Sananlaskut 15:13-33

Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä. Hulluulle on tyhmyys iloksi; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä. Aivoitus raukee ilman neuvoaa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on. Herra ylpeiden huoneet kukistaa, ja vahvistaa lesken rajat. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.