Psalmit 2:1-12
Psalmit 2:1-12 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Miksi kansat kapinoivat, kansakunnat juonia punovat? Miksi kuninkaat nousevat kapinaan, hallitsijat liittoutuvat keskenään Herraa ja hänen voideltuaan vastaan? »Me heitämme pois ikeemme, katkomme orjuuden kahleet!» Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa, Herra pilkkaa heitä. Hän puhuu heille vihassaan ja kauhistuttaa heidät kiivaudellaan: »Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni!» Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: »Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi. Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat.» Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa opiksenne, maan mahtavat! Pelätkää Herraa, palvelkaa häntä, vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto. Tervehtikää poikaa, hänen voideltuaan, suudelkaa häntä, muuten Herra vihastuu teihin ja te suistutte tieltänne tuhoon, sillä hetkessä syttyy hänen vihansa.
Psalmit 2:1-12 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan: "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä". Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan: "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni". Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät." Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari. Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
Psalmit 2:1-12 Raamattu Kansalle (FINRK)
Miksi kansat kohisevat ja kansakunnat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä pitävät neuvoa HERRAA ja hänen Voideltuaan vastaan: ”Katkaiskaamme yltämme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä.” Hän, joka istuu taivaassa, nauraa, Herra pilkkaa heitä. Silloin hän puhuu heille vihassaan, kauhistuttaa heitä kiivaudessaan: ”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni.” Tahdon ilmoittaa, mitä HERRA on säätänyt. Hän sanoi minulle: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin minä annan kansat perinnöksesi ja maan ääret omiksesi. Rautaisella valtikalla sinä ne murskaat, särjet kuin saviastian.” Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa nuhteesta opiksenne, maan tuomarit! Palvelkaa HERRAA hänen pelossaan, iloitkaa ja vaviskaa. Suudelkaa Poikaa, ettei hän vihastuisi ettekä te suistuisi tieltä, sillä hänen vihansa syttyy äkkiä. Autuaita ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.
Psalmit 2:1-12 Finnish 1776 (FI1776)
Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan. Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä. Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä. Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä. Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni. Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin. Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses. Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman. Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa. Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa. Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.