Matiu 17

Jisasi Iqueqä huiwi, huitaŋä iŋgqeŋqä#17:1 Makä 9:2-13; Lukä 9:28-36

1Hiunji 6 ae äpäwqaŋgaŋi, Jisasi Iqu, Pitä ique, Jemisi ique, itaŋga käŋgua Jonä ique itmeqe, qoqoŋä quäuqä hŋqueŋqä ätuma ekqe. Iqiŋi iquauqä-quwänä äpmamiŋuwi. 2Iquauqä hiŋuä iqisaŋi, Jisasi Iqueqä huiwi huitaŋä änyätä, Iqueqä hipeŋui mäptqä eŋqä-paŋä ätätä, qäki qäpaiqänäŋä imänätä we äuŋgqe. 3Iunä äqunäŋunä tpu ikuwi, Jisasi Iqutäŋi, Mosisi iqutä, Laisa iqutä, anä ätqäunyä kukŋuä tätqätaŋgä äquŋguwi.

4Ii äqunäpiyiŋqä, Pitä iqu, Jisasi Iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Naqä Iqukiyä. Ne täqi äpmeŋque, ii äŋguänäŋiqä. Iŋi Si äkiŋgaŋgutqe, nyi ittäŋä aŋä hŋquaqui-hŋque mätmqänä. Hŋqu Tqäuä. Hŋqu Mosisi iqueqäuä. Itaŋga hŋqu Laisa iqueqäuä” ätukqe.

5Pitä iqu kukŋuä änä tätqätaŋga, qaquvqä wenyä-huŋqä hŋqu iquauŋi qe äpatqäkqe. Itaŋi qaquvqä iqueqä yäpä imdaŋi, maŋä hŋqu tiiŋä ätukqe. “Tqu Ŋqä Ymeqä Nyi kuapänä änyinätŋqä Iqueyqä. Iquenyqe, Nyi aquvänä kiiŋä itqäŋänä. He Iqueqä kukŋui qätä wipŋqeqä” ätukqe. 6Iqueqä ämaqä iqua kukŋuä tä qätä äwipiyi, qu zä kiiŋä wiŋgaŋgi qoŋä äusäukipu, hipeŋui qua bu ekuwi. 7Itaŋi Jisasi Iqu iqua-täŋä qäqiqi äquvepäqe, iquauŋi itmaqiyätä, tii ätukqe. “He zä miqä pambiyä. Pämä tqäpiyä.” 8Qu ätkimbu hiŋuä ämäquŋguwi, ämaqä huizi iquaqu aaŋqä etaŋgi, Jisasi Iqu Iqueqä-kiuänä tqäutaŋgi äquŋguwi.

9Itaŋga qu qoqoŋä yätuta äpäwipiyäŋgaŋi, Jisasi Iqu iquauŋi yäŋänäqŋqä tiiŋä ätukqe. “Nätmatqä he hiŋuä äqunäŋuwiŋqe, ämaqä hŋque mätquä pambiyä. Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, qua äptepqetaŋi ävämetä, aŋgumä ävauqaŋgutqäŋgaŋqäuä” ätukqe.

10I tquaŋga, iqua Iqueŋi yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Laisa iqu täŋganä quvepqaŋgi äqunäŋunä. Iŋi ämaqä kukŋuä-suqeŋqä näqŋqä iqua tiiŋi, suŋqä ätätqäŋuwäwä? ‘Laisa iqu Kraisi Iqueŋi hiŋuiqä wimeŋqiyäqeuä.’”

11Iqu kimaŋi, tii ätukqe. “Qu qäyunä ätätqäŋuwiqä. Laisa iqu äpätä, nätmatqä eeqänäŋi aŋgumä jänä imäkäŋqiyä. 12Itaŋgi Nyi tiiŋä hitmqeqä. Laisa iqu ae äquvepkqeqä. Itaŋga ämaqä iqua qu iquenyqä maqŋqä eäpu, iquauqä äwiŋqä dunä imäkäpu, suqä huitaŋä-huitaŋä itquamiŋuwiqä. Itaŋgi Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqu, iquauqä huiqä iutaŋi, asä iiŋä meŋqiyä” ätukqe. 13Iqu iiŋä tquaŋgqeŋqe, iqua näqŋqä tiiŋä ämakuwi. “Tä, Jonä asŋä-qäyqä iquenyqä ätqiyä.”

Jisasi Iqu, ymeqä dŋä quvqä-täŋä hŋque äŋguä iwimäkkqeŋqä#17:14 Makä 9:14-29; Lukä 9:37-43a

14Iqua qoqoŋä yätuta äquveppiyi, qokä-apäkä kuapänä imänätaŋguwä iu äwimakuwi. Iŋgaŋi ämaqä hŋqu Jisasi Iqueŋqä äpäqe, qoŋä äusäuepätä tii ätukqe. 15“Naqä Iqukiyä. Nyaqä ymeqä qokä iqu ppqä-täŋä etaŋgi, Si iquenyqä qeqä äkimänänä. Iqu tä iu äpäknätä, ä eqä iu äpäknätä, qui kuapänä imäknätŋqeqä. 16Itaŋga nyi iqueŋi, Tqä wäuŋuäŋqä ämotquetqäŋä iquauŋqä ätuma äpqä-qe, iqua iqueŋi, äŋguä mimäkqä iquwiqä” ätukqe.

17Kimaŋi, Jisasi Iqu tii ätukqe. “Ämaqä täŋga äpmeŋuwä iquenä, he quuvqä maeqiyqä itqäŋuwiqä. Hiqä kŋuä indqäŋqetä, suqetäŋi, jänä hmanjqä. Nyi hesä anäŋi, squäŋgaŋqä pmamqäwä? Ä, hesaŋi haŋä-iqä squäŋgaŋqä meqämqäwä? Ymeqä iqueŋi, ätuma bpiyä” ätukqe. 18Itaŋi Jisasi Iqu dŋä quvqä ique äkasuwä tquaŋga, dŋä quvqä iqu ymeqä iqueŋi ävämeqaŋga, maqänäŋi ymeqä iqu äŋguä qe imäŋgqe.

19Qänakŋi wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iqua, Jisasi Ique äwimepu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Ne dŋä quvqä ique huätä mämamäuqe, äänä hitaŋgikä?”

20-21Iqu kimaŋi tiiŋä ätukqe. “Hiqä quuvqä heqiyqe, aaŋä wäŋqänäŋäpu etaŋgi, he iiŋi änä mimäkqä ipŋqäuä. Nyi naqä-qakuä hitmqeqä. Hiqä quuvqä heqiyqe, zä-guawä#17:20-21 Jisasi Iqu zä-guawä matqä ikqe. Iqu zä huiziŋqä ätkqe. Kiqä yoqe, mastetqä. piikä wäŋqä isua eŋqä-paŋä etaŋgutqe, he qoqoŋä tqueŋi, ‘Täqisaŋi, näŋiŋqä uvä’ tquaŋguwäŋgaŋi, iqu äwäŋqiyä. He eeqänäŋä iŋi, qeiqinyä imäkpŋqäuä.”#17:20-21 Ämaqä näqŋqä-täŋä hŋqua, “Matiu iqu kukŋuä hui inä äqäkqeqä” kŋuä indqänätqäŋä. Kukŋui tiiŋiqä. “Dŋä quvqä tiiŋä iqua huätä dowatqe, Goti Iquenyqä tääqä ätätnä, buayä maŋqä itnä dutanjqä.”

Jisasi Iqu, nätmatqä äwimeniqeŋqä aŋgi ätukqeŋqä#17:22 Makä 9:30-32; Lukä 9:43b-45

22Jisasi Iqutä wäuŋuäŋqä ämotquamiŋqä iquatä, qua naqä Galili iu aquvä äqämbiyi, Iqu iquauŋi tiiŋä ätukqe. “Hea hatŋä mäpäwqaŋga, qu Ämaqeuqä Ymeqä Ekqä Iqueŋi ämaqä iquauqä hipa iu wipŋqäuä. 23Itaŋi iqua Iqueŋi pizqä päkpŋqäuä. Ga hiunji hŋquaqui-hŋqueŋä iuŋi, Goti Hanjuwä Iqu Ique aŋgumä vauqumuatäŋqiyä.” Iqua qätä iiŋä äwipiyi, äwqä haŋä kiiŋä qe äwikqe.

Hiqäva-imäkqä aŋiŋqä mbqä vqeŋqä

24Qänakŋi iqua äwäpu, aŋä-himqä Kapänamä iu ätimäukuwi. Iqiŋi Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋä Jerusälemä iu ämätnäŋqä iiŋqe, mbqä motauqä hŋqua, Pitä iquenyqä äpäpu, yatŋqä tiiŋä äwikuwi. “Hiqä Ämetqueqä Iqu, hiqäva-imäkqä aŋiŋqe, mbqä ävätŋqätanä, ä mävqä itŋqätanä?”

25Pitä iqu “Ŋŋqä. Iqu ävätŋqeqä” ätukqe.

Itaŋi iqu aŋä yäpä yäŋgisa äpaquväqe, kukŋuä hui matqäŋga, Jisasi Iqu yatŋqä tii äwikqe. “Saimonä iquki, si kŋuä äänä kiyqiyä? Ämaqä ämiqä qua täutaŋä iqua, mbqä huitaŋä-huitaŋi, tquesa ämotautqäŋuwäwä? Iquauqä ymeqä iquautatanä, ä ämaqä hŋquau-mändatanä?”

26Kimaŋi iqu, “Ämaqä huizi iquaiqä” ätukqe.

I tquaŋga, Jisasi Iqu iqueŋi tiiŋä ätukqe. “Iiŋitaŋi, ämaqä miqä iquauqä ymeqä iqua mävqä itqäŋuwä-pa, Goti Iqu Iqueqä ymeqä-quauta mämotauqä yänä. 27Ii qäyä etaŋgqä-qe, ne iquau äwqä äkasuwä iwimäkqä iiŋqe, si äwätnä, eqä-huäŋä iuŋi hämapäkäŋqä guä quväyä. Hämapäkä kiŋganä äpiŋä iqueŋi, si iqueqä maŋi a hutamäkätnä, mbqä hŋqu yäpä iŋgisa witaŋgi qundŋqinyä. Si mbqä iqu ämetnä, Goti Iqueqä hiqäva-imäkqä aŋiŋqe, yeqä-yeuäŋqä iquau wisŋqeqä” ätukqe.

നിലവിൽ തിരഞ്ഞെടുത്തിരിക്കുന്നു:

Matiu 17: MCR

ഹൈലൈറ്റ് ചെയ്യുക

പങ്ക് വെക്കു

പകർത്തുക