Ensimmäinen aikakirja 21:18-27
Ensimmäinen aikakirja 21:18-27 Raamattu Kansalle (FINRK)
Silloin HERRAN enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että hänen oli mentävä pystyttämään HERRALLE alttari jebusilaisen Ornanin puimatantereelle. Daavid lähti sen sanan mukaan, jonka Gaad oli HERRAN nimessä puhunut. Ornan oli juuri puimassa vehnää. Kun hän kääntyi katsomaan, hän näki enkelin. Silloin hänen neljä poikaansa, jotka olivat hänen kanssaan, menivät piiloon. Kun Ornan näki Daavidin lähestyvän, hän lähti puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen maahan. Daavid sanoi Ornanille: ”Anna puimatanner minulle, niin minä rakennan siihen alttarin HERRALLE . Myy se minulle täydestä hinnasta, että vitsaus lakkaisi vaivaamasta kansaa.” Ornan vastasi Daavidille: ”Ota se itsellesi. Tehköön herrani ja kuninkaani, mitä hyväksi näkee. Minä annan härät polttouhriksi, puimaäkeet haloiksi ja vehnän ruokauhriksi. Minä annan ne kaikki.” Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: ”Ei, minä ostan sen täydestä hinnasta. Minä en voi viedä HERRALLE sitä, mikä on sinun, enkä uhrata ilmaisia polttouhreja.” Niin Daavid maksoi Ornanille siitä paikasta kuusisataa sekeliä kultaa. Sitten Daavid rakensi sinne alttarin HERRALLE ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja. Hän huusi avuksi HERRAA , ja Herra vastasi hänelle tulella, jonka hän lähetti taivaasta polttouhrialttarille. Ja HERRA käski enkelin panna miekkansa tuppeen.
Ensimmäinen aikakirja 21:18-27 Kirkkoraamattu 1992 (FB92)
Silloin Herran enkeli käski Gadin sanoa Daavidille, että hänen oli mentävä pystyttämään alttari jebusilaisen Araunan puimatantereelle. Daavid lähti täyttämään tätä käskyä, jonka Gad oli Herran nimessä antanut. Arauna oli puimassa vehnää neljän poikansa kanssa. Kääntyessään hän näki enkelin, ja hänen poikansa piiloutuivat. Sitten Arauna huomasi Daavidin, joka oli tulossa häntä kohti. Arauna lähti puimatantereelta Daavidia vastaan ja heittäytyi maahan hänen eteensä. Daavid sanoi hänelle: »Anna minulle puimatantereesi, myy se minulle täydestä hinnasta. Rakennan siihen alttarin Herralle, jotta kansa vapautuisi vitsauksesta.» Arauna vastasi: »Herrani ja kuninkaani! Ota se ja tee niin kuin parhaaksi näet. Minä annan myös härkiä polttouhriksi, puimarekiä polttopuiksi ja vehnää ruokauhriksi. Tämän kaiken saat minulta lahjaksi.» Mutta kuningas Daavid sanoi: »Ei, minä ostan kaiken täydestä hinnasta. En voi antaa Herralle sellaista, mikä on sinun omaasi, en voi uhrata ilmaista uhria.» Daavid maksoi maasta Araunalle kuusisataa kultasekeliä, ja hän rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi poltto- ja yhteysuhreja. Kun hän rukoili Herraa, Herra vastasi antamalla tulen iskeä taivaasta polttouhrialttarille. Ja Herran käskystä enkeli pani miekkansa tuppeen.
Ensimmäinen aikakirja 21:18-27 Finnish 1776 (FI1776)
Ja Herran enkeli sanoi Gadille että hän sanois Davidille, että David menis ja rakentais Herralle alttarin Ornanin Jebusilaisen riiheen. Ja David meni Gadin sanan jälkeen, jonka hän Herran nimeen puhunut oli. Vaan kuin Ornan käänsi itsensä ja näki neljän poikansa kanssa enkelin, lymyttivät he heitänsä; sillä Ornan tappoi nisuja. Kuin David meni Ornanin tykö, näki Ornan ja havaitsi Davidin, ja meni riihestä ulos ja lankesi kasvoillensa Davidin eteen maahan. Ja David sanoi Ornanille: anna minulle sen riihen sia, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; anna se minulle täyden rahan edestä, että vitsaus lakkais kansasta. Ja Ornan sanoi Davidille: ota sinulles ja tee, herrani kuningas, kuin sinulle kelpaa. Katso, minä annan myös härkiä polttouhriksi ja aseita puiksi, ja nisuja ruokauhriksi: kaikki minä annan. Mutta kuningas David sanoi Ornanille: ei niin, vaan minä tahdon peräti ostaa sen täydellä rahalla; sillä en minä ota sitä, mikä sinun on, Herralle ja tee polttouhria maksamata. Niin David antoi Ornanille sen sian edestä kuudensadan siklin painon kultaa. Ja David rakensi siinä Herralle alttarin ja uhrasi polttouhria ja kiitosuhria, ja rukoili Herraa; ja hän kuuli hänen tulella taivaasta polttouhrin alttarilla. Ja Herra sanoi enkelille, että hän pistäis miekkansa tuppeensa.
Ensimmäinen aikakirja 21:18-27 Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38)
Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle. Ja Daavid meni sen sanan mukaan, jonka Gaad oli Herran nimeen puhunut. Ja kun Ornan kääntyi, näki hän enkelin, ja hänen neljä poikaansa piiloutui; sillä Ornan oli puimassa nisuja. Mutta Daavid meni Ornanin luo, ja kun Ornan katsahti ylös ja näki Daavidin, lähti hän puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen maahan. Ja Daavid sanoi Ornanille: "Anna minulle puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; täydestä hinnasta anna se minulle, että vitsaus taukoaisi kansasta". Ornan vastasi Daavidille: "Ota se itsellesi, ja herrani, kuningas, tehköön, mitä hyväksi näkee. Katso, minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi sekä nisut ruokauhriksi; kaikki minä annan." Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: "Ei niin, vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta; sillä minä en ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa ilmaiseksi saatua polttouhria". Niin Daavid antoi Ornanille siitä paikasta kuudensadan sekelin painon kultaa. Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja, ja kun hän huusi Herraa, vastasi Herra tulella, jonka hän lähetti taivaasta polttouhrialttarille. Ja Herra käski enkelin pistää miekkansa tuppeen.