Mataayo 5

Caacaahhamisu gu Yeesu rawaa gu onke

1Yeesu giyaa ilii arimi raqoo gu hida, yaa ilakhiinaaꞌadi onke, gi ibiidi hhapeege. Sirakoomiisee dosi gwaagi ilii khayri.

Hhaꞌaloo da loi

(Luuka 6:20-23)

2Ina gigi tlaatleesi caacaahhamisu inay.

3“Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay gu kwaeeli muunainge,

sa gimba Tawaaloo da rawaa gu raw ti tooina.

4Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay goó gaiidee,

sa gimba digimaa tlaatlaqasi ha ina.

5Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay goó ibiidee aslaaꞌamee,

sa gimba himaa aalinayi hhapee daa hiifadidi ha Iliitleemu.

6Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu hhakaꞌa gu koomee qori haa wakhaa muunaiĩ koinay,

gu ibiidee ibidinaa daa tafaꞌadi pandaa da Iliitleemuge,

sa gimba Iliitleemu higimaa ankhisi inay.

7Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay gu koomee ⁄awaariru,

sa gimba inay see sigimaa laqana ⁄awaariru ha Iliitleemu.

8Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay gu koomee muunaiĩ gu ⁄abakwi,

sa gimba inay himaa arinayi Iliitleemu.

9Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay goó ilagaamisee fa⁄ayaa sa ibinaa da qasaw,

sa gimba inay digimaati eteedi yaꞌay gu Iliitleemu.

10Digaa ⁄aafi ha Iliitleemu inay doó labaꞌasiye, sa ibinaa dooina daa tafaꞌadi pandaa da Iliitleemuge,

sa gimba Tawaaloo da rawaa gu raw ti tooina.

11Dangwaa ⁄aafi unkuray ha Iliitleemu qatlay dangumaa ilii wahaahane ha hida, haa dangumaa ilii labaꞌasiye unkuray, haa dangumaa iliitlohhidi ha inay gimba paslaapasloo gu afaꞌafuuma sa ana. 12Unkuray lamaati hhaꞌaluumitay haa gi seehhuusiday, sa gimba Iliitleemu sangu ilakhuukhuuꞌumisi ⁄aliya rawaa gu rawge. Okookoiĩ koina see, yaa mati teesaaqay labaꞌaaꞌamisiyay tletimiisee da Iliitleemu, gwaa giyaadee ibinaa khoorotii.#Yuꞌudii kitaabuu gu 2 Gimba gu Diqimi 36:15-16; Yondu gu Ya⁄abimiisee 7:51-52.

Cakhasaa haa Cencee

(Maariko 9:50; Luuka 14:34-35)

13Unkuray ti cakhasaa da khooroti. Inkoo, bere cakhasaa hiĩ hhamisidi cuuꞌu gosi, miyaa nii dahhasi ki⁄isaraa cuuꞌukira kosi? Dati kara hhoiiba coko⁄o see, dagati kwahhi segenge, daga tosaa kala⁄ana ha hida.

14Unkuray ti cencee da khooroti. Yaamu doó tleehhiye rawaa gu onke digoó hiidahhasiyaaba yakwa. 15Hhaku heedi goó ooyisa caaꞌasiya, da hheꞌesi gigi ilakhupisi hari ⁄alu. Caaꞌasiyatee dagoóti qaasi garangaasiyage, ma hiicencuudisidi sa hida goõ gu waaree waꞌay gu marage. 16Nama teesaaqay leẽ, cencee dooguna hiicencuudiside pandaa da hidage, ma hiidahhasiri arimaa yondu googuna gu hhou, haa ma daareesiri Taataa googuna gu rawaa gu rawge waara.

Caacaahhamisu gimba gu sariyaa

17Hhanti ilahudeesiday tuba, ana hanti khay khoorooge sa tlakweesa da sariyaa da Musaa baku caacaahhamisu gu tletimiisee. Ana hanti khayiiba sa tlakweesa dosi, hanti khay sa hiigaasa dosi. 18Gu lou, sangu kaay raw haa khooroo maati amoolaa hiihhacooiyay, sariyaa da Iliitleemuge hhaka caqariya lensee da coko⁄oniinii ma daqa da coko⁄oniinii damaa hhama, gimba sliimaa maati gesaa buꞌudi.

19Inkoo, heedi gumaa sia ilakaawa lensee da coko⁄i ilakaawa gonge, haa gi caacaahhamisi hida wakinay, yondiidiye teesaaqay, hikee maa heedi gu coko⁄u lou tleehhidi Tawaaloo da rawaa gu rawge. Teesaaqay see, hikee gumaa oowa ilakaawatee haa gi caacaahhamisi hida wakinay, hikee heedi gu didiru tleehhidi Tawaaloo da rawaa gu rawge. 20Ana sanguu kaay unkuray ambee, ibinaa dooguna daa tafaꞌadi bere daba hiicata haaki da Farisaayoo haa maarimamaa da sariyaa, etaa hiiguntaaiiba Tawaaloo da rawaa gu rawge.”

Gimba gu slahhaaꞌaraa

(Luuka 12:57-59)

21Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Haa akhasidiri, idoo hida gu wakaꞌalee digaa ilii caacaahhamisi tuba, ‘Hhanti gaasida heedi!#5:21 Tiꞌii idoo diĩ tlaatlaahhasi ti gaasa heedi hari amoo da taariru ma sirakooma see ilakhuukhuꞌusa da tlakwi. Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 20:13. Slime, heedi gu gaasa haraa hiiboo⁄i hukuruu.’ 22Teesaaqay see, sangu kaawa ambee, heedi gumaa gupida sa hhia gosi, hikee hirimaa hiiboo⁄i hukumuu. Kara, heedi gumaa waama hhia gosi, dugu sitaakina balasaa da didirige. Slime heedi gumaa kaawa sa hhia gosi tuba, ‘Ye bawdiisayi,’ haraa hiiboo⁄i hukumuu aslaa doóba hhamaraa da Jehanaamu.

23Inkoo, bere haysida sadaaka doogu sa Iliitleemu masabaahuge, haa teꞌesii gii slayda tuba, hhia googu kona naanaqamoo haa ugu, 24may sadaaka doogu teꞌesii pandaa da masabaahuge. Taa⁄a geesaa hangu wariiakhasidee haa hhia googu, laaꞌasu ki⁄ida sa hadisaraa da sadaaka doogu sa Iliitleemu.

25Bere duguũ sitaakimi ha heedi waku, hangu wariiakhasidee haa ina cira ga ilii kahhadee dawaraa balasaage. Bere malee, angamalee heedikee gu leehhisi pandaa da hakiimuuge. Kara, hakiimuu gu taatahhi daqa sirikaarimooge, ina gugii lu⁄i jeerage. 26Gu lou, ugu sugu kaay ambee, etaa hiica⁄adaaba jeerago, ti geesaa hheꞌesida bueemaa goboriya da hiifaakoo!

Gimba gu slipalauuma

27Unkuray haa akhasidiri, idoo daa ilii caacaahhamisi hida gu wakaꞌalee tuba, ‘Hhanti slipalauta.’#Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 20:14; Hiislaslaw gu Sariyaa 5:17. 28Inkoo, ana sangu kaawa unkuray ambee, heedi goó yuꞌuda hadee gigi slahhaai, hiĩ hheꞌesi guꞌudee haa ina muuna gosii. 29Gu lou, bere ila doogu da ⁄uya ⁄isinta ugu, ma tlakweesidi, tu⁄aka laga kwahhada segenge. Ti ba⁄ay ugu hhamisaraa daqa leẽ da slaqwa doogu, slaqwa doogu goõ dagama may hiislakharaa aslaa doobage hhamaraa da Jehanaamu. 30Kara, bere daba googu gu ⁄uya ⁄isina ugu, ma tlakweesidi, kereꞌesaku lugu kwahhada segenge. Ti ba⁄ay ugu hhamisaraa daqa leẽ da slaqwa doogu, slaqwa doogu goõ dagama may hiislakharaa aslaa doobage hhamaraa da Jehanaamu.

Tarakaa

(Mataayo 19:1-9; Maariko 10:1-12; Luuka 16:18)

31Slime haa akhasidiri, idoo hida gu wakaꞌalee giyaa ilii caacaahhamisiri tuba, ‘Hhawata gu mawa hadee dosi, kwanda saga kereꞌesiye tarakaa.’#Yuꞌudii kitaabuu gu Hiislaslaw gu Sariyaa 24:1. 32Inkoo, ana sangu kaawa unkuray ambee, hhawata gu kereꞌesa tarakaa sa hadee dosi, bere sati gimba gu slipalauuma gooba, hikee ⁄isina hadee dosi, ma slipalauutoꞌoo tleehhiti. Kara, hhawata gu khabima hadetee saa kereꞌesi tarakaa, hikee see hiti yondiidi slipalauuma.

Caacaahhamisu gu seeliru

33Unkuray haã akhasidiri hida gu wakaꞌalee idoo digaa ilii caacaahhamisi tuba, ‘Hhanti seelinta gimba gu afaꞌafuuma,#5:33 Hhanti seelinta gimba gu afaꞌafuuma: Maꞌaana dosi waka na Hhanti qeetimisida seeliru. ti gaasii seeliru googu daqa Looimoo gu Gonge.’#Yuꞌudii kitaabuu gu Gimba gu Walaawi 19:12. 34Inkoo, ana sangu kaawa unkuray ambee, etaa hhanti seelintay coko⁄o see. Hhanti seelintay ma hari uma gu raw see, sa gimba ti kitiĩ gu Iliitleemu. 35Kara, hhanti seelinta hari uma gu khooroti, sa gimba ti daqa dosi da iliiqaasa yeꞌeeroo. Slime, hhanti seelinta hari uma gu Yerusaleemu, sa gimba yaamu hhanki guti Iliitleemu, ina gu Mutemi gu didiru. 36Kara, hhanti seelintay hari sagaiĩ kokuna loi, sa gimba hiidahhasidaaba hiifooka ma quubiya lensee, ma ⁄abaakwaydi baku ma boo⁄aydi. 37Bere kaada, ‘Ee’ ti ‘Ee’ tleehhite. Kara, bere kaada, ‘Suti’ ti ‘Suti’ tleehhite. Gimba sliimaa doó kaaye hiicataraa da hikee, yoó daqa Biriisimoo dahhi.

Caacaahhamisu gu hiislarakhamisu ⁄imbu

38Unkuray haã akhasidiri idoo diĩ kaay tuba, ‘Bere heedi hiĩ gaasi ila, ina see dugu afagaasiye ila, haa bere hiĩ muumu⁄i ⁄aatlimoo, ina see dugu afamuumu⁄iye ⁄aatlimoo.’#Yuꞌudii kitaabuu gu Hiica⁄araa 21:24; Gimba gu Walaawi 24:20. 39Inkoo, ana sangu kaawa ambee, hagu hhanti kanisida heedi gu tlaku. Bere heedi slokhosi ugu tlooma da ⁄uyage, suguu fookide tlooma da cadii see. 40Bere heedi slai sitaakiru ugu haa slai hiiowa kanchoo doogu, slime sugu mayde kooti doogu see. 41Bere heedi ⁄uureesi ugu khocu haa ina kilomiita leẽ, khoce haa ina kilomiita cada. 42Kara, hida goó firiirimee sigi qaydee, qonsa see hhantii fookida sa heedi gu slaꞌa idoo gimaa ki⁄isiye.”

Slaꞌa fa⁄ayaa dooguna

43Yeesu gi ilakoomi gimba tuba, “Unkuray haã akhasidiri, idoo diĩ ilii kaay tuba, ‘Slae hida danaee koku,’#Yuꞌudii kitaabuu gu Gimba gu Walaawi 19:18. haa wake fa⁄ayaa doogu. 44Inkoo, ana sangu kaawa ambee, slaꞌa fa⁄ayaa dooguna haa firiirima sa hhakee goó labaꞌasee unkuray. 45Teesaaqay laqa, ma yaꞌay gu Taataa googuna tleehhitiri gu rawaa gu rawge waaraa. Ina yoó hiicencuudisi letu dosi sa hida goó yondiidee tlakwaroo haa goó yondiidee hhoinay. Kara, haroó khay tlubay sa hida gu koome ibinaa daa tafaꞌadi haa hida gooba ibinatee. 46Bere hagiti slaꞌaday hida hhakaꞌa kilesi goó slaee unkuray, da hheꞌesi hoó ⁄aliya mala slayday daqa Iliitleemugo? Hhaka! Karaanimaiĩ goó hiikurunkurimee see koodi, yoó teesaaqay yondiidiyay! 47Kara, bere ti cehheemisiday kilesi hhiee kokuna, yondu mala gunoó yonditay hiicataraa da wakinay? Hida goóba ⁄imba see Iliitleemu yoómati teesaaqay laqiyay! 48Inkoo, hida gwaa buꞌudee tleehhida, idoo Taataa googuna gooay Iliitleemu gu rawaa gu rawge waara giyaa ilii buꞌudi.”

Jelenleg kiválasztva:

Mataayo 5: bds

Kiemelés

Megosztás

Másolás