Hesekielin kirja 22:23-30

Minulle tuli tämä Herran sana: »Ihminen, sano Israelin kansalle: Sinun maasi ei ole sadetta saanut, se jäi vedettä minun vihani päivinä. Sen ruhtinaat olivat kuin ärjyviä leijonia, aina saalista raatelemassa. He iskivät hampaansa ihmisiin, ryöstivät heiltä talot ja tavarat ja tekivät monesta naisesta lesken. Sen papit rikkoivat ehdoin tahdoin minun lakiani ja saastuttivat sen, mikä oli minulle pyhitetty. He eivät tehneet eroa pyhän ja epäpyhän välillä, eivät opettaneet, mikä on saastaista, mikä puhdasta, eivätkä kantaneet huolta minun sapattini pyhittämisestä. Niin he häpäisivät minun pyhyyteni. Sen hallitusmiehet olivat kuin susia, kuin saalista raatelevia petoja. He vuodattivat verta ja ajoivat ihmisiä perikatoon, anastivat heidän omaisuutensa itselleen. Sen profeetat valkaisivat kaiken tämän kalkilla, kun näkivät olemattomia näkyjä ja ennustivat kansalleen perättömiä. He sanoivat: ’Näin sanoo Herra Jumala’, vaikka Herra ei ollut sanonut mitään. Maanomistajat riistivät ja ryöstivät, sortivat köyhää ja kurjaa ja kohtelivat muukalaista vastoin lakia. »Minä etsin heidän joukostaan miestä, joka vahvistaisi muurin, seisoisi lujana sen aukossa ja torjuisi maataan uhkaavan tuhon, mutta sitä miestä en löytänyt.