Sananlaskujen kirja 12:15-28
Sananlaskujen kirja 12:15-28 Raamattu Kansalle (FINRK)
Typerän tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta neuvoa kuunteleva on viisas. Typerän suuttumus tulee heti ilmi, mutta järkevä peittää häpeänsä. Toden puhuja lausuu sitä, mikä on oikein, mutta valheellinen todistaja puolustaa petosta. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisaitten kieli on lääke. Se, jonka huulet puhuvat totta, pysyy iäti, mutta se, jonka kieli puhuu valhetta, vain hetkisen. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo. Ei kohtaa turmio vanhurskasta, mutta jumalattomat saavat onnettomuutta täysin määrin. Valheelliset huulet ovat iljetys HERRALLE , mutta uskollisesti toimivat ovat hänelle mieleen. Järkevä ihminen kätkee tiedon, mutta tyhmien sydän huutaa julki typeryyttä. Ahkerien käsi saa hallita, mutta veltto joutuu pakkotyöhön. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahduttaa. Vanhurskas opastaa lähimmäistään, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä. Veltto ei saa paistetuksi saalistaan, mutta ahkeruus on ihmiselle arvokas omaisuus. Vanhurskauden polulla on elämä, sillä tiellä kulkeminen ei ole kuolemaksi.
Sananlaskujen kirja 12:15-28 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Tyhmä pitää omaa tietään oikeana, viisas se, joka neuvoja kuulee. Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee. Oikeutta auttaa, joka totta puhuu, valehtelija on vääryyden asialla. Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä. Totuuden sanat kestävät iäti, valheen sanat vain tuokion. Itsensä pettää, joka pahoja hautoo, iloita saa, joka hyviä neuvoja antaa. Hurskas on turvassa kaikelta pahalta, jumalaton suistuu onnettomuuksiin. Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen. Viisas ei kersku tiedoillaan, tyhmä kuuluttaa julki tyhmyytensä. Ahkera päätyy päälliköksi, laiskuri toisten käskettäväksi. Huoli masentaa ihmismielen, hyvä sana sen ilahduttaa. Hurskas pysyy kaukana pahasta, jumalattomien tie vie harhaan. Veltto pyyntimies ei tavoita saalista, ahkeralle kertyy rikkauksia. Vanhurskauden polku vie elämään, mutta monet kulkevat kuoleman tietä.
Sananlaskujen kirja 12:15-28 Finnish 1776 (FI1776)
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon. Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala. Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää. Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen. Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan. Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo. Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään. Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset. Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta. Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla. Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa, Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran. Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
Sananlaskujen kirja 12:15-28 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas. Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän. Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen. Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke. Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion. Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo. Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä. Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset. Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa. Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi. Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa. Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä. Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara. Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.