San Mateo 5
5
1Coo jaꞌa Jesús jaꞌa majiäyaꞌay yhijxy, mänit ñøcxy tuṉguhduum. Mänit yhøxtaacy naax̱wiin. Mänit ñämejtsä jaꞌa jiamiøødhajxy. 2Mänit tiägøøyy yajnähixøøbiä. Mänit miänaaṉ̃:
3―Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jaduhṉ yajpejxp. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo hajxy jim̱ ñøcxaꞌañ maa jaꞌa Diosän.
4’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jootmayhajp. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy quiapxmøcpøgaꞌañíijäm.
5’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty meeꞌxxieemy hidaam̱b. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy mioꞌowaꞌañíijäm nebiaty jaꞌa Dios tøø yajwiinwaaṉøꞌøy.
6’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty jaꞌa jioot tsojp coo hajxy hoy quiudiúnät. Puhbedáaṉäp hajxy jaduhṉ Diósäm.
7’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty hojioot møød. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy ñäxuudsaꞌañíijäm.
8’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty haxøøgwiinmahñdy caꞌa møød. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy yhixaꞌañ.
9’Jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ pønjaty capxcuhgädaacp maa jaꞌa tsip piädøꞌøguiän. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo jaꞌa Dios hajxy yhuunghadaꞌañíijäm.
10’Tsaac̈hpøjp jaꞌa jäyaꞌayhajxy näjeꞌe coo hoguiuhdujt hajxy miøødä; pero jootcujc hajxy jaduhṉ yhidaꞌañ. Paady hajxy jootcujc yhidaꞌañ, coo hajxy jim̱ ñøcxaꞌañ maa jaꞌa Diosän.
11’Jootcujc hajxy mhidaꞌañ, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia nämaꞌay haxøøg, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia tunaꞌañ haxøøg, hoy jaꞌa jäyaꞌayhajxy hänajty xjia nähøønøꞌøwaꞌañ hoñejpiä jaꞌa høøc̈hcøxpä.
12’Jaanä jaduhṉ hajxy jecy tøø chaac̈hpøjpä, jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jecy yajwáꞌxäbä. Pero xooṉdaꞌag hajxy, jootcugøꞌøw hajxy; jim̱ä hoybä weenbä hajxy mjaanc̈h tehm̱ piaadaꞌañ jim̱ tsajpootyp.
13’Jaꞌa caan, coo jaꞌa tiaamdspä tiägóyyät, cab jaduhṉ mänaa tiaamdsǿøñät. Tøø jaduhṉ miaꞌady. Mänitä jäyaꞌayhajxy yhøxwøjy, mänit hajxy yajteeñ. Jaduhṉ mäwíinäts mijts nebiä caanän hädaa yaabä naax̱wiin; coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy mnajtshixǿꞌøwät, mmáꞌadäp hajxy jaduhṉ.
14-16’Jaꞌa cajpt, jaꞌa tuṉguhduum hijpä, caj mänaa yhijxtägoyyii. Y coo jaꞌa cera hajxy ñoꞌogy, cab hajxy jaduhṉ ñähjujpety cachpaꞌc. Caj pues. Jiiby hajxy jaduhṉ piädaꞌagy cøxp maa jaꞌa ceratoyøhñdiän, nebiä jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä quiudøøꞌxǿøjät jiiby tøgooty. Jaduhṉ mäwíinäts mijts, hoy hajxy mwädítät nebiä jäyaꞌay hajxy jaduhṉ xyhíxät coo hajxy hänajty hoy mwädity. Mänitä jäyaꞌayhajxy wyiingudsähgǿꞌøwät jaꞌa nDeedyhájtäm jim̱ tsajpootyp.
17’Páadyhøch yaa tøø nmiṉ̃ tøø nmech hädaa yaabä naax̱wiin nébiøch mijts jaduhṉ nyajnähixǿꞌøwät nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mgudiúnät, jaꞌa Moisés jecy quiujáhyyäbä, jaꞌa Diosmoonsähajxy yajwáꞌxäbä, jaꞌa hajxy hädaa yaabä naax̱wiimbä. Cábøc̈hä Diosmädiaꞌagy nyajcuhdägoyyaꞌañ. Cab hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät cooc̈h nyajcuhdägoyyaꞌañ. 18Tøyhájthøch mijts nnämaꞌay, mäduhṉ̃tiä jaꞌa tsajtwiing miähmøꞌøwaꞌañ, mäduhṉ̃tiä hädaa yaabä naax̱wiin miähmøꞌøwaꞌañ, cabä Diosmädiaꞌagy quiuhdägoyyaꞌañ, ni weeṉ̃tiä, ni tuꞌlíiꞌxytiädä, høxtä coonä hänajty tøø quiøx̱y habejnä. 19Pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy jaduhṉ cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc jaduhṉ yajnähixøøby coo hajxy quiudiúum̱bät, jeꞌeds hajxy møj jaanc̈h pädaꞌagáaṉäp coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. Pero pønjaty jaꞌa Diosmädiaꞌagy ni weeṉ̃tiä caꞌa cudiuum̱b, pønjaty jaꞌa wiinghänaꞌc yajnähixøøby coo hajxy quiaꞌa cudiúnät, cab hajxy jeꞌe møj jaanc̈h piädaꞌagaꞌañii coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa yajcähxøꞌøgaꞌañ. 20Míjtshøch jaduhṉ nnämaaby, cabä ley‑yajnähixøøbiädøjc‑hajxy hoy wiädity ni jaꞌa fariseodøjc‑hajxy. Coo mijts maas hoy mwädítät, mänit hajxy jim̱ mnǿcxät cøxp maa jaꞌa Diosän. Pø cab hajxy hoy mwäditaꞌañ, cab hajxy jim̱ mnǿcxät.
21’Tøø hajxy mmädoyhaty nebiä mhap mdeedyhajxy hijty jecy miänaꞌañän: “Caꞌa hajxy mjäyaꞌay‑yaghoꞌogy coo jaꞌa cuduuṉg hajxy xyajcumädów̱ät.” 22Pero høøc̈h mijts nnämaaby, pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc mäjootmaꞌp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa cuduuṉgän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nähwaam̱bejp, jeꞌeds cumädow̱aam̱b maa jaꞌa gobiernän. Pøṉ jaꞌa miäjøøn miädøjc nämaaby coo jeꞌe quiuhmañøꞌøy, jeꞌeds jiiby caꞌawaam̱b haxøøgtuum, maa jaꞌa jøøn mänaa quiaꞌa piꞌic̈hän.
23’Entonces, coo hajxy hänajty tii mänaa myoxaꞌañ jiiby tsajtøgooty maa jaꞌa altarän, y coo hajxy mänit mjahmiédsät coo jaꞌa mmäjøøn mmädøjc hajxy hänajty tøø xmiädsibøꞌøy hotyiiguiøxpä, 24jim̱ hajxy mnajtsconǿꞌøwät altarwiinduum, tijaty hajxy hänajty myoxaam̱by. Mänit hajxy jim̱ mnǿcxät maa jaꞌa mmäjøønän maa jaꞌa mmädøjcän, neby hajxy jaduhṉ myajtødiägǿꞌøwät. Mänit hajxy mwiimbídät. Mänit hajxy mnøcxtägátsät maa jaꞌa altarän. Mänit hajxy myójxnät.
25’Coo pøṉ hänajty mänaa xñäxøꞌøwøꞌøwaꞌañ maa jaꞌa cuduuṉgän, jayøjp myajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä. Coo jim̱ mgaꞌa yajtødiägǿꞌøwät tuꞌhaamnøcxpä, mänit hajxy xyajmédsät cuduuṉgwiinduum. Mänitä cuduuṉg xyajcøꞌødägǿꞌøwät jaꞌa policíahajxy. Mänit hajxy xchúmät. 26Jiiby jaduhṉ mmähmǿꞌøwät pujxtøgooty. Cab jaduhṉ mdsoj pädsǿm̱ät. Mänit jaduhṉ mbädsǿm̱ät coo hänajty pedyii tøø mniyhøxjuubiädsøm̱yii. Tøyhajt jaduhṉ.
27’Tøø hajxy mmädoyhaty coo jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaꞌañ coo hajxy mgaꞌa tuꞌudägóyyät. 28Pero høøc̈h mijts jaduhṉ nnämaaby, coo pøṉ wiingtoꞌoxiøjc mänaa yhadsocy, näꞌägädä tuꞌudägooby jeꞌeduhṉ.
29-30’Coo tii hoyhadsojnä mhíxät, cab jim̱ mmøjhéeꞌpnät ni mgaꞌa nähdónät. Jaduhṉ mnibiädaꞌagǿøjät nebiä wiindspän nebiä cøꞌøducpän. Pø caj, jiiby hajxy mgaꞌawaꞌañ haxøøgtuum.
31’Jaduhṉä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Coo pøṉ jaꞌa tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, mänitä hagujpøjnocy quiǿøꞌtsnät.” 32Pero høøc̈h mijts jaduhṉ nnämaaby, coo pøṉ tioꞌoxiøjc mänaa yhøxmádsät, y cabä tioꞌoxiøjc hänajty nej tøø jiatcøꞌøy, coo jaꞌa toꞌoxiøjc wiingyaꞌadiøjc jiøjpøgǿꞌøwät, pues tuꞌudägóyyäp jaꞌa toꞌoxiøjc jaduhṉ. Jaꞌa yaꞌadiøjc, jaꞌa hänajty jawyiin tøøbä yhøxmáchäbä, jeꞌedsä pojpä møød. Y jaꞌa yaꞌadiøjc tøø jiaac jøjpøgǿꞌøyäbä, jaanä tuꞌudägooby jeꞌebä.
33’Jaduhṉä jecyjiäyaꞌayhajxy hijty ñämaꞌayii: “Pø tøø jaꞌa Dios hajxy mnämaꞌay hamuumduꞌjoot coo hajxy hotyiijä mgudiunaꞌañ, tsipcøxp hajxy jaduhṉ mgudiúnät.” 34-36Pero høøc̈h mijts nnämaaby coo hajxy tii mgaꞌa yajwiinwaaṉǿꞌøwät näꞌä nägoobä. Coo hajxy hänajty tii myajwiinwaaṉøꞌøwaꞌañ, cabä tsajpootypä hajxy mgapxpáadät, ni jaꞌa naax̱wiimbä, ni jaꞌa Jerusalén, ni jaꞌa mgopc‑hajxy. Hix̱, paadiä tsajpootypä hajxy mgaꞌa capxpáadät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios jim̱ yhäñaꞌay. Møød hädaa yaabä naax̱wiin hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dios yajtänaabiety. Møødä Jerusalén hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jeꞌe Dyioscajptä. Møødä mhamdsoo copc hajxy mgaꞌa capxpáatpät jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa mguhwaay hajxy hoy mgaꞌa yajpóꞌowät, ni hajxy hoy mgaꞌa yagjiṉ̃ǿꞌøwät. 37Jaduhyyä hajxy mmänáꞌanät pø tøyhajt, pø caj. Coo hajxy waam̱b mjaac mänáꞌanät, jaꞌa møjcuꞌugong hajxy jaduhṉ xyajmänaam̱b.
38’Tøø hajxy hijty mmädoyhaty nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaꞌañ: “Coo pøṉ cøx̱ypänejpiä xñäꞌä túnät, myaghawiimbídäp jaduhṉ.” 39Pero høøc̈h mijts nnämaaby: cab jaduhṉ myaghawiimbídät; coo pøṉ xyhalaꞌpǿꞌøgät tuꞌnax̱, mjaac yégäp jaduhṉ jaꞌa tuꞌnax̱pä, ween xjiaac halaꞌpøꞌøgy. 40Coo pøṉ mänaa xñäxøꞌøwǿꞌøwät, coo jaꞌa mgamiixy hänajty xpiøgaaṉä, myégäp jaduhṉ møødä mnähgäjéṉ. 41Coo pøṉ hänajty tii xyajtsøm̱nøcxaꞌañ tuꞌkilómetro hadsip, mejtskilómetro mnäꞌägä tsøm̱nǿcxät. 42Coo pøṉ hänajty tii xmiäyujwaꞌanaꞌañ, mmóꞌowäp jaduhṉ. Tsipcøxp jaduhṉ hotyiijä mmóꞌowät.
43’Tøø hajxy hijty mmädoyhajpä nebiä jäyaꞌayhajxy hijty jegyhajty miänaam̱bä: “Hoy jaꞌa mmäguꞌughajpä mdsoc mbaꞌhäyówät; pero jaꞌa mmädsip, mmähaṉhádäp jeꞌe.” 44Pero høøc̈h mijts nnämaaby: caꞌa mmähaṉhaty pønjaty jaduhṉ xmiädsiphajp. Hoy hajxy mnänǿmät pønjaty haxøøg xñänøøm̱b. Mnäxúudsäp hajxy pønjaty xmiähaṉhajp. Mänuuꞌxtaꞌag jaꞌa Dios hajxy coo ween mioꞌoy jaꞌa hoyhajt jaꞌa weenhajt pønjaty xwyiinwohm̱b xyhawohm̱b, pønjaty xyhäyoow̱hijxp. 45Jaduhṉä Dios hajxy hoy xyhuunghádät, jaꞌa jim̱ hijpä tsajpootyp. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajxøøhaam̱b maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän. Jaayáꞌayäts jaduhṉ yajtuub maa jaꞌa jäyaꞌay hoybän chaads jim̱ maa jaꞌa jäyaꞌay caꞌawiindøybän. 46Cab hajxy tii mbáadät näꞌä tägøꞌøbä coo jaꞌa mmäguꞌughajpähajtiä mmøødnijiootpaadǿøjät. Høxtä jaꞌa yajnähjuudiuutpädøjc‑hajxy nic̈hojc nibiaꞌhäyóow̱äp. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, mänitä Dios hajxy xyhuunghádät. 47Cab jaduhṉ ñejpiä coo jaꞌa mmäguꞌughajpä hajxy mmøødnijiootpaadyii. Hopiøṉä ñijiootpaadyii, hoy jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy quiaꞌa ja mäbøcy. Pero coo jaꞌa mmädsip hajxy mméeꞌxät, hoy hajxy mgudiuṉ̃. 48Jaꞌa nDeedyhájtäm, jaꞌa jim̱ tsajpootypä, jaanc̈h tehm̱ ñäꞌägä hoy jeꞌeduhṉ yhity. Hoy hajxy jaduhṉ mbahíjxpät.
Currently Selected:
San Mateo 5: mir
Highlight
Share
Copy
Want to have your highlights saved across all your devices? Sign up or sign in
© 1988, Wycliffe Bible Translators, Inc. All rights reserved.