Älkää etsikö apua Betelistä,
älkää kulkeko Gilgaliin,
älkää tehkö toivioretkiä Beersebaan!
Pois maastaan kulkee kaikkineen Gilgal,
ja turhuuden huoneeksi tulee Jumalan huone, Betel.
Etsikää Herraa, niin saatte elää!
Muuten hän tulena hyökkää Joosefin heimon keskelle
ja tuhoaa sen,
ja Betel palaa kenenkään sammuttamatta.
Hän on luonut Seulaset ja Orionin.
Hän muuttaa pimeyden aamuksi
ja päivän yöksi.
Hän kutsuu vedet merestä
ja kostuttaa niillä maan.
Hänen nimensä on Herra.
Hän antaa tuhon välähtää varustuksen yllä,
ja lujinkin linnoitus kukistuu.
Voi teitä, jotka teette lainkäytöstä katkeraa koiruohoa
ja jätätte heitteille oikeuden!
Te vihaatte sitä,
joka kaupunginportin kokouksessa
vaatii oikeaa tuomiota,
ja inhoatte sitä,
joka kertoo totuuden.
Te poljette tilattomia
ja viette maanvuokrana heidän viljansa.
Sen tähden teidän käy näin:
Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä,
ette saa asua niissä.
Vaikka te istutatte ihania viinitarhoja,
ette saa nauttia niiden viiniä.
Sillä minä tiedän teidän rikostenne luvun
ja syntienne määrän.
Te sorratte syytöntä,
te otatte lahjuksia
ja syrjitte köyhiä oikeuspaikalla.
Sen takia viisas vaikenee tällaisena aikana, sillä tämä on paha aika.
Pyrkikää hyvään, älkää pahaan,
jotta saisitte elää!
Silloin Herra Jumala Sebaot on teidän kanssanne,
niin kuin te sanotte hänen olevan.
Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää!
Saattakaa kaupunginportissa oikeus voimaan.
Ehkä Herra Jumala Sebaot silloin armahtaa
Joosefin heimon jäännöstä.
Sen tähden Herra Jumala Sebaot sanoo näin:
– Kaikilta toreilta kuuluu valitus,
kaikilta kujilta vaikerrus.
Talonpoikia kutsutaan surujuhliin
ja valittajaisiin itkuvirren taitajia,
ja viinitarhoistakin kuuluu valitus,
kun minä kuljen teidän keskitsenne,
sanoo Herra.
Voi teitä, jotka hartaasti odotatte Herran päivää!
Mitä iloa teille on Herran päivästä?
Se tuo pimeyden, ei valoa.
Käy kuin miehen,
joka pakeni leijonaa
mutta kohtasi karhun –
kun hän pääsi kotiin
ja nojasi kädellä seinään,
käteen puri käärme.
Eikö Herran päivä siis ole pimeä eikä valoisa,
pilkkopimeä, ilman valon häivää?
– Minä vihaan teidän juhlianne, minä inhoan niitä,
minä en voi sietää juhlakokouksianne.
Kun te tuotte minulle
polttouhrejanne ja ruokauhrejanne,
minä en ota niitä vastaan.
Juottovasikkoihin, joita te tuotte ateriauhriksi,
minä en katsahdakaan.
Vie pois minun luotani virsiesi pauhu!
En halua kuulla sinun harppujesi helinää.
Mutta oikeus virratkoon kuin vesi
ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.
»Toitteko te minulle teuraita ja ruokauhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, te israelilaiset? Entä kannoitteko silloin kuningastanne Sikkutia ja tähtijumalaanne Kijjunia, kuvia, jotka nyt olette itsellenne tehneet?»
– Minä vien teidät vankeina tuolle puolen Damaskoksen,
sanoo Herra.
Hänen nimensä on Jumala Sebaot.