ꞌLuuka 8

ꞌLimman ꞌcĩ awantoothĩk thaccioohit

1Ma urutaa cĩnnĩ, ĩtĩnga Yeesu ũũk illimaneek eet nyeemuut ꞌcĩ abũnnaa cĩ habuccieet cĩ Nyekuci ꞌtaaũnnioohĩ hĩ olooyyiohĩ. Baa õõkõr nẽẽ hĩ ꞌthooyyiak baag ĩĩn õmmõtõ hĩ ꞌramma, 2hĩ ngaaĩ ũgĩ ꞌcĩg baag iiggia nẽẽ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ eleetinii cĩggĩĩng nẽ aaꞌnyĩk hũbũttaathõ mooriꞌthioohĩĩ cĩggĩĩng. Haĩ ngaaĩ iccig ꞌthaarriok Maria ꞌcĩ baa haĩ ꞌthaar ũgĩ Madalẽẽna, ꞌcĩ baa iiggia Yeesu loriẽẽt tũkĩramma ꞌcĩg abathĩ ẽllaa cĩnnĩ, 3Yõaanna ngaa cĩ ꞌCuutha, makayyioohit cĩ halang cĩ Ẽrõõdẽ, hĩ Thuꞌthaana hĩ ꞌgõõnõgĩ ũgĩ. Baa adticanoothĩk ngaaĩ cieeg Yeesu hĩ nuyyiook cĩgĩnnĩg.

Dtẽẽllẽn cĩg eet ꞌcĩ ĩĩn kattioohit

(Tigiil Maatteeo 13:1-9; Maarko 4:1-9)

4Ma baa nga alũtĩ lothippiti ꞌcĩ aku ꞌtaaũnnioohĩ cũũmõ cũũmõ ngaatĩ aayyi Yeesu ho, iꞌthianaaĩ nẽẽ uduhaak eet ꞌlimman ꞌcĩ awantoothĩk anneek, 5“Baa õkõ athacĩ kattioohiti umwaa hinyomo. Ma baa athac nẽẽ hinyomo, iita ĩꞌthattothoothĩk ũgẽẽgĩ ꞌgõõla, nẽ iita aathito eeta nẽ uuranit hĩbaallĩ. 6Baa ĩꞌthanothoothĩk ũgẽẽgĩ ngaatĩ ĩĩn ꞌthẽhẽk nẽ ma baa ubuꞌthia, iita adaahito, hĩnĩngĩtĩ akadan cooni. 7Ĩꞌthanothoothĩk hinyomona ũgẽẽgĩ bĩllanĩtõõ nẽ itiliꞌthia hõdẽĩ hĩ bĩlla, nĩngĩtĩ aruhi bĩlla ĩhõõggõ. 8Nẽ baa ĩꞌthaattothoothĩk hinyomona ũgẽẽgĩ ꞌthẽẽmĩĩ ꞌcĩg abũnnaa. Ma baa abũtha ho, iita ibbiirito jurrung hĩllõõanit baag athacci ĩĩcĩ oou tabattĩ ꞌmiia hõdẽĩ.”

Ma baa uduha Yeesu thooꞌthiok iccig ẽlẽk, irrioon ĩĩ, “Aꞌnyĩĩk eet ꞌcĩ aꞌnyak ĩtat hĩthĩhõ!”

Inni hidticanõõĩ Yeesu dtẽẽllẽn ko?

(Tigiil Maatteeo 13:10-17; Maarko 4:10-12)

9Ma nĩngaata, ijinit nuyyiooha Yeesu huduhaak ĩhõõggõ ꞌlimman ꞌcĩ awantoothĩk ko. 10Nĩngĩtĩ ẽdẽcĩ Yeesu ĩhõõggõ annẽẽkĩ, “Baa elemmiakuung ngagiit agaac thooꞌthiok ꞌcĩg ammiꞌthi cĩg habuccieet cĩ Nyekuci ẽlẽk. Nẽẽthĩ, hallimani naa eet ũgĩ thooꞌthiohĩĩ ꞌcĩg awantoothĩk ko, haini hátĩ,

“ ‘hedeeꞌnyia thõõth baa aduha ꞌBuuhi cĩ Nyekuci hĩĩ dĩdĩ baa aĩ, Tananga acĩnĩ nẽẽgĩ, aitiõõ hatĩ hõllõngaa adtuuha,

nẽ tananga má athĩknĩ, aitiõõ hatĩ hõllõngaa au aga.’#Tigiil ꞌBuuk cĩ Iꞌthaia 6:9

Uduha Yeesu thõõth ꞌcĩ awantoothĩk ko

(Tigiil Maatteeo 13:18-23; Maarko 4:13-20)

11“Aĩ ꞌlimmanĩ ꞌcĩ awantoothĩk ko nẽẽ, ĩthakꞌthoothĩk hinyomona ꞌcĩg athacci ho thõõth cĩ Nyekuci. 12Hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk ꞌgõõla ho, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg athĩhĩ thõõth cĩ Nyekuci nẽ ikia aggama habuui cĩ loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ thõõth ꞌthinneetinii cĩggĩĩng, hiittiõõ hõllõngaa ẽlẽmĩ Nyekuc, hátĩ heellia. 13Nẽ hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk ꞌthẽhẽhĩ ho, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg athĩhĩ thõõth cĩ Nyekuci taliitta nẽ itiwiillik ĩĩcĩ deeccwaanu. Ẽlẽmĩ nẽẽg Nyekuc ꞌthaa ꞌcĩ huturi haaga, ma aku ꞌtĩmmanĩ ho, ataarriothĩ thõõth cĩnnĩ.

14“Nẽ tarĩ hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk bĩllanĩtõõ ho, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg athĩhĩ thõõth cĩ Nyekuci nẽ ikia atalmaanyan baliiniti ĩhõõggõ hataarriothĩ thõõth. 15Nẽẽthĩ, hinyomona ꞌcĩg ĩꞌthanothoothĩk ꞌthẽẽmĩĩ ꞌcĩg abũnnaa ho, ĩthakꞌthoothĩk eet ꞌcĩg tarbalĩg ꞌcĩg õõrĩg ꞌthinneeti. Eet ꞌcĩg athĩhĩ thõõth nẽ uꞌthuutti jurrung hĩ haala ꞌcĩg alĩꞌtha ĩꞌthõng hibbiirito nẽ ajatta.

ꞌLoomo ꞌcĩ abĩlĩ tẽrẽmẽẽjawa

(Tigiil Maarko 4:21-25)

16“Aitiõõ ẽẽtĩ ꞌcĩ attũlleek ꞌloomo nẽ aarĩk ijjia hode tẽrẽmẽẽjawa uruta tõõ. Occa ꞌthẽk aarĩk hĩbĩl tẽrẽmẽẽjawa, hátĩ ma aduhun eeta ꞌcieetõõ, ammũdoothĩk attũllĩ. 17Hĩnĩngĩtĩ aitiõõ hatĩ thõõth ꞌcĩ ammiꞌthi ꞌcĩ hõllõngaa aku ammuddiaa tõõ. Nẽ aitiõõ thõõth ꞌcĩ ammiꞌthi ꞌcĩ hatĩ hõllõngaa aku agayyi hode aꞌnyakiaa lothippita tõõ. 18Nẽẽthĩ, agaac authet ꞌcĩ athĩkneennu jurrung. Ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak ꞌgiimwa, aaꞌnyĩhoothĩk hatĩ ꞌcĩ maka, nẽ ẽẽtĩ ꞌcĩ hiꞌthihi ꞌgiimwa ũdũt, aggammiaa hatĩ ꞌgii ꞌcĩ abadtẽc ꞌcĩ ammuk nẽẽ aĩ haꞌnyahi haau athĩnĩĩ ꞌtẽl.”

ꞌGõtõõnõgĩ Yeesu hĩ aattĩnnĩ

(Tigiil Maatteeo 12:46-50; Maarko 3:31-35)

19Baa au ꞌgõtõõnõgĩ Yeesu hĩ aattĩnnĩ aĩ hiita hĩcĩtta Yeesu, nẽẽthĩ, baa aꞌnyaman ĩhõõggõ ngaatĩ õdõlanĩ ĩnõõnnõ, hĩnĩngĩtĩ baa maka lothippiti. 20Nĩngĩtĩ aduhaakĩ eet umwa Yeesu annẽẽkĩ, “Aaĩ nganiit morwahit hĩ ꞌgotoonogu battaala, adiim acĩnni nganiita.”

21Ẽdẽcĩ hinnia Yeesu ĩnõõnnõ anneek, “Morwahit hĩ ꞌgotoonoga eeta ꞌcĩg athĩhĩ thõõth cĩ Nyekuci nẽ idticattõõĩ.”

Abĩllĩ Yeesu ngõõt ꞌcĩ uuhan gẽrrẽẽt

(Tigiil Maatteeo 8:23-27; Maarko 4:35-41)

22Ma kõr umwa, ĩĩnnĩk Yeesu nuyyiook cĩgĩnnĩg, “Habaaktĩ da bũlũc hõõt dhoortaa cĩ baakitu.” Nĩngĩtĩ õtõdĩ haahũl õõyyĩ. 23Ma baa nga õvvõ nẽẽg haahũla bũlũcatõõ, ikia ũdũng Yeesu, nĩngĩtĩ oongiyyi. Ma hĩdĩĩkoothong, uuhan ngõõtĩ umwaa ꞌcĩ attiran gẽrrẽẽt, hõtõmõõĩ haahũl hiꞌthianaaĩ hiitho maamĩtõõ. Baa abathõthĩ authetĩ hĩ ĩhõõggõ gẽrrẽẽt.

24Nĩngĩtĩ õõ attiranĩ nẽẽg Yeesu annẽẽkĩ, “Makayyioohit, Makayyioohit, hõbõktĩ hutududdi!”

Ma ho, ĩtĩnga Yeesu nẽ eggerꞌnyeek ngõõt hĩ maam hĩbĩlĩt hĩĩ lõõcĩ ꞌthĩĩ. 25Ma ho, ijin Yeesu nuyyiook ĩĩnnĩk, “Aaĩ lemiiniti cunuung ngaana?”

Ara hinnia nẽẽg abarrit nẽ ubulattĩ haaga, nĩngĩtĩ ajinõõnĩ nyaagwaana aĩnnĩ, “Eet tĩhathini gõõng ciee abĩllĩ ngõõt hĩ maam buúk ko?”

Eellia ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ

(Tigiil Maatteeo 8:28-34; Maarko 5:1-20)

26Ma nĩngaata, abaaktothoothĩk looc ꞌcĩ haĩ ꞌGerathẽnĩ looccaa cĩ ꞌGalileea. 27Ma alluuccia Yeesu haahũla ho, au hinnia õmmõtõõ hĩ eet ꞌcĩ aku ꞌtaaũna, ꞌcĩ aꞌnyak lori ꞌcĩ abathĩ. Baa eet ꞌcĩ õtõ arriẽẽn irkiꞌnyia ꞌcĩg mẽẽlĩg gẽrrẽẽt tĩho. Ara ẽgĩ mõrõ nẽ aala biyyiẽẽnĩĩ cĩg eetuk.

28Ma baa adtuuha nẽẽ Yeesu ho, awacak gẽrrẽẽt hẽttẽẽd looc ꞌthõõnĩĩ cĩg Yeesu nẽ ẽggẽrẽny ĩĩ, “Ne ꞌcĩ adiimi nii hĩ nganĩĩt ko Yeesu, Ngeertĩ Nyekuc ꞌcĩ ĩllõõan vẽlẽk? Halayyi baaĩ nuun thõng, ma hadĩmannaa ꞌbuth!” 29Nĩngĩtĩ ẽggẽrꞌnyẽẽkĩ Yeesu lori ꞌcĩ abathĩ ho hũtũngeek eet nicci. Nẽ baa gõõng waathinniook vẽlẽk, ara urwacanĩ eet looc haaga. Tananga ẽcẽb eeta ꞌthoo hĩ athĩn ꞌthĩĩhĩ nẽ ebehit thõng buúk, aalla ẽttẽẽd lorii ꞌcĩ abathĩ ho thĩĩk noho nẽ ũũhĩ eet ngaatĩ õkõ aaꞌnyĩkĩ haau ẽmmẽn.

30Ma ho, ijin Yeesu eet nicci ĩĩnnĩk, “Hainni nganiit nganĩ?”

Ẽdẽcĩ ẽẽtĩ nicciee aĩ, “Haĩnna Legion.”#8:30 Legion: Aĩ ꞌthaara ꞌcĩg haĩ Legion ko, “Hĩĩgĩnna Mẽẽlĩg.” Hĩnĩngĩtĩ baa uduhunit ĩnõõnnõ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ꞌcĩg mẽẽlẽẽgĩ. 31Ma nĩngaata, alaacõ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho Yeesu hiittiõõ hõllõngaa iiggiaeek ĩhõõggõ ꞌloohatõõ ꞌcĩ hõllõngaa adtuurnihi.

32Baa ammũdeek ẽgĩ tẽẽnyĩ cĩ ꞌngõõhĩꞌnyannu muuraa lõmẽrra nĩngaata. Nĩngĩtĩ alaĩ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho Yeesu haaꞌnyĩk ĩhõõggõ hõõt ꞌngõõhĩꞌnyannĩtõõ. 33Ma baa adukna loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ẽllaa cĩ eeto ho, õõt edeccieek ꞌngõõhĩꞌnyannĩtõõ. Nĩngĩtĩ uumurriaanĩ ꞌngõõhĩꞌnya tiggooma, nẽ uummurrioothĩk bũlũc noho wuum hutududdi hĩĩ lõõcĩ ꞌthĩĩ.

34Ma acĩn tũhayyiooha cĩg ꞌngõõhĩꞌnyannu thõõth icci ho, ivvirit hĩdĩĩkoothong hõõt huduktaak eet ꞌtaaũnatõõ hĩ olooyyiohĩ. 35Nĩngĩtĩ õõ acĩnĩ eeta. Ma baa ammũdoothĩk nẽẽg Yeesu ho, adtuuha hinnia eet aa aduknaanĩ loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho iccioloongan loota ꞌthõõnĩĩ cĩgĩnnĩg, itihimi ũbũna, nĩngĩtĩ itieelini eeta gẽrrẽẽt. 36Ma nĩngaata, õõt uduktaak eeta ꞌcĩg adtuuha thõõth icci ho ꞌgõõnõgĩ, ꞌgõõl ꞌcĩ eellianĩ ẽẽtĩ ꞌcĩ aꞌnyak loriẽẽt ꞌcĩg abathĩ ho. 37Nĩngĩtĩ aduhaakĩ eeta cĩg ꞌGerathẽnĩ Yeesu hũtũngeek looc cĩnĩĩng, hĩnĩngĩtĩ baa ikia aggam ĩhõõggõ tẽẽlꞌthĩtĩ cobbi gẽrrẽẽt. Nĩngĩtĩ õtõdĩ Yeesu haahũl õkõõĩ.

38Baa ala ẽẽtĩ ꞌcĩ adukna loriẽẽta ꞌcĩg abathĩ ho Yeesu hookorit hõdẽĩ, nẽẽthĩ hinnia, baa aduhaak Yeesu ĩnõõnnõ anneek, 39“Bodooth ĩĩcĩ olu nẽ ũũk uduhaahu eet thõõth ꞌcĩ ĩdĩmaneehi Nyekuci ho.” Nĩngĩtĩ õkõõĩ nẽ ũũk uduhaak eet ꞌtaaũna thõõth ꞌcĩ adĩmaneek Yeesu ĩnõõnnõ ho.

Bũhẽẽc ꞌcĩ adaahĩ hĩ ngaa ꞌcĩ õmmõõrĩ

(Tigiil Maatteeo 9:18-26; Maarko 5:21-43)

40Ma baa õbõda Yeesu, ammũdeek hinnia lothippit umwa ẽrẽ ĩnõõnnõ, hĩnĩngĩtĩ baa aga nẽẽg ngaatĩ akuuni Yeesu. 41Ma nĩngaata, ikia ẽttẽẽd ẽẽtĩ umwaa ꞌcĩ haĩ ꞌJairo looc ꞌthõõnĩĩ cĩg Yeesu nẽ ĩĩlaleek ĩnõõnnõ hũũk õlõõ cĩnnĩ. Baa ĩĩn ꞌJairo makayyioohit cĩ ꞌCieeth cĩ Laiitto. 42Baa adĩman nẽẽ hoti, hĩnĩngĩtĩ õbõhĩ adaak loholeec cĩnnĩ ꞌcĩ ngayyi ꞌcĩ ĩĩn irkiꞌnyia õmmõtõ hĩ ꞌramma. Loholeec cĩnnĩ ꞌcĩ ngayyi dioo tĩho.

Ma baa nga õvvõ Yeesu ꞌgõõla, baa atũllũngõõnĩ lothippiti ĩnõõnnõ hĩcĩ aĩ haathoꞌtha ꞌthõõnĩ. 43Nẽ tarĩ, baa ammũdeek aaĩ ngaa umwaa lothippitatõõ ꞌcĩ arik ẽlẽ irkiꞌnyia õmmõtõ hĩ ꞌramma hõllõngaa abĩlĩ ũdũt, hĩnĩngĩtĩ baa aitiõõ ẽẽtĩ ꞌcĩ ẽẽla ĩnõõnnõ tõõ. 44Nĩngĩtĩ anĩhõõthĩkĩ ngaa nicciee Yeesu ĩĩcĩ bahuuco lothippitatõõ nẽ uhum cẽrẽm cĩnnĩ. Ma nĩngaata noho, õhõdĩ terrei cĩ ẽlẽ cĩnnĩ ho noho ꞌlẽm.

45Ma ho, ijino Yeesu ĩĩ, “Nganĩ ꞌcĩ ahumma nganĩĩt ko?”

Ma baa ẽppẽhan eeta vẽlẽk ko, ẽdẽc Pẽẽtũrũ ĩĩnnĩk, “Makayyioohit, ꞌmaa tarĩ atullungoonni lothippiti nganiit gẽrrẽẽt nẽ ĩrrĩdattii thõng buúk.”

46Ẽdẽcĩ Yeesu aĩ “Uhuma ꞌthẽk hatĩ ẽẽtĩ umwaanĩ, hĩnĩngĩtĩ hathĩknoothi ngaatĩ ũũhĩ ꞌtirriani umwaa ẽllaa caannĩ battaala.”

47Ma baa aga ngaa ciee aĩ happulannia hatĩ ho, ikia aggam barriti nĩĩcĩ noho, nĩngĩtĩ aku ẽttẽẽdĩ looc ꞌthõõnĩĩ cĩg Yeesu, hẽbẽrẽẽnnĩĩ cĩg eet vẽlẽk nẽ ẽddẽẽba thõõth ꞌcĩ ahumi nẽẽ cẽrẽm cĩ Yeesu ho. Nĩngĩtĩ aduhaakĩ eet ꞌgõõl ꞌcĩ aku abũnnayyĩ nẽẽ ꞌthaa tĩho noho ho. 48Ma ho, uduhaak Yeesu ĩnõõnnõ ĩĩnnĩk, “Loholeec caannĩ, aaꞌnyi nganiit lemiiniti cunni bũna. Tĩnga bĩĩt lõꞌngõõc.”

49Ma baa nga õthõõth Yeesu, ikia uppwaanna eet umwaa ꞌcĩ aku aduhaak ꞌJairo makayyioohit cĩ ꞌCieeth cĩ Laiitto anneek, “Iittiõõ loholeec tõõ ẽlẽ, ma nga haccanani ꞌlimmannioohit.”

50Ma athĩhĩ Yeesu thõõth icci ho, uduhaak ꞌJairo maaꞌnyĩ loholeeco ĩĩnnĩk, “Ma hommoꞌthi, ꞌnyaak lemiinit, hátĩ hũbũna loholeeca.”

51Ma uppwaanni Yeesu õlõõ cĩ ꞌJairo ho, ũũk ẽtẽdẽyẽẽhĩ eet ngaatĩ adukni ꞌcieetõõ nẽ ẽlẽmaahĩ Pẽẽtũrũ, hĩ Yõaannẽ hĩ ꞌJeemith dioo hĩ maaꞌnyĩ loholeeco hĩ aattĩnnĩ. 52Ma baa okoleek eeta luulu nĩngaata ho, ikia irrioonĩk Yeesu ĩhõõggõ ĩĩnnĩk, “Ma haluyyu, nga hadaak loholeeca, õhõda ũꞌnyaaha haaga.”

53Arannĩ hinnia eeta Yeesu thõng, hĩnĩngĩtĩ baa agaacõ nẽẽg ngaatĩ adaahĩ loholeec ẽlẽk. 54Ma ho, aggam Yeesu loholeec aꞌthiit nẽ ĩĩnnĩk, “Loholeec caannĩ ho, tĩnga!” 55Ma nĩngaata, õbõda lorii cĩ loholeeco, nĩngĩtĩ arũgnaanĩ haau ꞌjieena. Nẽ uduhaak Yeesu eet haanytĩk ꞌgiimwa hadak. 56Baa anyamũũtana thõõth ciee ꞌthĩnĩt cĩ maaꞌnyĩ loholeeco hĩ cĩ aattĩnnĩ gẽrrẽẽt. Nĩngĩtĩ irrioonĩkĩ Yeesu ĩhõõggõ hiittiõõ hõllõngaa appulanaak eet umwa thõõth icci ũdũt.

Currently Selected:

ꞌLuuka 8: did

Highlight

Copy