MATEWɄ 13

Triigʉwʉjpʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn

1Ma̱ tadʉ xʉʉ Jesús tsyoꞌoñ ma̱ ja tʉjk es oj ñejxy mejyñbyʉꞌa̱a̱y, es ñaxweꞌtsy jam. 2Ta ja ja̱ꞌa̱y may jyantsyñaymyujkʉ ma̱ yʉꞌʉ. Ta Jesús tyʉjkʉ ma̱ tuꞌugʉ barkʉ es ñaxweꞌtsy jam, es nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty wyʉꞌʉmdʉ japyʉ ma̱ puꞌu jot. 3Net tyʉjkʉ yaꞌʉxpʉjkpʉ mʉt kana̱k nax ijxpajtʉn, es jyʉnáñ:

—Tuꞌugʉ triigʉwʉjpʉ ꞌyojtsy wʉjpʉ. 4Es ma̱ oj twʉjy, oj nandʉꞌʉn kyaꞌay ja tyʉʉmt ma̱ paduꞌu, es ja joon tpiidʉ. 5Es nandʉꞌʉn kyaꞌay ja tyʉʉmt ma̱ ja tsa̱a̱deꞌeky patkʉꞌp es wingʉjxy kyaj kyʉ́kʉty ja nax. Pa̱a̱dyʉ tadʉ tʉʉmt pojʉn myujxy mʉt ko wingʉjxy jeꞌeyʉ ja nax. 6Es ko ja xʉꞌán myiiñ, net tyʉtsy, mʉt ko kyaj ꞌya̱a̱tskeꞌeky. 7Jatuk peky ja tʉʉmt kyaꞌay ma̱ ja apyñ jawyiin myujxy, ta dyajjiꞌxy ja triigʉ. 8Es jatuk peky ja tʉʉmt kyaꞌay oyña̱a̱xóty. Ta byeen oy tyʉʉmpꞌa̱jty. Na̱a̱gʉty wyinjʉnajky mʉgoꞌpxʉ triigʉ tuꞌuk tuꞌukpʉ tʉʉmt, na̱a̱gʉty tʉgʉꞌpx es na̱a̱gʉty iꞌpx ma̱jk. 9Diꞌibʉ mʉdoodʉp, waꞌan tjaygyúkʉdʉ.

Ti ko ja Jesús yaꞌʉxpeky mʉdʉ ijxpajtʉn

10Ta ja ʉxpʉjkpʉty tmʉwingoondʉ ja Jesús, es dyajtʉʉdʉ:

—¿Ti ko xymyʉmadyaꞌaky ja ja̱ꞌa̱y mʉdʉ ijxpajtʉn?

11Ta Jesús ꞌyadsoojʉdʉ:

—Ja Dios mduknija̱ꞌa̱dʉp miidsʉty diꞌibʉ kyaj yajnijáwʉ ijty wiꞌix yʉꞌʉ yajkutíky, per ja wiinkpʉ ja̱ꞌa̱yʉty kyaj tnijáwʉdʉ. 12Jaꞌa ko diꞌibʉ myʉda̱jty jyaygyejpy, akꞌyajmoꞌoyʉp waanʉ niꞌigʉ; es tꞌaktimmʉdátʉt waanʉ may; es diꞌibʉ myʉda̱jtypy waandiꞌknʉ, aktimꞌyajpʉjkʉdyaꞌayʉp diꞌibʉ myʉda̱jtypy. 13Pa̱a̱ty ndukmʉmadya̱ꞌa̱ktʉ mʉdʉ ijxpajtʉn, mʉt ko yʉꞌʉjʉty ijxtʉp, per dʉꞌʉn yʉꞌʉjʉty éxtʉm kyadimꞌixtʉ; es mʉdoodʉp, per kyaj tjaygyúkʉdʉ éxtʉm tkadimmʉdowdʉ. 14Es dʉꞌʉn éxtʉm yʉꞌʉjʉty yajkuydyúñ éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ Isaiiʉ jyʉnáñ:

Oy miidsʉty xyjamʉdowdʉ,

ni na̱ꞌa̱ xykyajaygyúkʉdʉt;

oy xyjaꞌijxpʉdʉ,

ni na̱ꞌa̱ xykyamʉwinma̱ꞌa̱ñbya̱a̱ttʉt,

15mʉt ko tya̱dʉ ja̱ꞌa̱yʉdyʉ jyot tʉ jyʉmbittʉ juun,

kyaj myʉdowdʉ

es tʉ ja wyiin dyajpiꞌitstʉ,

dʉꞌʉn tkaꞌíxtʉt mʉt ja wyiin

es tkamʉdówʉt mʉt ja tyatsk,

es kyaj tjaygyúkʉdʉt mʉt ja jyot,

es kyajts ʉj xyñimíndʉt esʉts nyajnitsoꞌogʉt.

16’Per kuniꞌxy miidsʉty, mʉt ko mꞌijxtʉp es mmʉdoodʉp. 17Tʉyꞌa̱jtʉnʉts miits nꞌanʉʉmʉdʉ ko may ja Diosʉ kyuga̱jxpʉty esʉ ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ jikyꞌa̱jttʉ tʉyꞌa̱jtʉn mʉʉt tjaꞌixandʉ tya̱a̱dʉ diꞌibʉ miits mꞌijxtʉp, per kyaj oj tꞌixtʉ; jyamʉdowandʉ diꞌibʉ miits yʉ tya̱a̱dʉ mmʉdoodʉp, per kyaj oj tmʉdowdʉ.

Jesús tka̱jxteꞌxy ja triigʉwʉjpʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn

18’Mʉdowdʉ diꞌibʉ myadyakypy ja ijxpajtʉn ma̱ ja ja̱ꞌa̱y oj twʉjy ja triigʉ. 19Diꞌibʉ myʉdoodʉp wiꞌix ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn es kyaj tjaygyúkʉdʉ, dʉꞌʉn yʉꞌʉ éxtʉm ma̱ ja tʉʉmt kyaꞌay tuꞌa̱a̱y. Myiiñ ja mʉjkuꞌugópk es pyʉjkxʉ ja Diosʉ ꞌyayuk diꞌibʉ dʉꞌʉn niꞌipyʉn jyodoty. 20Ma̱ ja tʉʉmt kyaꞌay ma̱ ja tsa̱a̱deꞌeky patkʉꞌp, jaꞌa ꞌyandijpy ja ja̱ꞌa̱yʉty diꞌibʉ myʉdoodʉp ja Diosʉ ꞌyayuk es tꞌaxá̱jʉdʉ xondaꞌaky ꞌya̱a̱ xondaꞌaky jyot. 21Dʉꞌʉn yʉꞌʉ éxtʉm ja triigʉ diꞌibʉ kyaj kyʉ́kʉty ja ꞌya̱a̱ts, kyaj jyaktʉ. Ko tyukmín tyukja̱ꞌtʉdʉ ayoꞌon jotmay mʉt jaꞌagyʉjxm ja Diosʉ ꞌyayuk, net tmastuꞌuty ja myʉbʉjkʉn. 22Ma̱ ja tʉʉmt kyaꞌay ma̱ ja apyñ myuxy, jaꞌa ꞌyandijpy ja diꞌibʉ myʉdoodʉp ja Diosʉ ꞌyayuk; per jaꞌayʉ wyinma̱ꞌa̱ñꞌa̱jttʉp diꞌibʉ tyukjikyꞌáttʉp ya̱ naxwiiñ es ja jotkujkja̱ꞌa̱yꞌa̱jtʉn winꞌʉꞌʉn winxá̱jʉdʉp, es tkajamyetsy Diosʉ ꞌyayuk, es kyaj dyajmʉj dyajmáyʉdʉ ja Diosʉ ꞌyayuk ma̱ tya̱dʉ ja̱ꞌa̱yʉty. 23Es ma̱ ja tʉʉmt kyaꞌay oyña̱a̱xóty, jaꞌa ꞌyandijpy ja diꞌibʉ myʉdoodʉp ja Diosʉ ꞌyayuk es tjaygyúkʉdʉ, es dyajmʉj dyajmáyʉdʉ. Na̱a̱gʉdyʉ dʉꞌʉn éxtʉm ma̱ diꞌibʉ ja tʉʉmt dʉꞌʉn tʉʉmpꞌa̱jt mʉgoꞌpx, esʉ wiinkpʉ dʉꞌʉn éxtʉm ma̱ diꞌibʉ tʉʉmpꞌa̱jt tʉgʉꞌpx, o éxtʉm ma̱ diꞌibʉ tʉʉmpꞌa̱jt iꞌpx ma̱jk.

Axʉʉkpʉ ujts éxtʉmʉ ijxpajtʉn

24Jesús tpʉjtákyʉ tya̱dʉ jatuꞌugʉ ijxpajtʉn:

—Ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉnʉ dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y ko twʉjy ja oybyʉ triigʉ ma̱ yʉ ñax. 25Es ko myana̱jxta̱ꞌa̱ydyʉ, ta tyʉkʉ tuꞌugʉ myʉdsip ma̱ naty tʉ twʉjy. Ta twʉjy ja axʉʉkpʉ ujts tʉʉmt. 26Ko naty ja triigʉ yoñ es tyʉʉmpꞌatánʉ, ta kyʉxeꞌky es tap tmʉtꞌyóñ ja axʉʉkpʉ ujts diꞌibʉ ja myʉdsip oj ttukwʉjʉ. 27Ta ja mʉduumbʉtʉjkʉty oj tꞌanʉʉmʉ ja wyindsʉ́n: “Windsʉ́n, pʉn ja tʉʉmt oyʉ naty diꞌibʉ yajwʉj ma̱ yʉ mnax, ¿ma̱a̱ dʉn tsyooñʉ tadʉ axʉʉkpʉ ujts?” 28Net ja wyindsʉ́n ꞌyadsoojʉdʉ: “Niduꞌugʉty ja nmʉdsípʉdsʉ dʉꞌʉn tʉ ꞌyadʉꞌʉtsy.” Ta ja myʉduumbʉty dyajtʉʉdʉ ja wyindsʉ́n: “¿Ti mdsejpy esʉts nʉjx nꞌʉxwijxʉꞌʉktʉ tadʉ axʉʉkpʉ ujtsʉ?” 29Es ja wyindsʉ́n ꞌyadsoojʉdʉ: “Kyaj, mʉt ko nʉjx yajwijxeꞌegyʉ tadʉ axʉʉkpʉ ujts, pʉdʉꞌʉgʉp nandʉꞌʉn tadʉ triigʉ. 30Nik mastuꞌuttʉ. Waꞌan dyoñ tiꞌigyʉ extʉ koonʉm myúkʉt ja triigʉ. Taanʉm ngáxtʉt es xyajpʉdʉꞌʉktʉt jawyiin ja axʉʉkpʉ ujts es xyꞌawʉʉndʉt adsimyꞌam es yajnoꞌkta̱ꞌa̱yʉt. Es ok xypyʉjkʉꞌʉktʉt ja triigʉ ma̱ ja ndriigʉ tʉjkʉts.”

Mortás tʉʉmt éxtʉmʉ ijxpajtʉn

31Jesús nandʉꞌʉn tpʉjtáky jatuꞌugʉ tya̱dʉ ijxpajtʉn:

—Ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ mortás pa̱jk ko tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y twʉjy kyamoty es tnaxnijeepy. 32Tya̱dʉ tʉʉmt byeen jyantsymyutskꞌátyʉty; per ko yeeky, waanʉ mʉj yoombéty éxtʉm mba̱a̱t ja joon jʉyujk ñaybyeꞌeñʉty ma̱ yʉ xyeꞌendsyʉn.

Levaduurʉ éxtʉmʉ ijxpajtʉn

33Nandʉꞌʉn tpʉjtákyʉ tya̱dʉ jatuꞌugʉ ijxpajtʉn:

—Yʉ tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn dʉꞌʉn éxtʉm ja levaduurʉ diꞌibʉ tuꞌugʉ toxytyʉjk pyʉjtákypy ma̱ mayʉ arinʉ es ttuktijꞌyoꞌoy koonʉm ñaydyuktʉjkʉdyaꞌayʉty.

Ti ko ja Jesús yaꞌʉxpeky mʉdʉ ijxpajtʉn

34Jesús tꞌanma̱a̱y tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ ja ja̱ꞌa̱yʉty mʉdʉ ijxpajt, es ni tii tkatukmʉmadyaky pʉn kyaj dyajtúñ ja ijxpajtʉn. 35Tya̱a̱dʉ dʉꞌʉn jyajty es yajkuydyúnʉt éxtʉm ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ jyʉnáñ ma̱ tkʉxja̱a̱y:

Nmʉga̱jxʉpts mʉdʉ ijxpajtʉn,

nꞌanʉʉmʉpts diꞌibʉ tʉ ꞌyity ayuꞌudsyʉ extʉ ma̱ Dios ja naxwíñʉdʉ dyajkojy.

Jesús tka̱jxteꞌxy ja axʉʉkpʉ ujts éxtʉmʉ ijxpajtʉn

36Ko ja ja̱ꞌa̱yʉty oj ñʉjxta̱a̱yñʉdʉ, ta ja Jesús tyʉjkʉ tyʉgoty. Ta ñimiinʉdʉ ja ꞌyʉxpʉjkpʉty es ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:

—Tukjaygyujkʉdʉgʉts ja ꞌyijxpajtʉnʉ tadʉ axʉk ujts ja̱ꞌa̱ygyamóty.

37Ta ja Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:

—Diꞌibʉ wyijpy ja oybyʉ triigʉ tʉʉmt, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, 38es ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱yʉty yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja kam. Ja oybyʉ tʉʉmt jaꞌa dʉꞌʉn ja Diosʉ myʉduumbʉty, es ja axʉk ujts jaꞌa dʉꞌʉn ja kaꞌoybyʉ myʉduumbʉty, 39es ja diꞌibʉ wyijpy ja axʉk ujts tʉʉmt, yʉꞌʉ dʉꞌʉn ja mʉjkuꞌugópk. Ja pʉjtaꞌaky jaꞌa ꞌyandijpy ko ja̱ꞌa̱y yajpayoꞌoydyʉt, es diꞌibʉ yajpʉdʉꞌktʉp ja pʉjtaꞌaky, jaꞌa dʉꞌʉn ja Diosʉ ꞌyánklʉsʉty. 40Es dʉꞌʉn éxtʉm ja axʉk ujts yajwijxmíky es yajpʉjtaꞌaky jʉʉnóty es tyóyʉt, dʉꞌʉn nandʉꞌʉn jyata̱ꞌa̱ñ ja xʉʉ ko ja naxwíñʉdʉ ja̱ꞌa̱y yajpayoꞌoydyʉt. 41Es ʉj ja Naxwíñʉdʉ Ja̱ꞌa̱yʉdyʉ Kyudʉnaabyʉ, ngajxʉpts ja nꞌánklʉsʉts es dyajjʉgaꞌaktʉt ma̱dsʉ ngutujkʉn tʉgekyʉ diꞌibʉ adʉ́tstʉp axʉʉk es diꞌibʉ wiinkpʉty yajpekytyuundʉp. 42Yajpʉjta̱ꞌa̱ga̱ꞌa̱ndʉ ma̱ ja jʉʉn jornʉ ma̱ ja̱ꞌa̱y jyʉꞌʉy ya̱ꞌa̱xtʉt es ñaydyʉtska̱a̱dʉdʉt mʉt ja ayoꞌon. 43Es net diꞌibáty jikyꞌa̱jttʉp éxtʉmʉ Dios ttseky, dʉꞌʉn nʉjx jya̱j tyʉꞌxtʉ éxtʉm ja xʉʉ ma̱ yʉ Dios Teedyʉ kyutujkʉn. Diꞌibʉ mʉdoodʉp, waꞌan tjaygyúkʉdʉ.

Niꞌigʉ tsyooxʉty diꞌibʉ yuꞌutsy éxtʉmʉ ijxpajtʉn

44’Yʉ tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn dʉꞌʉn éxtʉm ja meeñʉ tá̱jʉbʉ. Ko tuꞌugʉ ja̱ꞌa̱y tpa̱a̱ty, ta dyuꞌutsy nan jamyʉ jatʉgok, es jyantsyxyón nʉjx tteeky tʉgekyʉ diꞌibʉ myʉda̱jty jyaygyejpy, es tjuyʉ tadʉ nax.

45’O nandʉꞌʉnʉ dʉꞌʉn ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn dʉꞌʉn éxtʉm tuꞌugʉ ajuuy adoꞌkpʉ diꞌibʉ ꞌyʉxtaapy ja oyatypyʉ perlʉ; 46es ko tpa̱a̱ty tuꞌuk diꞌibʉ oydsyooxʉty, ta nʉjx tteeky tʉgekyʉ diꞌibʉ myʉda̱jty jyaygyejpy, es tjuyʉ tadʉ perlʉ.

A̱jkxma̱jtsn éxtʉmʉ ijxpajtʉn

47’Nandʉꞌʉnʉ dʉꞌʉn ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn éxtʉm tuꞌugʉ a̱jkxma̱jtsn. Ko yajkujʉbípʉ mejyñóty, ta tmatsy kana̱k naxʉ a̱jkx. 48Ko ꞌyútsʉt ja a̱jkxma̱jtsn, ta ja a̱jkxma̱jtspʉty dyajpʉdsʉ́mdʉt puꞌujótm. Ta ñaxwaatstʉt es twimbíwdʉt ja a̱jkx, es tpʉjkʉꞌʉgʉt ja oyatypyʉ katsyoty es tꞌʉxwʉ́jʉt diꞌibʉ kyaj ꞌyóyʉty. 49Dʉꞌʉn myina̱ꞌa̱ñ ko ja̱ꞌa̱y yajpayoꞌoydyʉt. Es myíndʉt ja ánklʉsʉty es dyaꞌꞌabekyʉyaꞌañ diꞌibʉ kyaj ꞌyoyjyaꞌayʉty, es kyaj ꞌyokꞌijnʉdʉt mʉt ja oyjyaꞌayʉty. 50Ta tpʉjta̱ꞌa̱gʉt ja axʉk ja̱ꞌa̱ydyʉjk ma̱ ja jornʉ yeeñ, ma̱ ja̱ꞌa̱y jyʉꞌʉy ya̱ꞌa̱xtʉt es ñaydyʉtska̱a̱dʉdʉt mʉt ja ayoꞌon.

Oyatypyʉ esʉ jembyʉ diꞌibʉ pʉjkeꞌeky ijtp

51Net ja Jesús dyajtʉʉdʉ:

—¿Mjaygyujkʉdʉp miidsʉty tʉgekyʉ tya̱a̱dʉ?

Ta jaꞌajʉty ꞌyadsoodʉ:

—Njaygyujkʉdʉpts Windsʉ́n.

52Es ja Jesús ꞌyakꞌanma̱a̱yʉdʉ:

—Nidʉgekyʉ ja diꞌibʉty tsa̱jptʉgóty yaꞌʉxpʉjktʉp diꞌibʉts tʉ xyñimindʉ éxtʉmdsʉ nꞌʉxpʉjkpʉ esʉts ndukniꞌíxʉt ja tsa̱jpótmʉdʉ kutujkʉn, yʉꞌʉ dʉꞌʉn éxtʉmʉ kudʉjk diꞌibʉ jyuꞌtypy ma̱ tʉ tpʉjkeꞌeky ja oyatypyʉ jembyʉ esʉ diꞌibʉ tʉʉyʉp.

Jesús jam Nazaret

53Ko Jesús tpʉjtakta̱a̱yʉ tya̱dʉ ijxpajtʉn, ta oj jap tsyooñ 54es jyajty ma̱ ja kyʉꞌʉmga̱jpn, es jap tyʉjkʉ yaꞌʉxpʉjkpʉ tsa̱jptʉgóty ma̱ tadʉ ka̱jpn. Es ja ja̱ꞌa̱yʉty dʉꞌʉñʉ wyʉꞌʉmʉdyaaydyʉ, es jyʉna̱ꞌa̱ndʉ:

—¿Ma̱a̱ dʉnʉ tya̱a̱dʉ tʉ tjaty nʉgoo yʉ wijyꞌa̱jtʉn, es wiꞌixʉ dʉꞌʉn ko ttuñ ja mʉjꞌa̱jtʉn? 55Yʉꞌʉdsʉ tya̱dʉ tsajtspʉ mya̱a̱nk es tta̱a̱kꞌáty ja Mariiʉ, es tmʉgaꞌaxꞌáty ja Santya̱ꞌa̱gʉ, Josee, Simonk esʉ Juudʉs, 56esʉ myʉgaꞌaxtoxytyʉjkʉty nan ya̱a̱ tsyʉʉnʉdʉ ma̱ ʉdsa̱jtʉm. ¿Ma̱a̱ dʉnʉ tya̱a̱dʉ tʉgekyʉ tʉ tjaty?

57Pa̱a̱ty kyaj tjatunandʉ kwentʉ. Esʉ Jesús ꞌyanma̱a̱yʉdʉ:

—Nidʉgekyʉ ja ja̱ꞌa̱y twindsʉꞌʉgʉdʉ ja Diosʉ kyuga̱jxpʉ, jamyʉ kyaj yajwindsʉꞌʉgʉ ma̱ ñax kya̱jpn es ma̱ kyʉꞌʉmdʉjk.

58Es kyaj nʉgoo ttuuñ ja mʉjꞌa̱jtʉn jap, mʉt ko ja ja̱ꞌa̱yʉty kyaj myʉbʉjkʉdʉ.

Iliyochaguliwa sasa

MATEWɄ 13: mxq

Kuonyesha

Shirikisha

Nakili