Sananlaskujen kirja 27:1-21

Sananlaskujen kirja 27:1-21 Raamattu Kansalle (FINRK)

Älä kerskaile huomisesta päivästä, ethän tiedä, mitä kukin päivä tuo tullessaan. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi, vieras, eivät omat huulesi. Raskas on kivi ja painavaa hiekka, mutta molempia raskaampi typerän suuttumus. Kiukku on julma, viha on kuin tulva, mutta kuka voi kestää mustasukkaisuuden edessä? Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. Ystävän lyönnitkin ilmaisevat uskollisuutta, mutta vihamiehen suudelmat ovat petollisia. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle kaikki karvaskin on makeaa. Kuin pesästään paennut lintu on mies, joka on paossa kotiseudultaan. Öljy ja suitsuke ilahduttavat sydämen, samoin ystävän lempeys ja hänen alttiit neuvonsa. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää. Älä mene veljesi taloon onnettomuutesi päivänä, sillä parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Ole viisas, poikani, niin ilahdutat sydäntäni, ja minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. Viisas näkee vaaran ja piiloutuu, yksinkertaiset käyvät kohti ja joutuvat kärsimään. Ota vaatteet siltä, joka meni toista takaamaan; ota häneltä pantti vieraan naisen tähden. Joka varhain aamulla äänekkäästi siunaa ystäväänsä, sille se luetaan kiroukseksi. Pahoin vuotava katto rankkasateen päivänä ja riitaisa vaimo ovat yhdenveroiset. Joka hänet tahtoo pitää salassa, se pitää salassa tuulta ja tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistaan hioo. Joka hoitaa viikunapuuta, saa syödä sen hedelmää. Joka palvelee hyvin isäntäänsä, sitä kunnioitetaan. Niin kuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin kuvastuu ihmisen sydän toisessa ihmisessä. Tuonela ja kadotus eivät saa kyllikseen, eivät myöskään saa kyllikseen ihmisen silmät. Hopealle sulatin, kullalle uuni, miestä arvioidaan hänen maineensa mukaan.

Sananlaskujen kirja 27:1-21 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)

Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan. Kiittäköön sinua toinen, ei oma suusi, vieras, ei oma kielesi. Raskas on hiekka ja painava kivi, raskainta typeryksen tuottama harmi. Raivo on raakaa, viha kuin tulva, mutta kuka mustasukkaisuuden torjuu? Parempi nuhdella avoimesti kuin vaieta rakkauden nimissä. Rakastavan lyöntikin on rakkautta, vihamiehen suudelmakin pelkkää vihaa. Kylläinen halveksii hunajaakin, nälkäiselle karvaskin on makeaa. Kuin lintu, joka jättää pesänsä, on ihminen, joka lähtee omilta mailtaan. Öljy ja suitsuke ilahduttavat mielen, ystävän rakkaus on kuin tuoksuva puu. Älä hylkää ystävääsi, älä isäsi ystävää. Kun joudut pulaan, älä oitis mene veljesi luo. Parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Toimi viisaasti, poikani, isäsi iloksi: sinä olet paras vastaus solvaajilleni. Kun onnettomuus uhkaa, viisas väistää, tyhmä kulkee kohti ja saa kolhut. Jos joku vierasta takaa, ota häneltä viitta ja pidä se panttina vierasta varten. Jos joku heti aamulla vuolaasti sinua siunaa, sen siunauksen takana voi olla kirous. Kuin katonraosta sateella tippuva vesi, sellainen on nalkuttava vaimo. Helpompi pidätellä tuulta kuin häntä, kuin öljy hän lipeää otteestasi. Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä. Joka viikunapuutaan hoitaa, se viikunoita syö, joka herraansa hyvin palvelee, saa siitä kunniaa. Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. Nälkäisenä ammottaa tuonelan kita, kyltymättä himoitsevat ihmisen silmät. Hopealle sulatin, kullalle uuni, ihmisen mittana kiitos ja moite.

Sananlaskujen kirja 27:1-21 Finnish 1776 (FI1776)

Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat. Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan? Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat. Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on. Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon. Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan. Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

Sananlaskujen kirja 27:1-21 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)

Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta? Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.