Job 10

Jumala, miksi vaadit minua tilille?

1”Sieluni on kyllästynyt elämään. Minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa. 2 Minä sanon Jumalalle: Älä tuomitse minua syylliseksi! Ilmoita minulle, miksi käyt oikeutta minua vastaan. 3 Onko mielestäsi oikein, että teet vääryyttä, että hylkäät sen, jonka kätesi ovat tehneet, mutta ilmestyt avuksi jumalattomien hankkeisiin? 4 Onko sinulla ihmisen silmät, näetkö niin kuin ihminen näkee? 5Ovatko sinun päiväsi kuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi kuin miehen vuodet, 6 kun etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntejäni? 7 Sinun tiedossasi on, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka pelastaa sinun käsistäsi.”

Sinähän olet minut luonut

8”Sinun kätesi ovat minut muovanneet ja valmistaneet. Nyt sinä kuitenkin tuhoat minut. 9Muista, että olet muovannut minua kuin savea, ja nyt sinä muutat minut tomuksi jälleen. 10Etkö sinä valuttanut minua kuin maitoa ja juoksuttanut kuin juustoa? 11 Sinä puit minut nahkaan ja lihaan, kudoit minut kokoon luista ja jänteistä. 12 Elämän ja armon sinä minulle soit. Sinun huolenpitosi on varjellut henkeni. 13Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän, minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi: 14 jos syntiä tein, sinä vartioit minua, syyllisyydestäni et minua puhdistanut. 15 Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en silti voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen. 16 Jos pääni nousee, sinä metsästät minua kuin leijona ja näytät ihmetekojasi minua vastaan. 17Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan. Vihasi minua kohtaan kasvaa, ja sinä lähetät yhä uusia joukkoja minun kimppuuni.”

Miksi minun piti syntyä?

18”Miksi toit minut ulos äitini kohdusta? Olisinpa menehtynyt, ennen kuin yksikään silmä minua näki! 19Olisin niin kuin minua ei olisi ollutkaan, minut olisi kannettu kohdusta hautaan. 20 Eikö elämäni päiviä ole vähän ja nekin lopuillaan? Jättäköön hän minut rauhaan, että saisin edes hiukan iloita 21ennen kuin lähden, ikinä palaamatta, pimeyden ja kuoleman varjon maahan, 22 pimeyden maahan, synkkään maahan, kuoleman varjon maahan, jossa vallitsee sekasorto ja jossa valkeuskin on pimeyttä.”

Currently Selected:

Job 10: FinRK

Highlight

Copy