Ensimmäiset askeleesiEsimerkki

RUKOILE

Olin kerran eräällä matikan kurssilla, jossa aloimme puhua algoritmeista ja koodaamisesta. Jos haluat koodata tietokoneen, sinun on oltava äärimmäisen yksityiskohtainen. Jotta olisimme ymmärtäneet paremmin, ohjaaja laittoi luokan kuvailemaan, kohta kohdalta, kuinka tehdään maapähkinävoi-hillo-voileipä.

Onnistuaksemme meidän piti olla tuskallisen yksityiskohtaisia...

Avaa maapähkinävoipurkki.

Aseta kansi pöydälle maapähkinävoipurkin viereen.

Ota käteen voiveitsi.

Kasta voiveitsi avattuun maapähkinävoipurkkiin.

Jne, jne, jne.

Voileivän teon ei pitäisi olla niin monimutkaista!

Joskus teemme rukouksesta turhan monimutkaista. Jos seuraat Jeesusta, rukouksesta on tultava normaali osa elämääsi, ei uskonnollisen velvollisuuden takia, vaan sen takia, mitä rukous itse asiassa on.

Rukous on kommunikointia – se on ajan käyttämistä siihen, että kerrot Jumalalle (rehellisesti) kokemistasi asioista.

Rukous on pohdiskelua – se on paikallaan oloa, ja keskittymistä niihin moniin tapoihin, joilla Jumala puhuu sinulle ja tekee työtään elämässäsi.

Rukous on kiitollisuutta – se on kiitollisuutta elämästä, jonka Jumala sinulle antoi.

Rukous on suuntautumista – se on elämän järjestämistä niiden asioiden ympärille, mitä Jumala tahtoo, niiden asioiden sijasta, mitä me itse tahdomme.

Älä tee siitä monimutkaista, tee siitä vilpitöntä. Rukouksen ei tarvitse kestää kauan, mutta mitä useammin rukoilet, sitä enemmän kaipaat aikaa Jumalan kanssa.