Jobin kirja 13:13-16
Jobin kirja 13:13-16 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin. Minä panen alttiiksi oman ruumiini, puhun, vaikka henki menisi. Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut, mutta ensin tahdon näyttää hänelle, millainen minun vaellukseni on ollut. Jo se merkitsisi minulle voittoa, että saisin astua hänen eteensä. Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse.
Jobin kirja 13:13-16 Raamattu Kansalle (FINRK)
”Vaietkaa, antakaa minun olla. Minä tahdon puhua, käyköön minun miten tahansa. Miksi otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni? Vaikka hän surmaa minut, häneen minä panen toivoni. Tahdon vain puolustaa vaellustani hänen edessään. Jo sekin koituu minulle pelastukseksi, sillä jumalaton ei voi tulla hänen kasvojensa eteen.
Jobin kirja 13:13-16 Finnish 1776 (FI1776)
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä. Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä. Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini? Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini? Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä. Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä. Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä. Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
Jobin kirja 13:13-16 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa. Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni? Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan. Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.