John 12
12
1Óóki. Sákiawáaaiksistsikoi o tsítaakoʼtsstsiihpi ómahksiksistsikoia otsítohkanaʼpssatoohpiaawa iihtsitóʼtsikamotsíípiaahpiaawa Egypt isskóóhtsika. Ánnika Jesus sotámitapoowa Bethany; ánnima otsítaopiihpiayi Lazarus. Ánniskaoʼkinai Jesus ótssksipoáaáttsaayiska. 2Óóki. Jesus itsóyiistotoawa. Martha ánnaoʼka ayíísakiwa. Ki Lazarus itsinópiiwa annííksi áaoyiiksi. 3Kii, ki omáa Mary, sotámoʼtakiwa niʼtssókoi iihtáítsiimioohsoʼpi. Niitáʼpanistapiiwa áámohka iihtáítsiimiohsoʼpihka niitsínihkatoohpihka nard. Stónnatakaohtoohpa. Mary sotámoʼtsima áámohka iihtáítsiimiohsoʼpi. Sotámitaʼssoyinnakiwa Jesus ohkátsistsi, ki ináʼohtsitssíinimaistsi oʼtokááni. Ki omii pistóóhtsi níítaʼpohkanaiʼtsiiyimowa. 4Kii, ki omáa Judas Iscariot, ánnikskaoʼki amiiksisk Jesus ománikapiimiksi. Ánnayii áyaaksisimiomatskaiwa Jesusi. Ostóyi itanííwa, 5“Áakohkottsawanisttsiiwa. Áakohkottaʼpihkahtooma amoya iihtáítsiimiohsoʼpi. Ákohtohkoinaaniwa niwókskaikiipippoisopoksi. Ki ákohkottsitapomatskaiwa amííksi i ihtáóhpommaoʼpiksi kímmataʼpssiiksi.”
6Judas mátsiksikimmatahsinatsiiwa kímmataʼpssiiksi. Áámohka iihtanííwa ostóyi otsikamóʼsiipitssi. Ánnaoʼka áótoitsikatóóma otsítaisapinaanihpoaawa ataksááksi, ki áíkakohtáwawattsspommoohsiwa otsítsapihtakssoaawáíksi. 7Jesus sotámaniiwa “Máópáaatsisa. Iihtáohksisstatooma amóya iihtáítsiimiohsoʼpi niistóyi mááhkohtsitohkoikissayi áaʼkaaksstsookooiniki. 8Ákáísksitaisstsiihpa kímmataʼpssiiksi. Niistówa kimátakaisksohpokaʼpawaawahkaamohpoaawa.”
9Óóki. Omiiksi isskáíʼtapiiyi Jews itohtsímatsiiwa Jesus otsítaʼpaitapiiʼssayi omiim Bethany. Ki sotámitapóóyaawa. Noohkáttsiksimsstayaawa mááhkoohkattsinoahsaawa anniiska Lazarus, anniiska náíssksipoáaáttsaayiska. Ki ánnihkayi iihtsitápooyaawa.
Mátsiʼtsitaotoissammiiwaiksaawa amíi Jesus.
10-11Akáítapiiyi Jews iihkóíssksinoyiiksi Lazarus iihtomátapomaiʼtoyiiksi Jesus. Itsáwattohtsikiiyaawa omííksi otsínaatóyaapiikoaamoaawaiksi. Ki ánniai omiiksi nínaatóyaapiikoaiksi itokákihtsimaayaawa mááhkoohkáttsiʼnitahsaawa Lazarus.
12Óóki. Ki ánnia mattsiksístsikoyia akáítapiiyi náóʼtotoohkanaʼpssatoomiiksi omiia ómahksiksistsikoyia omiim Jerusalem. Iikákaitapiiyi itohtsímatsiiksi Jesus átamaakitoʼtoowa. 13Ki ánniayi itssííkoʼtakiiyaawa matoyóópaisskoi ki itsskáatsiiyaawa Jesus. Áísohkawaaniiyaawa, “Ááhksspimmawa Áʼpistotookiwa ki Áʼpistotookiwa ááhksspommoyiiwa óómi otáʼpaoʼtomooki. Ánnahkaoʼka ákitsinawaʼsiwa kiistónnooni annóo Israel.”
14Jesus iihkóótaʼsiwa iʼnakómahkstooki, ki itohkítópiiwayi. Ánniai niitsíkayissinaihpa naatóísínaakssini. Itssínaaiʼpa, 15“Pinikoʼpooka ánnaka itáópiiwaka omii akáítapisskoi Jerusalem. Óómakaoʼka kitsísttsiipihkinínaaimoaawa. Itohkítópiiwa aʼsímiiyinai, iʼnakómahkstooki.”
16Áámohka Jesus otánisttsiihpi omííksi ománikapiimiksi mátsitotsistapiʼtsímaiksaawa. Ánnika póóhsapoohtsika Jesus áaʼksinayattsaahsi ánnihkayii itsskótsistapiʼtsimiaawa ki itssksinímiaawa omíi Jesus otáánisttsiihpi ánnihkaoʼka anniihka itsíkayissiinaapsskohkatoohpihka omii natóisínaakssini. Noohkáttsskotsistapiʼtsimiaawa otáánisttotomoahpiaawa Jesus.
17Kii, ki omííksi matápiiksi itsinóyiiksi Jesus otáíʼnihkatahsi Lazarus, otáíssksipoáaáttsaahsi sotámomatapohtáókamoʼtaniiyaawa otsinííhpoaawa yi. 18Ki ánnihkayi omííksi akáítapiiksi iihtsskáaatsiiyaawáyi. Ákaohtsimatoomiaawa amohka manistsípisataistamatstohkihpihka. 19Ki ánniayii omííksi Pharisees itssítsipssattsiíyaawa. Áániiyaawa, “Issáʼtsika. Mátsokaʼpííwa sawáóhkottssikáaáttsaahsi Jesus. Issámmokaawa. Kanáítapiiwa iihtáísapoowa Jesus.”
20Óóki. Ki ánniksayii omííksi noohkíítsitapiiksi, mátanistapssiwaiksi Jews. Itsinítapooyaawa Jerusalem omííksi áyaakitatsímoihkaaiksi anníík áyaakomahksisksitsikoyik. 21Kii, ki amííksi noohkíítsitapiiksi sotámitapóoyaawa anniiska Philip, iihtóʼtooyiska Bethsaida. Istakáítapisskowa Galilee. Sotámanistsiiyaawayi, “Óóki. Nitáísstaahpinnaan nááhkssitsipssatahsinnaani Jesus.”
22Óóki. Philip ináíʼtsitapoowa Andrew, ki itanístsiiwayi áámohka. Óóki. Ki Andrew, ki omáa Philip ináíʼtsitapóoyaawa Jesusi. Ki itanístsiiyaawayi omiiksi matápiiksi otáániihpi.
23Óóki. Jesus itanííwa, “Ánnohkaoʼka áóʼtsstsiiwa nitsítaaksinayáttsookoyi. Niistóakaoʼka annaahka Matápiiwahka.”
24Ki annaahka Jesus iihtssítsipssatsiiwaiksi otáksiʼnssini. Itotóísskskanistomayi. Áániiwa “Kitákanistohpoaawa niitsiiyi. Amia napayíninssimaani istsííni niʼtóyi ákanistsiwa ákitsiʼniwa; ákitsitsinnisiwa ksááhkoyi. Ki óómi tókskayi innisííyi mííni áksistapakáyiinaʼsiwa. Ikkámsawanistsiisi mááhksinnisiʼssi áksaakiaiʼtokskai. 25Ki ánnihkayi kómohtanistohpoaawa, omáa matápiiwa ikkámsikimiʼtsisi opáítapiʼssini, opáítapiʼssini ákónooksistotsiihpa. Omáa matápiwa ikkámsaisikimiʼtsisi ánnohka opáítapiʼssini, ostóyi ánnaoʼka íssoohtsika ákitsiitaʼpipaitapiwa itákaisksipaitapiiyoʼpi. 26Kii omáa matápiiwa, ikkámstattsiiniki nááhkaʼpaoʼtomóyissi, ákstsinaʼohtsapóowa niistóyi. Ki ánniai nitákitohpokaʼpaissiimoka omii nitsítakaʼpaisspi. Ki ikkamáʼpoʼtomootsiiniki otákainaimnoka anniiska nínniska Áʼpistotooki iyiska.
27Óóki. Ánnohka tsíítaʼpsstonnatsikihkíniʼtaki. Ki tsá tákanistanii. Mátakohkottanistawa nínna ‘Óóki nínna, tsikamotsíípiookit áámohka áyaakanistsiiyihka.’ Takaa áámohka áyaakanistsiiyihka áámohkaoʼka nómohtsitoʼtóowa annóo ksááhkommi.”
28Ki itanííwa, “Áyo nínna. Ánnohka noohkáístamatstohkit kanístsspsspi.” Óóki. Ánnikayii Áʼpistotookiwa itsitóóhtoawa isspóóhtsi ómohtsinniʼpoyʼssi. Áániiwa, “Nikáwaistamatstohkatoohpa, ki nitákattsistaistamatstohkatoohpa.”
29Ki amóksi itóʼtsipoyiiksi náyoohtsimiaawa áámohka. Annííksi áániiyaawa ááhkohkomiwa ksistsikóma. Ki istsíkiiksi áániiyaawa, “Jesus mááhkssitsipssakka natoyíítapiiyi.”
30Jesus itanííwa “Áámohka nitáyoohtsiihpa ki niistówa mátohtohtakowa. Kiistóaawa ánnikskaoʼkiaawa ómohtsainnoohtakohpi kááhkoohtsissoaayi. 31Ánnohka ákokakihtsimatayi annóksi istsitapííksi annóo ksááhkommi. Ki ánnohka annaahka istsínawahka ksááhkommi, Makáʼpatoʼsiwahka, áyaakomóoʼtsaawa. 32Ki niistówa nitákohtsspipoʼtookoo ksááhkommi, ki ánnihkayi nanistákomaiʼtakiattsaahpi áyaakomaiʼtakiiksi.”
33Ánniayii áániiwa Jesus; Iihtáíʼpoyiiwa manistáaksiʼnihpi.
34Óóki. Omííksi matápiiksi itanístsiiyaawa Jesus, “Nitsítoohtsiihpinnaana omíístsi natóísínaakssiistsi otsítssínaissaawa otáakaisksipaitapiiʼsayi Aʼpistotookiwa anniiska ómohtakohkoikiihpiska. Ki kiistówa kitáwaanikkihpinnaan kiistówa ánnahkaoʼka annaahka Matápiiwahka, ki kitáwaanii kitáksstsinaiʼsspipoʼtookoowa. Óóki, tsáa kanistápawaaniihpa áámohka kiistówa ánnahkaoʼka annaahka Matápiiwahka?”
35Jesus itanístsiiwaiksi, “Óóki. Niistówa ánnahkaoʼka annaahka ksistsikóínattsi iihtóʼtsstsiiwahka kááhkohtsápawaawahkaahpoaawa. Nitákattsiʼnaksisamiitsspiaʼpawaawahkaa kiistóaawa. Istáʼpawaawahkaak ksistskióínattsi annoohk otsítsaakitaisstsissi annóma. Kááhkitsistapáatoohpoaawa isskíinattsi. Ómííks iitáʼpawaawahkaaiksi isskíiʼnattsi mátakohkottsinímaiksaawa otáyaakitapóóhpoaayi. 36Ánnohka niistówa, nítsaakiitaʼpawaawahkaa annóma kááhkitaistamattsoohsoayi annihka ksistsikóínattsi.” Amáíʼtookik. Ki anniayi kitákitoʼtsspoaawa ksistsikoinattsi.
Ánniayii áániiwa Jesus. Kii, ki sotamistapáaatsiiwa omiiksi matápiiksi ááhkitsaohkoonoahsi.
37Oki. Omátomaiʼtóóka amóóksi ótapiʼsini, kííwa otáákawohpi otsipisátaistamatstohkssiistsi. Ánniayii Isaiah niitsíkayissiinaapaniiwa manistákaʼpiihpii. 38Ki nitóóhkanistayáakanistsiwa. Náísínaima Isaiah, “Háyo kitsínaaiminnooni. Mátsitsstsiihpa iimáíʼtsimi áánisttspi. Mátsitsstsííhpa náótsistapiʼtsimi kitsínaiminnooni otsskáípisatanisttsiihpistsi.” 39Ki ánnihkayii iihtsawáóhkottomaiʼtakiaawa takaa máttsitsikayissiinaapaniiwa Isaiah, 40“Niʼtói niitsiiwa Áʼpistotookiwa náoʼtomoyiiwaiksi otsáápssoaawayi; ánniayi niitanísttotoyiiwaiksi maahksawaotsistapiʼtakssaiksi. Áámohkayi niitanísttotoyiiwaiksi mááhkitsaiksiwáatoohsaawa otokáʼpipaitapiʼssini mááhkitsaomaiʼtoahsaawa Áʼpistotookiiyi ááhkitsaohkottsipomikksipoʼtoahsaawa.”
41Ánniai áániiwa Isaiah. Iihtanístoomayi otsíkayissinissi Jesus manístsspsspiai. Ki ánnihkayii iihtanístsíkayissohtsíʼpoyiiwa anniiska Jesus.
42Óóki. Ki ánnihkayii isskohtáákaitapiiyi omííksi oʼtotámaʼpssiiksi náómaiʼtoyiiksi Jesus. Kii sotámsstonnoyiiyaawa omiiksi Pharisees. Ki ánnihkayii iihtsawáísskáakaniiyaawa otáómaiʼtakssaawa. Mátaisstááwaiksaawa ááhkohtsaisskoahsaawa otsítawaatsímoihkaahpoaayi. 43Amííksi matápiiksi mátakitotosttowaiksi otáomaiʼtakssoayi, takaa iikómaohtaʼpitsiihtaayaawa ótapiʼssini mááhksokimmíyissaawa. Mátohtaʼpitsiihtaawaiksi Áʼpistotookiiyi mááhksokimmíyissoaayi.
44Óóki. Jesus náísohkawaaniiwa “Óóki. Omáa matápiiwa ikkamómaiʼtootsiiniki, annííska nitóʼtsskookiska, ánniskaoʼkinai oníítaʼpomaiʼtoai. 45Ki omáa matápiiwa, ikkámsammotsiiniki, anííska nitóʼtsskookiska, ánniskaoʼkini otákitsiitaʼpinoayiska. 46Niistówa annóo ksááhkommi nómohtsitoʼtóo nááhkohkotahsi matápiiksi mááhkitaʼpawaawahkaahsaa ksiistsikóínattsi. Nítohkanaomaiʼtookiiksi mátakattsitaʼpawaawahkááwaiksi isskíinattsi. 47Óóki. Omáa ayóóhtsima nitáániihpistsi, ikkámsawanistaíʼtsisaistsi, niistówa nimátohtaokakihtsimatawa opahtsáʼpssini. Nimátsitohtsitoʼtoohpa annóo ksááhkommi nááhkitokakihtsimatahsi matápiiksi. Nómohtsitoʼtoo nááhksikamotsíípiahsaawa. 48Kii omííksi nítsstsimimmokiiksi kátaoʼtsimiksi nitáániihpistsi, iitsstsííihpa ákohpokakihtsimatayaawa. Nitáániihpistsi, ánnihkaoʼka ákohpokakihtsimatayaawa aáóʼtsstsiisi saakóóyiiksistsikoi. 49Takaa niistówa nimátawattsiʼpoyiihpa. Annaahka nitóʼtsskookahka nínnahka nitáánikka nááhkstsinaaʼnistsiʼpoyissi. 50Ki nítssksiniihpa Áʼpistotookiwa otokákihtsimaani ánnihkaoʼk iihtóʼtsstsiiwa áísksipaitapiiʼssini. Kii, ki ánnohkayii amóstsi nitáániihpistsi, ánnistskaoʼkiaawa nínna nitááníyihpistsi nááhkanistoohsaawa.”
Currently Selected:
John 12: BLA
Tya elembo
Copy
Kokisana
Kabola
Olingi kobomba makomi na yo wapi otye elembo na baapareyi na yo nyonso? Kota to mpe Komisa nkombo
© Canadian Bible Society, 2026