 54bhagasaacha kumuigua korri bhamögoote kömang'ana gaae.

Currently Selected:

Ruka 11: KURBIBLE

Highlight

Copy