Sananlaskut 27:1-21

Älä kerskaile huomisesta päivästä, ethän tiedä, mitä kukin päivä tuo tullessaan. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi, vieras, eivät omat huulesi. Raskas on kivi ja painavaa hiekka, mutta molempia raskaampi typerän suuttumus. Kiukku on julma, viha on kuin tulva, mutta kuka voi kestää mustasukkaisuuden edessä? Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. Ystävän lyönnitkin ilmaisevat uskollisuutta, mutta vihamiehen suudelmat ovat petollisia. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle kaikki karvaskin on makeaa. Kuin pesästään paennut lintu on mies, joka on paossa kotiseudultaan. Öljy ja suitsuke ilahduttavat sydämen, samoin ystävän lempeys ja hänen alttiit neuvonsa. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää. Älä mene veljesi taloon onnettomuutesi päivänä, sillä parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Ole viisas, poikani, niin ilahdutat sydäntäni, ja minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. Viisas näkee vaaran ja piiloutuu, yksinkertaiset käyvät kohti ja joutuvat kärsimään. Ota vaatteet siltä, joka meni toista takaamaan; ota häneltä pantti vieraan naisen tähden. Joka varhain aamulla äänekkäästi siunaa ystäväänsä, sille se luetaan kiroukseksi. Pahoin vuotava katto rankkasateen päivänä ja riitaisa vaimo ovat yhdenveroiset. Joka hänet tahtoo pitää salassa, se pitää salassa tuulta ja tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistaan hioo. Joka hoitaa viikunapuuta, saa syödä sen hedelmää. Joka palvelee hyvin isäntäänsä, sitä kunnioitetaan. Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin kuvastuu ihmisen sydän toisessa ihmisessä. Tuonela ja kadotus eivät saa kyllikseen, eivät myöskään saa kyllikseen ihmisen silmät. Hopealle sulatin, kullalle uuni, miestä arvioidaan hänen maineensa mukaan.