Sananlaskujen kirja 10:1-32

Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe. Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta. Nuhteetonta Herra varjelee nälältä, mutta jumalattoman haluja hän ei täytä. Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden. Viisas se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka korjuuaikana makaa. Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta. Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu. Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan. Turvassa kulkee, joka vilpittä kulkee, joka poikkeaa polulta, ei salassa pysy. Kavala silmänisku tuo tuskaa, ja mieletön puhe vie tuhoon. Vanhurskaan suu on elämän lähde, jumalattoman suussa piilee väkivalta. Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset. Järkevän huulilta lähtevät viisauden sanat, tyhmyrin selässä soikoon keppi! Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis, kun hullu puhuu. Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, puute murentaa köyhän majan. Mitä vanhurskas ansaitsee, on elämäksi, mitä jumalaton hankkii, koituu synniksi. Joka taipuu kuriin, vaeltaa elämän tietä, nuhteista piittaamaton kulkee harhaan. Joka vihansa salaa, se valheita puhuu, hullu se, joka panettelee ja parjaa. Paljossa puheessa vaanii synti, viisas se, joka kielensä hillitsee. Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa, jumalattoman ajatus ei paljoa paina. Hurskaan sanat ruokkivat monia, tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen. Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä. Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta. Mitä jumalaton pelkää, siihen hän törmää, mitä hurskas toivoo, se hänelle annetaan. Myrskyn mentyä jumalaton on poissa, mutta vanhurskaalla on kestävä perusta. Mitä etikka hampaille ja savu silmille, sitä on laiskuri isännälleen. Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat. Hurskaan odotus johtaa iloon, jumalattoman toivo pettää. Herra on viattoman vahva linna, mutta väärintekijän hän murskaa. Oikeamielinen ei ikinä horju, mutta jumalattomalla ei ole missään turvaa. Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki. Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa.