Jobin kirja 33:14-18
Jobin kirja 33:14-18 Raamattu Kansalle (FINRK)
”Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella, sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillaan, hän avaa ihmisten korvat ja vahvistaa sinetillä heille antamansa varoituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta, varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääkseen hänet joutumasta hautaan, hänen elämänsä syöksymästä miekkaan.”
Jobin kirja 33:14-18 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Kyllä Jumala puhuu, puhuu toisenkin kerran, mutta ihmiset eivät sitä huomaa. Unessa, öisessä näyssä hän puhuu. Kun ihminen vaipuu uneen, kun hän nukkuu vuoteellaan, silloin Jumala avaa hänen korvansa ja varoittaa ja uhkaa saadakseen hänet luopumaan pahoista teoista ja karsiakseen hänestä ylpeyden, sillä Jumala tahtoo pelastaa hänet joutumasta hautaan tai juoksemasta keihäiden saaliiksi.
Jobin kirja 33:14-18 Finnish 1776 (FI1776)
Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele. Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa, Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa, Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä. Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
Jobin kirja 33:14-18 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa, silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen, kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä, säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.