Habakukin kirja 2:1-20

Habakukin kirja 2:1-20 Raamattu Kansalle (FINRK)

Minä seison vartiopaikallani, asetun torniin ja tähystän nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu, mitä hän vastaa valitukseeni. HERRAvastasi minulle näillä sanoilla: ”Kirjoita näky ja piirrä se selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessakin lukea.” Näky odottaa vielä aikaansa ja rientää päämääräänsä eikä petä. Jos se viipyy, odota sitä, sillä varmasti se toteutuu eikä myöhästy. Mitä tulee tuohon kopeaan kansaan, sen sielu ei ole vilpitön. Mutta vanhurskas on elävä uskostaan. Viini pettää röyhkeän miehen, niin ettei hän pysy aloillaan. Hän levittää kitansa kuin tuonela ja on kyltymätön kuin kuolema, hän kokoaa omakseen kaikki kansat ja haalii itselleen kaikki kansakunnat. Mutta ne kaikki keksivät hänestä sananparren, pilkallisen arvoituksen. He sanovat: ”Voi sitä, joka hankkii paljon omaisuutta, joka ei hänelle kuulu – kuinkahan pitkäksi aikaa – ja kasaa itselleen pantteja! Eivätkö sinun velkojasi nouse äkkiä, eivätkö herää ne, jotka saavat sinut vapisemaan? Sinä joudut heidän ryöstettäväkseen. Niin kuin sinä ryöstit monia kansakuntia, niin ryöstävät sinua kaikki jäljelle jääneet kansat vuodatetun ihmisveren ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle, kaupungille ja kaikille sen asukkaille. Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa oman talonsa hyväksi tehdäkseen pesänsä korkealle, pelastuakseen kovan onnen kourista! Sinä olet hankkeillasi tuottanut häpeää huoneellesi. Tuhotessasi paljon kansoja olet tehnyt pahaa itsellesi, sillä kivi seinästä huutaa ja hirsi katosta vastaa. Voi sitä, joka rakentaa kaupungin veriteoin, perustaa kaupungin vääryyttä käyttäen! Katso, eikö tule HERRALTA Sebaotilta se, että kansat näkevät vaivaa tulen ruuan tähden ja kansakunnat väsyttävät itseään tyhjän vuoksi? Maa on oleva täynnä HERRAN kunnian tuntemista, niin kuin vedet peittävät meren. Voi sinua, joka juotat lähimmäistäsi, sekoitat juomaan myrkkyäsi ja juovutat hänet nähdäksesi hänen alastomuutensa. Sinä saat kylliksesi häpeää, et kunniaa. Juo sinäkin ja paljasta ympärileikkaamattomuutesi. Sinunkin kohdallesi kiertyy HERRAN oikean käden malja, häväistys kunnian sijaan. Sinut on peittävä Libanonille tekemäsi väkivalta, samanlainen hävitys, jolla säikytit sen eläimet. Sinä tuhoudut vuodatetun ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, jota on tehty maalle, kaupungille ja kaikille niiden asukkaille. Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta, jonka sen valmistaja on veistänyt? Vaikka sen valmistaja luottaa siihen, ei siitä ole hyötyä, tuosta valetusta kuvasta, valheen opettajasta. Tehdä nyt mykkiä epäjumalia! Voi sitä, joka sanoo puulle: ’Herää!’ ja mykälle kivelle: ’Nouse!’ Voisiko sellainen opettaa? Katso, kullalla ja hopealla se on silattu, mutta ei siinä mitään henkeä ole. HERRA on pyhässä temppelissään. Hänen edessään vaietkoon koko maa.”

Habakukin kirja 2:1-20 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)

Profeetta sanoi: – Minä seison vartiopaikallani, asetun tähystämään saadakseni tietää, mitä Herra puhuu minulle, mitä hän vastaa valituksiini. Herra vastasi minulle: – Kirjoita näky niin selvästi tauluihin, että sen voi vaivatta lukea. Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan. Kirjoita siis: Tuo kansa on perin juurin röyhkeä ja väärämielinen. Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena. Totisesti, rikkaus on petollista. Ahne ei saa kylläkseen, vaikka hän levittää kitansa ammolleen kuin tuonela ja on kyltymätön kuin kuolema, vaikka hän kahmii luokseen kaikki kansat ja haalii itselleen kansakunnat. Kaikki kääntyvät häntä vastaan, ivaavat häntä ja laulavat pilkkalauluja: – Voi sitä, joka kahmii toisen omaisuutta ja kerää kallisarvoisia pantteja! Kuinkahan kauan saat jatkaa? Kohta ovat velkojat kimpussasi, ahdistajasi tulevat ja ottavat sinut saaliikseen. Niin kuin sinä ryöstit monia kansoja, niin jäljelle jääneet ryöstävät kaiken sinulta sen veren tähden, jonka olet vuodattanut, ja väkivallan tähden, jota olet tehnyt maille, kaupungeille ja niiden asukkaille. – Voi sitä, joka kokoaa ja kiskoo väärää voittoa talonsa hyväksi ja tekee pesänsä korkealle pelastuakseen kaikesta onnettomuudesta! Sinä teit suunnitelmia, jotka koituivat häpeäksi suvullesi. Suunnittelit tuhoa monille kansoille, mutta näin turmelit oman elämäsi. Seinäkivi huutaa ja syyttää, ja kattohirsi yhtyy huutoon. – Voi sitä, joka rakentaa kaupunkinsa veritöin ja pystyttää linnoitukset vääryyden varaan! Eikö tapahdu Herran Sebaotin tahto, kun kansojen työ joutuu tulen saaliiksi ja kansakuntien vaivannäkö raukeaa tyhjiin? Maa on oleva täynnä Herran voiman tuntemusta, niin kuin meri on vettä tulvillaan. – Voi sitä, joka juottaa kansoille vihan viiniä ja päihdyttää ne katsellakseen niiden alastomuutta. Sinä ympärileikkaamaton, et sinä saa kunniaa, häpeään sinä joudut. Juo siis sinäkin ja paljasta alastomuutesi. Jumalan vihan malja kiertyy kohdallesi, ja kunniasi peittyy häpeään. Väkivalta, jota olet tehnyt Libanonille, koituu omaksi tuhoksesi, ja hävitys, joka kohtasi eläimiä, murskaa myös sinut. Sinä tuhoudut ihmisveren tähden, jonka olet vuodattanut, ja väkivallan tähden, jota olet tehnyt maille, kaupungeille ja niiden asukkaille. Mitä auttaa jumalankuva? Senhän on veistäjä tehnyt. Mitä hyödyttää valettu patsas? Sen vastaukset ovat valhetta. Miten veistäjä voi luottaa veistokseensa, omatekoiseen jumalaan, joka ei puhu? Voi sitä, joka sanoo puupalalle: »Herää!» ja mykälle kivelle: »Nouse!» Nekö voisivat antaa oikeita neuvoja? Kullalla ja hopealla ne kyllä on silattu, mutta henkeä niissä ei ole. Herra on pyhässä temppelissään, hänen edessään vaietkoon koko maa!

Habakukin kirja 2:1-20 Finnish 1776 (FI1776)

Tässä minä seison minun vartiossani, ja astun minun linnaani; ja katselen nähdäkseni, mitä minulle sanotaan, ja mitä minulle sanotaan, ja mitä minä sitä vastaan, joka minua nuhtelee. Mutta Herra vastasi minua ja sanoi: kirjoita se näky, ja piirrä tauluun, että ohitsekäypä sen lukis. Sillä se ennustus pitää ajallansa täytettämän, ja pitää sittekin ilmaantuman ja ei vilpistelemän. Jos se viipyy, niin odota häntä; hän tulee totisesti, ja ei viivyttele. Mutta joka sitä vastaan on, ei hänen sielunsa pidä menestymän; sillä vanhurskas on elävä uskostansa. Mutta viina tekee ylpiän miehen petolliseksi, ettei hän taida pysyä siassansa; joka sielunsa levittää niinkuin helvetti, ja on niinkuin kuolema, joka tyytymätöin on; hän tempaa puoleensa kaikki pakanat, ja kokoo tykönsä kaikki kansat. Mitämaks, nämät kaikki pitää hänestä sananlaskun tekemän, ja puheen ja tapauksen, ja sanoman: voi sitä, joka kokoo tavaransa muiden hyvyydestä! kuinka kauvan se kestää? ja sälyttää paljon lokaa päällensä. Oo kuinka äkisti ne pitää tuleman, jotka sinua purevat, ja ne heräävät, jotka sinun syöksevät pois? ja sinun täytyy tulla heille saaliiksi. Että sinä olet monet pakanat ryövännyt, niin pitää kaikki jääneet kansoista taas sinua ryöväämän, ihmisten veren tähden, ja maan ja kaupungin ja kaikkein sen asuvaisten tähden, jotka ryöstetyt ovat. Voi sitä, joka ahne on oman huoneensa pahuudeksi, että hän panis pesänsä korkeuteen, ja pelastais itsensä onnettomuudesta. Mutta sinun neuvos pitää sinun huonees häpiäksi joutuman; sillä sinä olet ylen paljon kansoja lyönyt, ja ylpiästi syntiä tehnyt. Sillä kivetkin seinässä pitää huutaman, ja malat harjalta pitää heitä vastaaman. Voi sitä, joka kaupungin verellä rakentaa, ja valmistaa kaupunkia vääryydellä. Katso, eikö nämät Herralta Zebaotilta tapahdu? Mitä kansat ovat sinulle tehneet, se poltetaan tulessa, ja jonka tähden ihmiset ovat väsytetyt, se täytyy hukutettaa. Sillä maan pitää oleman täynnä Herran kunnian tuntoa, niinkuin vedet, jotka meren peittävät. Voi sinua, joka lähimmäiselles panet sisälle, sekoitat siihen julmuutes ja juovutat häntä, ettäs hänen häpiänsä näkisit. Sinun pitää häpiällä ravittaman kunnian edestä: niin juo sinä myös nyt, ettäs häpys paljastaisit; sillä Herran oikian käden malja pitää sinun tykös poikkeeman, ja sinun täytyy häpiällisesti oksentaa sinun kunniaas vastaan. Sillä se väkivalta, joka Libanonissa tehty on, pitää lankeeman sinun päälles, ja haaskatut eläimet pitää sinua peljättämän, ihmisten veren tähden, ja maan ja kaupungin ja kaikkein sen asuvaisten tähden, jotka ryöstetyt ovat. Mitä siis kuva auttaa taitaa, jonka puuseppä tehnyt on? eli valettu kuva ja valheen saarnaaja? Miksi se, joka niitä tekee, luottaa siihen, että hän mykkiä epäjumalia tehdä taitaa? Voi sitä, joka sanoo kannolle: heräjä! ja mykälle kivelle: nouse! Senkö pitäis opettaman? Katso, se on kullalla ja hopialla silattu, ja ei ole siinä ensinkään henkeä. Mutta Herra on pyhässä templissänsä; vaijetkoon kaikki maailma hänen kasvoinsa edessä.

Habakukin kirja 2:1-20 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)

Minä seison vartiopaikallani, asetun varustukseen ja tähystän, nähdäkseni, mitä hän minulle puhuu, mitä hän valitukseeni vastaa. Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: "Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea". Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy. Katso, sen kansan sielu on kopea eikä ole suora; mutta vanhurskas on elävä uskostansa. Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin tuonela ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat. Mutta ne kaikki virittävät hänestä pilkkalaulun, ivarunon, arvoituslaulun; he sanovat: "Voi sitä, joka hankkii paljon omaisuutta, mikä ei ole hänen — ja kuinkahan pitkäksi aikaa? — ja kasaa päällensä pantteja! Eivätkö nouse äkisti sinun vaivaajasi, eivätkö heräjä sinun ravistajasi? Ja sinä joudut niiden ryöstettäväksi. Sillä niinkuin sinä olet riistänyt monia kansakuntia, niin riistävät sinua kaikki jäljellejääneet kansat ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle, kaupungille ja kaikille sen asukkaille. Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa huoneensa hyväksi laittaakseen pesänsä korkealle, pelastuakseen kovan onnen kourista! Sinä olet neuvoillasi tuottanut häpeätä huoneellesi, tuhoamalla paljon kansoja, ja olet oman henkesi rikkonut. Sillä kivi seinästä on huutava ja orsi katosta on vastaava. Voi sitä, joka rakentaa kaupungin verivelkojen varaan ja perustaa linnan vääryyden varaan! Katso, eikö tule se Herralta Sebaotilta, että kansat näkevät vaivaa tulen hyväksi ja kansakunnat väsyttävät itseänsä tyhjän hyväksi? Sillä maa on oleva täynnä Herran kunnian tuntemusta, niinkuin vedet peittävät meren. Voi sitä, joka juottaa lähimmäistänsä, joka sekoittaa juoman sinun vihallasi ja juovuttaa hänet nähdäkseen hänen alastomuutensa! Sinä ravitset itsesi häpeällä, et kunnialla: niinpä juo sinäkin ja paljasta ympärileikkaamattomuutesi. Sinun kohdallesi on kiertyvä Herran oikean käden malja ja häväistys kunnian sijaan. Sillä sinut on peittävä Libanonille tekemäsi väkivalta ja eläimiä kohdannut hävitys, joka on ne säikyttänyt, ihmisveren tähden ja väkivallan tähden, joka on tehty maalle, kaupungille ja kaikille sen asukkaille. Mitä hyötyä on veistetystä kuvasta, että sen valmistaja veistää sen, ja valetusta kuvasta ja valheen opettajasta, että sen valmistaja siihen luottaa ja tekee mykkiä epäjumalia? Voi sitä, joka sanoo puulle: 'Heräjä!' ja mykälle kivelle: 'Nouse!' Sekö voisi opettaa? Katso, se on silattu kullalla ja hopealla, ja henkeä siinä ei ole, ei ensinkään. Mutta Herra on pyhässä temppelissänsä, hänen edessään vaietkoon kaikki maa."