Hechos 7
7
Bada bä nija Esteban
a wa̦ lä juono wei tä a̦
1Nofi bäyäalewä a bada lä cui, Esteban nija abinaja a cuma.
—¿Fei bä a̦ lä fafe, bä a̦ bejedi daanö?
2Abinaja Esteban a cuu nomöjöoma.
—Iba wamacö. Bada wamacö. Wamale a̦ da ji̦lilä. Camiyä bämacö nö badabö Ablaamö a lä cui nija, Yai Bada etä shi̦i wawälayoma. ¿Ö̦jö tawä? Mesobodamia jamö a bälöo showao däjä, Alana jamö a waloo showao mlao däjä a fa damolalunö, 3abinaja Ablaamö a nowa taö ja, a cuma.
Afä wa tä ulifi tabi fa feicänö, afä wa bä fa dacönö, a da alufälö. Cafä nija ya tä ulifi nia lä jömöaö wei jamö, wa waloobä.
¿Ö̦jö tawä? —Esteban a cuma—. Einaja Yai Bada a cuma. 4Inaja a nowa fa talönö, cadeo bä ulifibö tabi fa feicöfälönö, Alana jamö a bälöblaa nomöjöquefälöma. Ö̦jamö lä bä fö̦ö e bufi fa mlaicunö, Yai Bada tänö eja a bälaa nomöjöqueyoluma, bämacö bälöa lä showale tä ulifi ja. 5Eja a ma bälaqueno wei ma cui, camanö tä ulifi nofi yai tabobä, wajaquemi tä wai ulifi ma cui tä jöböanomi. Tä jöböaö showadaono ma mlai ma cui, tä ulifi tabou juobeje tä a̦fa wäyäö balöo showaoma.
’¿Ö̦jö tawä? Bä ijilubö e cuo showaono ma mlai ma cui, cama nodiwä ebä nija tä ulifi nofi nia tamabou nodiablalou showaoma. 6Yai Bada tänö a yömölaö ja, cama nija bä nia lä nodiblono wei tä a̦fa wäa showaquema, shomi täbä nija bä nia lä bälöblaono wei tä a̦ ja. Ö̦jamö bä nosie juamobä bä shi nia wa̦limabomaje. Bä nö bleaamaö showaoje däjä, lasha bluca 400 a nia jo̦wa famaö nodiablalou showaomaje. 7Abinaja Yai Bada a cuma.
Bä nosie juamobä bä nia ma tabou wejei ma cui, camiyänö ö̦jö ya bä nö nia bleaamaö mö feduo. Ö̦jö ya bä nö bleaamaö fa balöonö, iba bä lä cuinö tä ulifi nia daafälööje. Camiyä nija bä nö bayeli nacaobä, eja wale nofi nia co̦camoayoluuje.
’¿Ö̦jö tawä? —Esteban a cuma—. Einaja Yai Bada a cuma. 8Ö̦jö däjä, Ablaamö a nia lä bayeliblano wei tä a̦ fa wäcönö, bei bä mosi sicö joyamaö bufima, cama ebä nö ö̦jöböamobä. A wa̦ nofi jaducubolajenö, bei bä mosi sicö joyamaö nodiablalobeje. Ö̦jö cudeenö, Ablaamö bä ijilubö Isaacö e oshe lä cublono wei däjä, 8 tä mö didi fa tablamalönö, bä fö̦ö enö mosi sicö joyalema. Ö̦jö Isaacö a lä cuinö, inaja showawä bä ijilubö Jacobo e taamaö nomöjöoma. Jacobo a lä cuinö, inaja showawä bä ijilubö 12 ebä taamaö nomöjöo nodiama. Ö̦jö 12 ebä nija bämacö yaiablalou nodiablalou showawä.
9’¿Ö̦jö tawä? —a cuma—. Ö̦jö 12 bäma ecö nodiwä lä yaile bä lä cuono wei bänö, bä fääshä José e nofi wa̦libomaje. Cama a nofimamou ayao ja, a nofi fa wa̦libojenö, Ejido jamö a bälabeje a jöböquemaje, blada bä ja. Ö̦jö ma cui, Yai Bada tänö a bayelibou fa showaonö, 10a nö ma bleaamano wejei ma cui, a bayelibladima. A bufi fa moyawämabonö, Ejido jamö a bälöo lä dodijiono wei a lä cuinö, José a nofi mölaboma. Bada a tablamalema, Ejido tä ulifi jamö a bada läobä. Cama etä yafi jamö ma cui, ö̦jamö a ca̦i lämaboma.
11’Ö̦jö däjä, Ejido ma cui jamö, Canaana ma cui jamö, ofi tä blaucublaliyoma —a cuma—. Täbä nö ofili bleaama. Bämacö nö badabö iyabä tä cuonomi dodijiwä. 12Ö̦jö ma cui, Jacobonö Ejidoteli bä ulifibö a̦fa nö niji ji̦lilema. Ö̦jö däjä, ö̦jamö bä ijilubö ebä jaba shömöa balölema, camiyä bämacö nö badabö lä cui. 13Bä juu lä co̦ono wei däjä, bä a̦iyobö ebä nija José a wa̦fa fa wäamonö, a nö ö̦jöbömolayoma. Bada a yai lä cui nija, José ebä bluca damoa showalaliyoma. 14Josénö bä fö̦ö Jacobo e fa nacamalänö, cama nija bä bluca lä cuono wei bä ca̦i nacaa mö fedua showamalema. Ö̦jö bä bluca lä cui, 75 bei bä cuoma.
15’Ö̦jö däjä, Ejido jamö Jacobonö cama ebä ca̦i alayoma —a cuma—. Ö̦jamö lä cama a ya̦cumö fa nomalönö, camiyä bämacö nö badabö yanöcö nomablou cuaaö mö feduoma. 16Bä fa nomalalunö, Siquemö jamö bei toubä maloco bälaö co̦omaje. Ö̦jamö lä maa maca jamö toubä didiquemaje, Ablaamönö tä ulifi lä lululeno wei jamö. Amolo bä ijilubö ebä nija, blada bä ja tä ulifi lä däleno wei jamö.
17’Ö̦jö ma cui, Yai Badanö Ablaamö nija tä a̦fa wäyäö lä balöono wei tä a̦ wawäblou bufio däjä, Ejido jamö Jacobo nodiwä ebä fa balalönö, bä blucablaliyoma. 18Bä balaö showao däjä, Ejido jamö ai a bada läa nomöjöaliyoma. José nija bä jaba lä bayeliblamono wei, ö̦jönö tä danomi. 19Ö̦jönö bämalecö nö badabö mölamalema. Bä ijilubö lä cublono wei bä wawäblamaö bufima, bä nomamabä.
20’Ö̦jö däjä, Moisesi a oshe cublaliyoma —a cuma—. A ca̦i wai liyäjäo dodijioma. Bä fö̦ö e nija a oshe lä cuono wei däjä, belibo 3 bä lublamalema. 21Ö̦jö däjä, a fa wawäblamalöjenö, bada bä tää enö a däa nomöjölema. Jai cama e dodijiwä dejemi a nofi fa taalönö, a badaalema. 22Ejidoteli bä nija Moisesi a fa damamonö, cama bä bufi jaducuwä lä culenaja a cublou mö fedulayoma. A wa̦ lä fano wei tä ma cui ja, a ca̦i lä cuaano wei tä ma cui ja, a nö wa̦lojaö dodijioma.
23’Moisesinö lasha 40 a fa famalönö, cama ebä cadidiwä möö bufi doblaoma, Isaeli ebä nodiwä lä cui. 24Ö̦jö bä nija a fa waloicunö, Ejidotelinö Moisesi camateli a nö bleaamaö fa dalalönö, a nö yuabä a icuquema. A shäa showadalema. 25Abinaja a bufi cuma. “Ya bä bayeliblabä, Yai Bada tänö wale lämabou a lä cule”, Moisesi a bufi cuma. “Ya bä nia lä bayeliblaö wei tä ja, iba bä bufi ca̦i jaducua mö fedule dao”, a bufi ma cuno wei ma cui, bä bufi jaducuonomi.
26’Ö̦jö tä fena ja, a aa fa co̦lunö, cama Isaeli ecöbö a̦fa tayou dalalema. Cäcöbö nofimayou co̦obä, a wa̦ faö läoma. “Iba wafäcö. Cafä wafäcö ma cui, ¿wedi tabä wafäcö a̦fa tayou dicoa cule? Wafäcö nö bleaamayobä wafäcömi”, a cuma. 27Inaja a cuma ma cui, a yai doblou lä mlaono wei a lä cui, a wa̦ lafujolanö a fa ja̦ilönö, a nowa tama. “Camiyä yamacö nija, ¿wedinö cafä bei wa li bada tamaquema, yamalecö dobloimi jömabä? 28Weyaja, Ejidoteli wa shäa lä taleno weinaja, ¿wale nia shaö cuo mö feduo daanö?” a cuma. 29Ö̦jö a wa̦ fa ji̦lilänö, Madiana tä ulifi jamö Moisesi a docua mö cua showalayoma. Ö̦jamö a fa bälöalunö, suwä a fa dälönö, bä ijilubö bolacabö ecöbö taquema.
30’¿Ö̦jö tawä? —Esteban a cuma—. Ö̦jamö lä, lasha 40 a faa fa co̦malönö, Sinai cäcö ajede jamö, Yai Bada a wa̦ faö bufio ja, Moisesi nija a̦jele etä shömöledayoma. Fii defi wacö lä wao wei jamö, tä wawälayoma, ulifi bloque jamö. 31Ö̦jö tä fa dalalönö, tä mömou nö quilijioma yalo, a bufi mlama. Tä möö ajedeobä a blacäö däjä, Bada tä a̦ bädaliyoma. 32Abinaja a cuma.
Cafä wamacö nö badabö nija ya lä bufiblamou wei ya. Ablaamö ma cui nija, Isaacö ma cui nija, Jacobo ma cui nija, ö̦jö bä nija ya lä bufiblamou wei ya.
’Einaja a cuma. Ö̦jö däjä, Moisesi a quilili blösö blösömoma. Tä möö fa quilinö, a mö jö̦cöoma. 33Abinaja Bada tänö a nowa taö ja a cuma.
Wa mamicö lä didile täcö da jayublalö. Eja camiyä ya li cua yalo, miji wa tä ulifi lä cabale tä ulifi yaia. 34Ejido jamö, iba bä nö lä bleaamalajei ya bä dablaö dodijia waiquia lä cule. Ya bä a̦ nö bleaaö ji̦liaö waiquiwä. Ejidoteli bä nija ya bä jucäabä, ya itou waiquia lä cule. ¿Ö̦jö tawä? Bei. Ejido jamö cafä bäfä nia shömaö.
35’¿Ö̦jö tawä? Einaja a cuma —Esteban a cuma—. Ö̦jö Moisesi a lä cui, a wailemaje. “¿Wedinö bei wa li bada tamaquema, yamalecö dobloimi jömabä?”, bä cuma. Ö̦jö ma cui, a ma waileno wejei ma cui, Yai Bada tänö bada ö̦jö a fa tablamalönö, a shömölema, bä nö bleaabä jamö bä jucäabä. Fii defi möamo jamö, Yai Bada a̦jele etä lä wawälayono wei a wa̦ ja, a shömölema. 36Ö̦jönö bä lulubou co̦oma. Ejido jamö ma cui, modu Wacä u jamö ma cui, Yai Bada tä lojode dablamaö ja, tä nö lä quilijii tä bluca wawämaö cuaama, tä tamou dao lä mlai. Ulifi bloque jamö ma cui, ö̦jamö lasha 40 a famaö lä cuaafälöno wejei jamö, inaja a cuaaö showalanö bä lulubou cuaama.
37’Ö̦jö a Moisesi showawä lä cuinö, abinaja Isaeli nodiwä bä nowa tama.
Yai Bada a wa̦no wäyäbä, camiyä wale shömaö lä cuaano weinaja, cafä Isaeli wama ecö nodiwä nija, inaja showawä ai a nia shömaö cuo nomöjöo.
’Einaja bä nowa tama —Esteban a cuma—. 38Tä ulifi blocoobä jamö, Isaeli nodiwä bä co̦camolanö, bä juu lä cuaafälöno wei, ö̦jö Moisesinö bä ca̦i cuoma. Sinai cäcö jamö ö̦jö Moisesi nija showawä, Yai Bada tänö cama a̦jele etä lä shömöleno wei a wa̦ fama. Camiyä bämacö nö ca̦i badabö cuoma, Moisesinö. Yai Bada nija dodijidawä bä ba̦limi cuobä, Moisesi nija tä a̦ bluca wäyäö fa balöonö, bämacö nö badabö nija tä a̦ wäyäö fe dolemou nomöjöoma.
39’Ö̦jö ma cui, camiyä bämacö nö badabönö a wa̦ ji̦liaö bufio dicoo fa mlacujenö, a wa̦ juanomije —a cuma—. A wa̦ wailemaje. Ejido jamö bä bufi mö shino yabajaoma. 40Abinaja Aaloni nija bä cuma. “Bei. Yama täbä bufiblabä, täbä nö idubö da tablalö. Ö̦jö bäma täbä ca̦i fa balömabonö, ö̦jö bä nija bämacö yai nocaobä. Ö̦jö Moisesi a lä cui, Ejido jamö bämalecö lä co̦leno wei a lä cui, ‘Ö̦ja lä a cule daanö’, yamacö bufi cuimi waiquiwä”, bä cuma.
41’Ö̦jö däjä, baca ocalo a nö idubö tablalemaje. A bufiblabeje a lä tablaleno wejei a ja, yalo bä ö̦shö dodobou showaomaje. A nö idubö lä tablaleno wejei a ja, bä bufi doblalou dodijioma. 42Ö̦jö cudeenö, wa̦lidiwä tä ja Yai Bada tänö bä noshi ö̦jödabou nomöjöoma, judu mösö jamö bä bluca lä culadi bä nija, bä jole bayeliblamou nomöjöobä. Ö̦jö bä nija bä möfe bolanö, bä nö jole bayeli nacaobä. Yai Bada a wa̦no wäyälewä bänö, tä lä oniblaleno wejeinaja showawä. Yai Bada a wa̦no wäyäö ja, abinaja ai a cuma.
Isaeli wama ecö. Ulifi bloque jamö, lasha 40 wama a famaö lä cuaafälöno wei däjä, ¿cama Yai Bada a dodijiwä nija wama bä yalo ö̦shö yai dodobou yaio nowa tawä? Ma. Inaja wamacö nofi cuaanomi. 43Wamacö jocäö lä cuaafälöno wei jamö, ö̦jö shomi bä nija a lä bufiblamou wei, Moloco a lä cui, ö̦jö bei wama e yano ca̦i jocädou cuaafälöma. Shomi bä nija a bufiblamou mö lä feduo wei a shidicali ma cui, ö̦jö bei wama a nö idubö shino ca̦i judou cuaafälöma. Lefana wama a wa̦fa shidicali lä jilaö wei. Ö̦jö bä nija wamacö nö bayeli nacaobä, wama bä nö idubö tablalema. ¿Ö̦jö tawä? Ö̦jö cudeenö, bä nö lä nabämou wei bä nija, Babilonia tä fe biyä jamö wamacö nia bälamou nomöjöo.
’¿Ö̦jö tawä? —Esteban a cuma—. Einaja Yai Bada a cuma. 44Ulifi bloque jamö, camiyä bämacö nö badabönö Yai Bada etä yano tabomaje, bä bufi jaducuafälöbä. Moisesi nija Yai Bada tänö tä taamaö lä bufino weinaja, a yano tablamama. “Einaja tä mömou cuo dodijiobä”, Yai Bada a lä cuno weinaja, inaja showawä Moisesinö a yano tablamalema.
45’¿Ö̦jö tawä? Camiyä bämacö nö badabö lä cui, Josuénö bä ca̦i waloa lä nomöjöqueyoluno wei däjä, Yai Bada etä yano ca̦i fa juimajenö, e ca̦i waloqueyolumaje. Yai Badanö, eja shomi bä lä bälöjömono wei bä fa yashublalönö, ö̦jö bä bälöa läa nomöjömaquema. Yai Bada etä yano tabou fa showaojenö, nö badabö David a bälöo lä nodiono wei däjä ma cui, e yano tabou nodio showaomaje.
46’Ö̦jö David a lä cuinö, Yai Bada a bufi doblamaboma —Esteban a cuma—. E yafi tablaö bufi doblaoma, ö̦jamö Jacobo nija a lä bufiblamou wei a yai cuobä. 47E yafi tablaö bufi ma doblaono wei ma cui, bä ijilubö Salomo e lä cuinö etä yafi yai tablalema. 48Ö̦jö ma cui, yanowamö bämacönö bäma bä yafi lä tablaö wei jamö, ö̦ja Yai Bada a shino Bada lä ayai a lä cui, a nia cuomi. Yai Bada a wa̦no wäyälewä a lä cuno weinaja showawä. Abinaja tä a̦ cuu.
49Fedu jamö Bada a yai läo. Bita a lä cui, a mamicö li maqueobä a li. ¿Wedi wama tä yafi fa tablalönö, bei wama a nia bälömabou? ¿Wedi jamö wama a nia li yanöcömabou? 50Cama a showawänö ¿fei täbä bluca ca̦i tablanomi daanö?
’¿Ö̦jö tawä? —a cuma—. Einaja tä a̦ cuu. 51Wamacö bufi nofi jifuwä. Jai Yai Bada wama a wa̦ nofi mojodubou, wamacö cuwä. Wama a wa̦ juaimi. Wama tä a̦ ji̦liblaimi. Yai Bada a Bufi ma cui, ö̦jö showadi wama a wa̦ ca̦i waibou. Wamacö nö badabö lä cuaano weinaja, wamacö cuaaö nodiablalou showawä. 52Yai Bada a wa̦no wäyälewä bä lä cui, ¿bä nö bluca bleaamanomi sijewä? Yai Bada a wa̦ juamobä a lä yaileno wei a ma cui, ö̦jö a wa̦fa juu wäyäö lä balöono wejei bä bluca ca̦i shäa balöalalemaje. Ö̦jö a wa̦fa juu lä wäyäno wejei a lä cui, cafä wamacö lä nodiblaliyono wei wamacö ma cuinö, fei däjä wama a fa nomojolilänö wama a shämalema. 53Cafä wamacönö wama tä a̦ tabobä, Yai Bada a̦jele etäbä nija Moisesinö tä a̦ ma däleno wei ma cui, wama tä a̦ ji̦liaö bädaonomi —Esteban a cuma.
Esteban maa ma bänö
a lä shäyälaleno wejei tä a̦
54¿Ö̦jö tawä? Esteban a wa̦ fa ji̦liläjenö, bä jushudou fe fa balojolonö, bä asi asimou showadaoma. 55Ö̦jö ma cui, Yai Bada tä Bufinö Esteban a fa jödödöblalunö, fedu jamö a mö fa nonoicunö, Yai Bada bei tä shi̦i dalalema. Jesús a ca̦i ublaa dalalema, Yai Bada jayu boco mashi jamö. 56Ö̦jö tä fa dalalönö, abinaja Esteban a cuma.
—Bei. ¡Quiji tä da möje! Judu mösö ca fa jolablalunö, Yai Bada jayu boco mashi jamö, a lä yanowamöblaleyoluno wei bei ya ublaa dablaö lä cule —a cuma.
57Ö̦jö a wa̦nö, bä jushudou fe fa balojolonö, bä a̦ nacli faa showalayoma. Bä yömöcacö fa jumödalunö, ö̦jö lä bä bluca showadawänö, Esteban a nabä läläa showadaquemaje. 58A nabä fa queicujenö, shabono a sibo jamö a shailefälömaje.
Ö̦jö däjä, bä nia lä ishou wei bänö, camishi ebä jayua fa balölalöjenö, fiya a ublao lä yädäono wei a cotä jamö, bä jilaaquemaje. Bä fa jilaacöjenö, maa mabänö Esteban a fa shäyälalöjenö a nomamalemaje. Ö̦jö a fiya ublao lä yädäono wei a lä cui, Saulo a wa̦fa cuoma. 59Maa mabänö, inaja a ma taamaöje däjä ma cui, a wa̦ Esteban faö fe fa yadionö, Jesucristo nija a nö bayeli nacaoma.
—¡Bada tä! ¡Jesús! —a cudaliyoma—. Wale bufi da co̦lö.
60Ö̦jö däjä, Esteban a fa diyäliicunö, moli a wa̦ i̦cali faa co̦layoma.
—Bada tä. Ei wale lä shälajei bä nija, wale nö bäshölö tabo dijä —a fa cudalunö, a bufi mlaa showadaquema.
Zvasarudzwa nguva ino
Hechos 7: GUU
Sarudza vhesi
Pakurirana nevamwe
Sarudza zvinyorwa izvi
Unoda kuti zviratidziro zvako zvichengetedzwe pamidziyo yako yose? Nyoresa kana kuti pinda
©2012, All Rights Reserved