Mataayo 8

ɄYɨɨsʉ ikʉmponia ʉmuunu ʉnya bʉʉba

(Maliko 1:40-45; Luuka 5:12-16)

1ɄYɨɨsʉ wʉ ikile mu kɨdugala kɨlya, ɨkɨpʉga ɨkɨvaha kya vaanu kɨkankonga. 2Lola, apo akiitsa ʉmuunu ʉnya bʉʉba,#8:2 Bʉʉba Ʉvʉtamu ʉvʉ waale vʉdwadwa ʉvunangania ʉmmana kʉnzi. Avaanu avaaveetsaga nɨ bʉʉba vaavalɨlwagwa ʉkʉta valamile, vɨkoleliinie. Navaatavʉlɨlwe ʉkʉtaamania nakʉ kʉlʉta kukɨsaja paninie na vaanu avange avatsila bʉʉba. Ʉmuunu ʉvaamwabaasaaga ʉnya bʉʉba namwene aavalɨlwagwa ʉkʉta ɨkoleliinie. ɄYɨɨsʉ ʉpwʉ amwibiite ʉmuunu ʉjʉ ʉnya bʉʉba, aavombile ɨkɨɨnu ɨkyʉ avaanu avange navaavombage. Ʉkʉkongana na gaavɨgilwe kʉ Valawi 13:45-46, namwene ʉYɨɨsʉ ɨɨkoleliinie. akasugama pavʉlongolo pa Yɨɨsʉ, akanʼdoova akata, “Gwe Ntwa, ʉngave vunogwa ʉkʉmbalatsa, ndidoova ʉmbalatse!” 3ɄYɨɨsʉ akagolosa ɨkɨvoko kya mwene, akamwibata akata, “Ndinogwa, ʉvalatsiwe!” Ʉnsɨkɨ gʉʉgwa ʉmuunu ʉjwa akapona ʉvʉtamu wa mwene ʉwa. 4ɄYɨɨsʉ akambʉʉla ʉmuunu ʉjwa akata, “Lola, ʉlambʉʉlaga ʉmuunu ʉvaveetsaga ɨkulongwi ɨjɨ, apeene ʉbɨhe ʉkɨvonie kʉ nteeketsi#8:4 Ʉbɨhe ʉkɨvonie kʉ nteeketsi Ʉmuunu ʉvaveetsaga ʉvɨ aaponile ɨbʉʉba aalʉtaga kukɨvonia kʉ vateeketsi ʉkʉta aponile pakʉta vamwɨdɨke ikange ʉkwɨhanza na vaanu avange (Valawi 13:45-46; 14:1-31). nʉ kʉhʉmya isyavʉpe sya kʉvonia ʉkʉta ʉvalatsiiwe ndʉwʉ ʉlʉlagɨlo lwa Moose lulagɨla. Ɨkɨ kɨveetsage kɨmanyilo kʉ vaanu kya kʉpona kwave.”

Ʉlwɨdɨko lwa mbaha va vasikali

(Luuka 7:1-10)

5ɄYɨɨsʉ wʉ ingye mu vʉtsenge wa kʉ Kapelenaumu, ʉmbaha va vasikali va Kɨlooma akiitsa kukʉnʼdoova ʉlʉtangɨlo, 6akata, “Gwe Ntwa, ʉmbombi vango igona kʉ nyumba, alɨ nʉ vʉtamu wa kʉsugujuka, ikange ivawa siitso.” 7ɄYɨɨsʉ akamwanda akata, “Jʉndikwitsa kukʉmponia.” 8Ʉmwene ʉmbaha ʉjwa akambʉʉla akata, “Baako, gwe Ntwa! Ʉne nandɨnogiili ʉkʉta ʉve wiingile mu nyumba jyane. Lɨno ndikʉkʉdoova, ʉtsove ɨlimenyu lyene, ʉmbombi vango jiipona, 9manya najyʉne ndipʉlɨka ʉlʉlagɨlo lwa vavaha vango, ikange najyʉne ndɨlɨ na vasikali avipʉlɨka ʉlʉlagɨlo lwane. Ndɨngambʉʉle mpamato ndɨte, ‘Lʉtaga,’ ilʉta. Ʉjyʉnge ndɨngate, ‘Itsaga,’ ikwitsa. Najyʉ mbanda vango ndɨngambʉʉle ndɨte, ‘Vomba ndee,’ ivomba.”

10ɄYɨɨsʉ wʉ apʉliike amamenyu ago, akadega siitso. Pwʉ akavavʉʉla avaanu avaankongaga akata, “Tsa jɨlweli ndikʉvavʉʉla ʉkʉta, namu mu Vaisilahɨli vooni, nandɨmbweni ʉmuunu ʉnya lwɨdɨko lʉvaha ndʉʉlʉ! 11Ndikʉvavʉʉla ʉkʉta avaanu vongosu ʉkʉhʉma imbasu tsyoni tsa kɨlʉnga valiitsa nʉ kʉtaama mu lʉhekelo mu Lʉdeeva lwa Kʉkyanya. Valalitsaga paninie nʉ Abulahamu, ʉIsaka nʉ Yakobo.#8:11 Abulahamu, ʉIsaka nʉ Yakobo Avaanu ava vadatu vaale vanyienya va Vaisilahɨli. ɄYɨɨsʉ aavatambwe avaanu ava wivonia ʉkʉta avaanu vooni aVaisilahɨli na vatava Vaisilahɨli, avikʉmwɨdɨka ʉNgʉlʉve valiingila mu lʉhekelo lwa mwene. 12Lɨno aVaisilahɨli vongosu ʉwʉ vaahalilwe ʉkʉta vave venelʉdeeva ʉlwa, valataagwa kʉnzi mu ngʼiisi ʉkwʉ valalɨlaga nʉ kʉgadʉtsa amiino.”

13Pwʉ ʉYɨɨsʉ akambʉʉla ʉmbaha ʉjwa akata, “Lʉtaga! Galya ʉgwʉ vukwɨdɨka, gavombeke ndʉmwʉ lʉveelye ʉlwɨdɨko lwako.” Ʉmbombi va mwene ʉlya akapona kʉ nsɨkɨ gʉʉgwa.

ɄYɨɨsʉ ikʉvaponia avatamu vongosu

(Maliko 1:29-34; Luuka 4:38-41)

14ɄYɨɨsʉ akiingila mu nyumba jya Petulo, akambona ʉmwa ʉvanyina va nʼdala va Petulo agonile pa kɨtanda, alɨ nɨ mʉngʉ. 15Pwʉ ʉYɨɨsʉ akamwibata ɨkɨvoko, baaho ʉntamu akapona, akɨɨma, akambombela ʉYɨɨsʉ.

16Wʉ vʉhue, avaanu vongosu avanya mepo imbiivi vakahɨlɨkwa kwa Yɨɨsʉ. Pwʉ ʉmwene akaswɨma imepo imbiivi itso kʉ nzɨla jya limenyu lya mwene, ikange akavaponia avaanu vooni avaale vatamu. 17Ago gaavombilwe pakʉta lɨkwɨlanile ɨlimenyu lɨlya ɨlyʉ lyatsovilwe nʉ nyamalago ʉYesaya ʉkʉta, “Atʉtangile ʉwe tʉvopolwe mu sitamu siitu, atʉhetsehiitse ʉlʉvavo lwitu.”#8:17 Atʉtangile ʉwe tʉvopolwe mu sitamu kwʉ kʉta ahetsiitse isitamu siitu nʉ kʉtʉponia.#Yesaya 53:4

ɄYɨɨsʉ ilʉvʉla ikulongwi tsa vaanu avilonda ʉkʉnkonga

(Luuka 9:57-62)

18ɄYɨɨsʉ wʉ aweene avaanu vongosu vikʉntsʉngʉtɨla, akavalagɨla avakongi va mwene valovokele ɨmwambo ɨjyɨnge ɨjya nyanza. 19Pwʉ ʉmmanyisi mpamato va ndagɨlo akahegelela kwa Yɨɨsʉ, akambʉʉla akata, “Gwe Mmanyisi, ndikʉkʉkongaga kwoni ʉkwʉ vulʉtaga!” 20ɄYɨɨsʉ akamwanda akata, “Amakeve galɨ ni manga, isidege silɨ nʉ waaswa, lɨno, ʉMwana va Muunu#8:20 Ʉmwana va Muunu Ʉvʉganulu wa litaawa Mwana va Muunu lola kʉ lʉtʉngʉ lwa mamenyu amahenza agalɨ kʉ vʉmalɨlo wa kɨtabu ɨkɨ. alɨ vʉvʉle napa pa kʉgonia ʉlʉvasu#8:20 Kʉgonia ʉlʉvasu Mu mamenyu aga ʉYɨɨsʉ aavavʉʉlaga ʉkʉta ʉmwene aale mbʉla vʉtaamo, ʉlwakʉva aalʉtaga kʉnʉ na kʉnʉ kuvomba ɨmbombo jya Ngʉlʉve. lwa mwene!”

21Pwʉ ʉnkongi va mwene mpamato akambʉʉla akata, “Gwe Ntwa, ʉndeke taasi ndɨkansɨɨle ʉdaada.” 22ɄYɨɨsʉ akamwanda akata, “Ʉve ʉngʼongage! Valeke avaswe vavasɨɨle avaswe va veene.”#8:22 Avaswe vavasɨɨle avaswe Apa ʉYɨɨsʉ aavatsovaga avaanu ʉwʉ navaalwʉpɨlɨle ʉLʉdeeva lwa Ngʉlʉve ʉkʉta vasue mu numbula (Vaefeso 2:1; Luuka 15:24, 32). Ʉmuunu ʉjwa ʉvaanogwagwa ʉkʉnkonga ʉYɨɨsʉ aavʉʉlilwe ʉkʉta avaleke avo vansɨɨle ʉvɨ asue ʉvʉswe wa mmana.

ɄYɨɨsʉ ikwɨmya ʉnkuluguuto nʉ mbelo

(Maliko 4:35-41; Luuka 8:22-25)

23Pwʉ ʉYɨɨsʉ akiingila mu waato, naveene avakongi va mwene vakankonga muumwa. 24Pwʉ wʉ valɨ mu nyanza mulya, gʉkahʉmɨla ʉnkuluguuto ʉmbaha siitso. Ʉmbelo gʉkatengʉla ʉkʉgelʉka pakyanya pa waato. Ʉnsɨkɨ ʉgwa ʉmwene ʉYɨɨsʉ akava agoneelye. 25Pwʉ avakongi va mwene vakansisimula vakata, “Gwe Ntwa viitu! Ʉtʉpoke! Twiswa!”

26Ʉmwene akata, “Kɨki mulɨ vadwatsi, ʉnyie nyɨ vaanu va lwɨdɨko lʉdebe?” Pwʉ akɨɨma, akasitanila ʉnkuluguuto nɨ nyanza ɨjyo, kʉkava mye lwoni. 27Avakongi va mwene vakadega, vakata, “Ʉjʉ vɨ veeni, ʉvɨ nagwene ʉnkuluguuto nʉ mbelo sikʉmpʉlɨka?”

ɄYɨɨsʉ ikʉvaponia avanya mepo imbiivi vavɨlɨ

(Maliko 5:1-20; Luuka 8:26-39)

28ɄYɨɨsʉ wʉ alowiike ɨnyanza, akasika mu kɨlʉnga kya Vagadala. Akaaganila na vaanu vavɨlɨ avanya mepo imbiivi ʉwʉ vaahʉmile kʉ vʉguli. Avaanu avo vaale vakali siitso, ʉkʉsikila pakʉta naavepwo ʉmuunu ʉvɨ aagelaga ʉkʉlʉtɨngʼania ʉkwʉ vaaveetsaga.

29Pwʉ vakakoola vakata, “Gwe Mwana va Ngʉlʉve, tʉlɨvʉki nʉʉve? Ndeeti, witsile kukʉtʉpelela ʉvʉkʉvɨlwa wʉ ʉnsɨkɨ nagʉsiiki?” 30Kʉvʉtale padebe na poonu apo, lyalepwo ɨlipʉga livaha lya ngʉbe itsyadɨɨmwagwa. 31Pwʉ imepo imbiivi itso tsikansiima ʉYɨɨsʉ tsikata, “Ʉngave vukʉtʉswɨma, tudoova tʉlʉte tʉkiingile mu lipʉga lya ngʉbe lɨlya.”

32Pwʉ ʉmwene akata, “Lʉtagi!” Imepo imbiivi tsikahʉma mu vaanu avo, tsikalʉta tsikiingila mu ngʉbe tsilya. Pwʉ ingʉbe tsyoni tsikiika tsinyila mu lʉgenge, tsikɨtaaga mu nyanza, tsikaswa.

33Avadɨɨmi va ngʉbe wʉ valɨweene ɨlyo, vakanyila vakalʉta kʉ vʉtsenge. Vakatengʉla ʉkʉvapangɨla avaanu tsyoni itsyahʉmye na galya agaavombiike kʉ vaanu avaale ni mepo imbiivi. 34Avaanu vooni ʉkʉhʉma mu vʉtsenge, vakanyila, vakalʉta paninie kwa Yɨɨsʉ. Wʉ vambwene, vakansiima ahege mu kɨlʉnga kya veene.

Jelenleg kiválasztva:

Mataayo 8: zga

Kiemelés

Megosztás

Másolás