Luk 12
12
Yesus ayo boko-lomda: Ibi kukup alep fukulin tunum kii, talalu itafii-bamdiwa yo, kalsa kaata ko
Mat 10:26-27
1Unang tunum yaapkan iyo tala-tala-ke-lom ang de-lomdip Yesus ami weng kaata ma, weng san-kaamum o kalalip, muup-daa-lomdip aptum kusal imi yaan kaami yim-baak saanin so, kemipla, Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi akolkup bokoya-lomda: Misii ibi Falosi ililtap kelamip kemin, ibi Falosi imi yiis bret faskaamin kaami kutap kaa utafii-bamdiwa kayi! Falosi imi kukup alep fukulin kiimi sang ata bakayinbi. Kemin, 2dok kanolin unang tunum imi kukup mafak maaklo kuwaalokomip kaata ilom am ma daanula, God akal alta imi kukup mafak uyo ku-fatap-daayokoma. 3Kanolin kemin ale, kutamiip kawu kaptum kusal imi kukup mafak kaami sang kaa kuwaa-lom boko-lomdip: Kanolokomup o, kalalap bokolap namti, am daanin diim kawu, unang tunum alik iyo, alep imi maaklo weng bokobip kaali, weng san-ilomdip, weng yen una-tala-ke-bamale, taken-una-tala-ke-mokomip aa, yak dok nolin ami weng mafak sang akolkup kaltapni am kaptamu bokolap namti, unang tunum ili alik abip iip kawu kapni sang bokobap kaami sang uyo naan-bam ke-mokomip o, kala Yesus ayo kanum bakayila ko.
Yesus ayo boko-lomda: Tawaal diim tunum imi atul kaa suunin disa; God ami atul kaata-kup suunin o, kalsa kaata ko
Mat 10:28-31
4Yesus ayo asuk bokoya-lomda: Nak-tunum kusal kipyo, nami weng ma bokoyokomi ayo weng san iliwa! Tawaal diim tunum kaami tela taanokomap kaa, kapni angtiil kaata-kup wela taanokomu. Katale, am ma daanokomu kaali, kapni sinik ayo kaaso dap-mafak-daap-ta-lom aala disa. Kemin, tawaal diim tunum kiimi atul kaa itam suunin daa yo. 5Kemin, dok nolin ami ma atam suun-daalokomap kaami sang uyo bokop-tokomi. God ali titil soyim kemin, ata taba-lomda tela namti, ali ti tam-baala yang suunkup as kiin-bam ilin abip unokomap ami atul kaata-kup atam suunamap.
6Lale, ipkal weng sanin! Tunum iyo tuumon kiin abin alep kuliita, yim-buu-lomdip awon katip katip awakal kii molokomip. Lale, God ali awon kanolin katip sakap kiimi aket ayo ma lokolu ke-lokoma dinim. 7Kemin, God ami tiin diim kulaali, awon katip katip kuliimi aket kula, kabaak baniwa, ipta ipta kesip. Kemin, God ali kipni aket kaa ma lokolokomu dinim; ali kipni dabom kon maakup maakup kiili ti diing baka-bam ale, kipni aket ayo suunkup fanang daka-bam, tiin mo dong dakaayin-bam kem-tabasa. Kemin, tawaal diim tunum kiimi atul kaali, itam suunin daa yo, yakan-kaa-bamda kanum bakaya ko.
Yesus ayo boko-lomda: Alik ibi kiimi tiin diim kaali, nalmi okok kemin tunum kelin o, kala Yesus ami kanum bokosa kaata ko
Mat 10:19-20,32-33, 12:32
8Ayo daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Nali kipni weng ma bokoyokomi kemin, dok kanolin kapta din unang tunum imi tiin diim kawu boko-lomdap: Nali Dukum Ami Man kaami daang bakaalin tunum tituun keli no, kalap namti, God ata lek yim-bamda angtiil yol uyo kukaayin-bamda kanuyokoma kaami am daanokomu kabaku, nali abiil tikiin kasel imi tiin diim kawu bokop-ta-lomdi: Kaali nalmi daang bakaalin tunum te! tokokomi. Kemin ale, 9kabi unang tunum kawanta unang tunum imi tiin diim kawu boko-lomdap: Nali Dukum Ami Man kaami daang bakaalin tunum kelami dinim o, kala namti, God ami lek yim-bam angtiil yol kukaayokoma kaami am daanokomu kawu, nakal abiil tikiin kasel imi tiin diim kawu bokop-ta-lomdi: Kaali nami daang bakaalin tunum disa yo, tokokomi.
10Kemin, nali Dukum Ami Man yale, tunum unang kanta nami weng mafak uyo kukaap-nambile, asuk aket fal-sikila namti, God akal ami ban kemin kaali, kukan-telokoma. Kemin ale, dok nolin unang tunum ita God ami Sinik Tambal ami weng mafak kaayo bakalip namti, God ali imi ban kemin kaali, atin ti kukan-tiiyokoma disa.
11-12Kanola tunum iyo itamiwa yi, Ibi nami daang bakaalin tunum kala, kalbip-kup, iyo yim-tama tam lotu am daalipla, Juda imi kamok kamok iyo im-bak-saanbile, yim-tama din kiyap imi diim kawu daalipla, ita yim-bak-saanokomip. Kemin, kanuyokomip kaali, ibi aket yaapkan fukun-bamdip: Kwin! weng kutal numi diim diiyokomip kaali, kanimin o, kalokomup i? Kemin, dok kanumin weng kaata, maan tiiyokomup ma? kala-laamin daa yo. Kela bilili-kup-kala bom ilipla, God ami Sinik Tambal ata taba ibi kukup tambal kaali, kukuyalala, weng tambal kaata-kup bakayokomip o, kala Yesus almi daang bakaalin tunum imi kanum bakayila ko.
Yesus ami faldak, Mafek mafek soyap keli no kala, aket mafak fukunin tunum ami diim tii bokosa kaata ko
Mat 13:22, 1Tim 6:9-10,17, Jems 1:10-11, 4:13-15
13Unang tunum yaapkan iyo Yesus aso tola-bom iliple, kulaa, tunum ma ayo unang tunum yaapkan imi iipyak tem kulu bokola-lomda: Kukuyin tunum kapyo. Kabi nami abaap ayo bokolapla, numi atok saakba ami tawaal so, am bung mafek mafek iso, iyo biki-lomdap nakal anung ma kup-nala yo! akale, 14Yesus ayo tunum kaami bokola-lomda: Nak-tunum kapyo, God ali nam-baala tal-ilomdi, kipni tawaal so, mafek mafek am bung iso, kiimi weng kiita, talal-bamdap kabaan-yilan o, kalalaya, nam-baala talsi disa yo; nali ti ok kusnum okok kemin tunum o, kalba-kup, 15kulaa fal-siki taba unang tunum imi bokoya ko: Ibi nami weng bakabi kalawuuli, talalu weng senin! Tunum mafek mafek soyal ili ilmi mafek mafek kiita, dong dokolipla, tambal-kup ilokoma disa le, kaptoop kaptoop kakal, ali suunkup ilokoma disa. Kemin, ibi kaptum kusal imi tawaal so, mafek mafek am bung iso, imi mok kaa inin disa yo, kala ko.
16Yesus ayo weng ma faldak-tii bokoya-lomda: Mafek mafek soyap tunum ma ami langabip ayo wiit san yaapkan tabamnip itaba-kup, kulaali tunum ayo tiin-bomda aket fukuna ko: 17Kwin! nami wiit dakela kutal am tiimin am kaali, dukum disa kemin, umi baan diim kutiimin ayo muup-nula dok kanolokomi ni? 18Nami wiit am kaali, balata kutii-lom, am dukum-kup ma de-lomdila, wiit so, mafek mafek so, kiili diili tam abamnuk o, kala! 19Ayo dinamsi bom bii disa kelule, kulaa tiin-bom aket fukun-bamdi: Ti yaap ke, nali mafek mafek yaapkan so ke tiikni no. Kemin, kulaata bom bii wasital yaapkan ma duk-duu-somdila, kaata kun fan kaa-bamdile, inin-inin yaapkan uyo im-bomdi, ok mafak dukum-kup in-bomdila, fiyaap duumon o, kalokomi no, kalala, kanolin aket kaali, fukuna. 20Lale, God ali bokola-lomda: Kabi babon bi-lom tiinsap kapyo! Am kamala kutamiip kulu saaka-lomdap yak kapni mafek mafek talalbi kutiin-tabasap kuluuli, ke-wokomap. Kemin kabi, Bung kiili, nalmi alik o kala-laabap kaali, kawanta kuluulokoma ni? kala, God ayo mep tunum kaami kanum bakaanba. 21Kemin, ipkal utamin! Kanola ibi tunum kaaltap ke iltipni aket-kup fukun-bamdip mafek mafek afet-mokomip kaa, ibi God ami tiin diim kaa tifan win dinim o, ke-lokomip o kala, Yesus ayo kanum bakayila ko.
Ibi aket yaapkan kaa, fukunin disa yo, kala Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi kanum bokoyinsa kaata ko
Mat 6:25-34
22Kulaa, Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Kibi kamala kulu nami weng bokoyili kaa, weng selip o? Kanum bokoli kaami anung kaali, bokoyokomi. Ipni kula unip kaami aket awak dukum ayo fanang daka-bamdip boko-lom: Kwin! ima kaa doku ma tulula, inam-nokomup i? kal-bomdip aket yaapkan kaa fukun-bam ale, iltipni angtiil lak uyo duu-lom boko-lomdip: Kwin! ilim kaa doku ma tulula, mikilokomup i? kal-bomdip aket yaapkan fukunin disa yo. 23God ata mafek mafek sakbaalim dukum kaa iltipni mam so, titil so kiita, kuyilaya kulu bom-bilip, aa mep mafek mafek katip katip o, kala inin-inin aye, ilim mikimin aye, kiiyo kanola God alta kuyokoma. Kemin, kabak-ami aket kaali, yaapkan fukunin disa yo. 24Ti ipkal awon kii itam-tamin! Kiili ima waan lang kaa imi dikimin disa; lale, ili ima kaa dabuubi kulii-din am kawu tii-bam inin disa; God alalta imi ima ayo kukaayin-balala inan-umbip. Katale, God ami aket dukum kaali, unang tunum kipni kuyale, awon imi aket kuya-laaba kaata kabaak banala, unang tunum iptale, ima ayo kukaayim-balaya, ima iyo inan-laabip. 25Ibi kanolin aket yaapkan kaa fukun-bam, iltipni angtiil lak kuuta, dong dokoyilula, ibi tiika-yilin ayo kayoop so, wasital so, kiiyo til daalup toop lo so keluya, tawaal diim kalawu bom bii ilanin tap ke-lokomip ema? Daa te! God ali boko-lomda: Kuyaku taanan aa! kalsa kuyaku ti taanokomap te! 26Kemin, kayoop til-dakamin aa, yak wasital til-dakamin kaa, katip sakap lale, ibi taang-kala kanolamip disa. Kemin, ibi kanimin o, kalalipla, mafek mafek awak dukum kaami aket kaata, aket yaapkan fukun-umbip yoko?
27Ti ipkal as tes uyo utamin! Kaali tunum nulultap kelula, ulmi ilim uyo talal-bam bikimin disa; uli ti disa kulu tabemin kaali, God alta tiin molaya, uyo bomdula umi tes tambal kaa, abun-umbu. Kemin, siin sawaalak tunum win soyap Solomon ami bom-biisa kaa, ali mafek mafek soyim tunum ale, ilim tambal tambal kiita-kup miki-bisa. Yale, unang tunum ilmi sikil ta, ilim tambal kii baken-bilip miki-bisa le, imi dawang kuluuli, kulaak banin so kelula, God ami as tes kaa talalusa utale, kaami dawang kaali ti uta uta kesu. 28Kemin, sinaan so, mokol so, imi tes tambal iyo bom-bilip kemin, bom ilanin tap ke data kemiple, kulaa tunum ita tikiin kuyak daalip tes kiiyo, kasentap kiin aba-yaabip. Katale, tes kaali, God alalta talalu kutiilala, tambal-kup falala-kala-laabip. Kemin, nikil ibi aket alep kiili fukun-bam, God kaa nuli ilim kaa ma kuyokoma ne, disa ye? kem-laabip kaa, ipkal talalu utamin. God ami aket dukum kaa, kipni kuyale, as tes kiimi aket kuya-laaba kaali, kabaak unin kemin, alalta kipni ilim kaa kukaayokoma. 29Kemin ti, ipkal kanolin aket kuuta, fukun-bamdiwa, inin-inin kaami aket kaata-kup yan-bulula, aket yaapkan kaa fukunin daa yo. 30Kaa dok kata naa kalolip: Tawaal diim kaldaak-ami unang tunum ili God ami samaan kawu bomdipla, tildang ami weng kaayo ma, weng san-kaamin disa; ili ti suunkup ilim so, inin so, kiimi aket kaata-kup yan-bulula, aket yaapkan iyo fukun-umbip. Lale, kipni Kaalap God akal kaali, utamala, Ibi suunkup inin-inin umi liip kaa fenbip kala, kala-somdala, inin-inin iyo suunkup kukaayokoma te! 31Kemin, tawaal diim kalawaami mafek mafek aket kaali, dukum-kup yelula ilin disa; ti God almi ok kaami aket kaata-kup yelu okok ke-mokomip kaata, fan God akal ilim so, inin-inin so, kiiyo kukaayokoma no, kala Yesus ayo kanum bakayila ko.
Dok kano-somdupla, kukup tambal kaata-kup kutal-fuku bii tam God ami abip tambal kaayo, din ilokomup kaami sang kaata ko
Mat 6:19-21, Luk 14:12-14, 16:9, 18:22
32Kulaa, asuk Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Nikil kipyo. Kibi sipsip alep-kup ililtap kemin, God ali aket fuku-daa utama yi, Ibi imbii tal nalmi abip kala daaliya, ilin o, keba kemin, kibi tawaal diim kalawaami mafek mafek aket kii aket yaapkan fukunin dinim ale, suunin daa. 33Kemin, nuli mafek mafek yaapkan kiili bom-bilip o kalip namti, mafek mafek kiili, saan-bamdipla, tuumon ayo kuluu-lom, unang tunum iyo itamiwa yi, Awu, kuliita duluubip kala, kalalip, kuliimi kukaayin-biliple, kuuta imi dong dakaayuk o. Tawaal diim kalawaami men sole, ilim so, kuliili, disap-nokomip aa, tuumon ukol kuno abiltap-kup disa ke-lokomu; yak keng katip katip ita mafek mafek uyo inam-nipla, balat tabokoma; kuno tunum yakal mafek mafek yukut daka-bilip ken-umbip kemin, mafek mafek kuliili, dinim-nokomu. Kemin, mafek mafek kalawu kuliili, tildak kuyaku-diyaku-ke-bam afetmin disa; God ami ok tambal kaata-kup kanu-bilip bom bii, God alalta maan tiiya-lom yim-tama din almi suunkup ilin abip kawu daalaya, tambal-kup ilin o, kala-somla ko. 34Kanola tunum ma tawaal diim kalaami mafek mafek kiimi aket-kup an-bulula ila namti, ali kanolin mafek mafek kaali, kulii-tildak kuyak mim-daa sikip fak-dakan-unokoma. Kemin ale, kanola tunum ma ali almi mafek mafek aket fukunin ayo kuno maas kewa God ami aket kaata-kup an-bulu ila namti, fan tunum kaata, God ami lak dakamin kaami kukup kaa, kutal-fuku-bom ilokoma no, kala, Yesus ayo kanum bakayila ko.
Talalu faksa-bomdip liip fenip tolon o, kalala, Yesus ami kanum bokoyinsa kaata ko
Mat 24:43-44, 25:1-13, Mak 13:32-37, 1Tes 5:2, 1Pit 1:13
35-36Yesus ami bokoya-lomda: Ibi weng senin. Ibi dotu-lomdip nami liip ayo fen-bam bom-ilipla, bom biilila kawu tolon o. Kemin, nata faldak-tiimin weng ma ok tabuulin tunum ma kaami sang kaata bokoyokomi kemin, kipni kukup kaali, ok fukulin tunum kiimi kukup ilaltap ke-biliwa yo, kala-somla ko. Kemin, am ma daanule, kaami kamokim ayo utamala, Nak-tunum kaali, unang sii ma kuluulala, akam imi aptum kusal iyo tala-tala-ke-bam ima ina fakaneng tababip kala, kalale, kulaali itamala, Aso fiyaap duumum o, kalalala tabana. Kemin, almi ok tabuulin tunum kiili, ilmi kamokim kaa dok kanolin diim kawu asuk talokoma no, kalbip disa; ti maaklo kulu bung mafek mafek ayo dotu kutii kela fen-bam iliwa, kutamiipnu kala, kala-lomdip, yokon uyo iilfo-lom kawang-kup tiin-bom ilmi kamokim ayo fen-bilipla, bom biila ayo tal saal dok-dok diina kalale, kulaali abiltap tam-tiin din saal ayo busolip. 37Kemin, almi okok kemin tunum iyo kawang bom iliwa, tal itamale, kulaa, Ti yaap ke tal itami no, kalale, imi fiyaap kaali, duu-bam kukup tambal uyo kukuyinba-kup ale, kamokim ali, ima ifamin imi kukup kaata, kuluu-lomda bokola: Daak tiinipla, nalta ima ifalila inin o, kala kanum bokoyale, 38ok fukulin tunum yakal utamiwa yi, Awu, am kutamiip muma diinula, toloma ne, am daan daan tala-balala kawu toloma ne? kalbip disa. Yale, ti disa maaklo kulu suunkup fenin-kup ke-bilipla, ayo tal-ilomda kukup tambal kaayo kukaayila ko.
39Weng ma bokolokomi kaa, weng senin! Am kayaakim ayo utamala, Awu, atan sinik uyo tal dok ba tulula, yukut-inipyaap tunum ayo tolokoma no kalase dinam ali tiin baa fen-bamda ilala, yukut-inipyaap ayo am taloma dinim. 40Kanolin kemin, Dukum Ami Man Nami tolokomi kaa ibi utam, Awu, kunolin diim kulu tolokoma no, kalbip disa; kemin ipkal ti maaklo kulu suunkup fen-bam bom-ilipla, nayo tolomi kayi! kala-lomda Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi kanum bokoyinsa ko.
Tunum okok tambal kemin so, okok mafak kemin so, imi kukup kaata ko
Mat 24:41-51
41Yesus ayo weng faldak-tiimin weng kaali, bokoyila disa kelule, kulaa Pita asiik Yesus ami bokola-lomda: Kamokim kapyo. Yak faldak-tiimin sang ma bokolap kaali, nuta-kup bokoyap e, unang tunum alik iso bokoyap e? akale, 42Kamokim asiik bokola-lomda: Kanum bokolap kemin, ibi talalu weng san-ilipla! Nali tunum titil-fak-daa-bomda, aket tambal-kup fukun-bamda ilin tunum ami sang kaata ma bokoyon o, kali kemin, kamokim ma ayo umbilin samaan kawu bom biilila, tolokomi kayi, kalalaya, almi okok kamaalin tunum ma ulduu-dap-tii-lom, bokola ko: Kabi nami ok tabuulin tunum kalawiili, tambal-kup itafii-bamdapla tiin mo-balap, iyo ok tambal-kup fuku-bamdipla, nami mafek mafek iyo tambal-kup bom-bilipla, ima kabaanu-ya-laamin kaami diim daanokoma kabaku, kapta nami okok kemin tunum imi kukaayan o, kala, bokola-lomda kela unokoma. 43Kela tabanala, okok kemin tunum ayo kamokim ami weng uyo weng san-ilomda, ali ami ok tambal ayo kutal-fukulin-kup ke-bomda, okok kemin-kup ila namti, kamokim ayo asuk tal ulala, Ali tambal-kup okok keba kala, kalokoma kawu, ami fiyaap kaali, dolokoma. 44Kemin, kamokim ayo tal bokola-lomda: Nali kalawu bomdi, kabi titafiimin disa; bom bilila, kabi ok tambal ayo tabuusap kala, tal tiki kemin, ok dukum ma uyo kup-ta unila, kapta nami mafek mafek kiili, alik tiin molokomap o, akokoma. 45Lale, kanola okok kemin tunum ayo aket fuku-daa: Nami kamokim kaa mafek mafek kusnum ma kuuta taba-lomdu, ami tolokin uyo dap-diila kemin, abiltap-siik toloma dinim o, kala-lomda, ali aptum kusal okok kemin unang tunum iyo ye-bamda, ima ayo faka-bam im-bomda saak ok mafak in-bomda, babon tal-une-bamda, kema; 46kwin! kamokim kanumin diim kawu ma tolokoma ni, kala fenin disa ke-bam ila namti, bom-balala bii, am ma daanule, kamokim ayo tal ula yi, Kukup mafak kem-tabasa nu, kala atam ale, kulu ami kukup mafak namti maan tela-lomda angtiil yol awak dukum ayo kukaalokoma kaali, weng kuyang saak tiimin tunum kiimi angtiil yol dukum-kup kukaayin tap kela kukaalokoma no.
47Kanu-bam okok kemin tunum ali kawanta utamala, Kamokim ayo yak kanolin ok kabak-ata kanuman o, kalba. Katale, ok kabak-ami aket kaali, fukun-bamda, kufuku okok kemama disa; ami weng uyo kuyang saak tiila namti, ami kamokim ayo tal-ilomda angtiil yol awak dukum uyo, kolokoma. 48Kemin ale, okok kemin tunum kaa kanta utamala yi, Kamokim ali, Kalanolin ok kaata kanuman o, akin disa kela unala; ti maaklo kulu kukup mafak-kup kema namti, ami kamokim ayo angtiil yol katip kaali, kolokoma. God ali aket fukunin tambal kaata, tunum ma kaami kola ayo utamsa namti, God alalta kabi tambal-kup okok keman o! akokoma. Kanola, tunum ma ata God ali suunkup aket tambal uyo, kukaalin-kup ila namti, God ali, Kabi atin ti ok tambal kaata-kup, suunkup okok kemin-kup keman o, akokoma no, kala Yesus ayo kanum bakayin-bisa ko.
Yesus ami lak duu-laamin kaami kalan unang tunum biki-kutii miit alep kemin kaami sang kaata ko
Mat 10:34-36
49Yesus ayo almi daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Nami taldaak tawaal diim talsii kaali, unang tunum imi aket fukunin mafak so, kukup mafak so, imi kalan kaata, wing ta kuyak daalila kiin-aba-lomdu disa keluk o kala talsii. Kemin, nalmi aket fukunbi kaali, as kuyak dakamin kaali kamala kawu no kebi. 50Yale, kanolin kukup uyo tiltam tilin disa bom-bulula, nasiik angtiil yol awak dukum kaali, kuluulokomi. Kemin, nali utamila, Kaami am uyo daan tiltam tolokomu kala, kala-lomdila, kabak-ami aket dukum kaata, fukun-bamdi aket uluum tabep-na-bulula, bom biile, nami kanolin angtiil yol uyo dinim-nokomu no. 51Kipni aket fukunbip kaa, Ali tal-ilomda unang tunum imi weng kaata, bokoyi tilipla alik aket maakup kelin o, kalalala talse no, kalbip ema? Disa te! Nami weng, weng sep-nokomip kaali, iip maakup maakup ita weng sanokomip. Lale, malo ma kiitale, Weng sanokomup disa yo, kalalipla daang ukolokomip. Kemin ale, toko-lom tunum miit alep ke-lomdip, weng aal dikin-una-tala-ke-bam, waasi kela una-tala ke-mokomip. 52Kanola am maakup kutamu unang tunum awakal ilip namti, biki-lom alep ma yakal kelip kuno, asuumano yakal kelip ke-lomdipla, nami weng kalan kabak-ata kanum taba, alep iyo tunum asuumano iso, weng aal diki-biliple, 53awil-fakal yakal, tunum ma iso, waasi kela una-tala-ke-biliple, awil-fakal unang yakal unang man iso, kuno waasi kela una-tala-ke-biliple, abimuwak kusal yakal miining imi unang tan iso, waasi kela una-tala-ke-bilip ke-mokomip o, kala Yesus ayo kanum bakaya ko.
Mafek mafek tiltam tabula uta-mokomip kaami sang Yesus ata bokoyinsa kaata ko
Mat 16:2-3
54Kulaa, asuk Yesus ayo unang tunum imi kanum bokoya-lomda: Ibi utamiwa yi, Ibin uyo duutkan kelu kala, kalale, ipyo boko-lomdip: Yi, om tolokoma no, kalalip abip talen-umbip, 55aa, ibi utamiwa yi, Atan tem un-laabu kawu utamipla, Inim ayo fufu tala kala, kalokomip kaali, am yaak am tiltam tabokomu no, kaliwale, tiltam taben-umbu. 56Kukup alep kutal-fuku-bam utamsip tunum kibi, tawaal diim so, abiil kaaso, kiita, itam ale, Awu, am kanolin am kaata daanokomu no, kem-laabip. Lale, ibi babonin tunum kiimi kukup kaata kuluu-lomdipla kemin, dok nolin mafek mafek kamala kawu tiltam taben-umba kaami miit kabak utabup disa yo, kalbip kayi! kala, Yesus ayo kanum bokoyila ko.
Yesus ami kot diim weng talalmin kaami sang bokosa kaata ko
Mat 5:25-26
57Yesus ayo weng kusnum ma bokoya-lomda: Ibi kanimin ma nolum o, kalaliwa, ipkal aket fuku-daa, Awu, kabak-ata kanu-mokomup kaata ti mokso keyokomu no, ken-umbip elile disa ye? 58Uyo kanolin kemin, kanola tunum ali ma bokop-ta-lomda: Kukup mafak kamap-nambap kemin, timbi din kamokim ami diim kawu daalila, ata tam-bak-saanbi, kulaali angtiil yol kaali, kup-tak o taka namti, kabak kapkal utamapla, Ulmi am tituun namti kuyaku tiltam tabokomu kala, kalokomap kaa, kapkal ale, akal alep din weng uyo talalulip disa kelule, alep aket maakup kelip kulaalalip. Ale, weng uyo talalulip disa kelin disa kelip namti, ata kabi timbi din kamokim ami diim kawu daalaya, ata lekbi tam-bak mole, tam-baala yak bolis boi imi sikil diim kawu abamnaple, ita tam-baalip tam kalabus am unokomap. 59Kanop-tip bom biile, kapni ban kanun-umbap uyo kot baan diim kawu alik molap disa kelule kaata, taldaa tam-baalip tiltam ba tolokomap. Kemin, ibi nami faldak-tiimin weng kaali, talalu weng san iliwa yo, kala Yesus ayo unang tunum imi kanum bokoya ko.
Currently Selected:
Luk 12: TIF
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 1999, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.
