Eräänä päivänä Saulin poika Jonatan sanoi aseenkantajalleen: »Tule, mennään solan poikki filistealaisten etuvartion luo.» Isälleen hän ei maininnut mitään.
Saulilla oli telttansa Migronin granaattiomenapuun alla Geban lähistöllä, ja hänellä oli mukanaan noin kuusisataa miestä. Efodia kantoi Ahia, Ikabodin veljen Ahitubin poika, jonka isänisä oli Pinehas, Silossa Herran pappina toimineen Eelin poika. Kukaan miehistä ei tiennyt Jonatanin lähdöstä.
Solassa, jonka poikki Jonatan aikoi mennä filistealaisten etuvartion luo, on molemmilla puolilla jyrkkä kallioseinämä. Toisen nimi on Boses ja toisen Senne, toinen niistä kohoaa pohjoisessa Mikmasin puolella ja toinen etelässä Geban puolella.
Jonatan sanoi aseenkantajalleen: »Mennään tuonne noiden ympärileikkaamattomien etuvartion kohdalle. Ehkäpä Herra auttaa meitä. Herra voi kyllä antaa voiton yhtä hyvin pienen kuin suurenkin joukon voimin.» Aseenkantaja vastasi hänelle: »Tee kuten hyväksi näet. Jatka vain eteenpäin, minä seuraan sinua, minne menetkin.» Jonatan sanoi: »Hyvä! Mennään noiden miesten luo ja näyttäydytään heille. Jos he sanovat meille: ’Pysykää paikoillanne, kunnes me tulemme sinne’, niin seisomme aloillamme emmekä kiipeä heidän luokseen. Mutta jos he sanovat: ’Kiivetkää tänne’, silloin kiipeämme. Se on merkki siitä, että Herra antaa heidät meidän käsiimme.»
Kun he astuivat filistealaisten vartion näkyviin, filistealaiset sanoivat: »Kas! Heprealaiset alkavat ryömiä ulos koloista, joissa ovat piileskelleet.» Ja vartioston miehet huutelivat Jonatanille ja hänen aseenkantajalleen: »Kiivetkää tänne, niin näytämme teille jotakin!» Silloin Jonatan sanoi aseenkantajalleen: »Kiipeä perässäni! Nyt Herra on antanut filistealaiset Israelin käsiin.» Jonatan kiipesi jyrkännettä käsin ja jaloin, ja aseenkantaja seurasi perässä. Jonatanin edetessä filistealaiset kaatuivat maahan, ja hänen jäljessään tuleva aseenkantaja pisti heidät kuoliaaksi.
Tässä ensimmäisessä kahakassa Jonatan ja hänen aseenkantajansa tappoivat puolen kyntövaon pituisella matkalla parikymmentä miestä. Silloin pakokauhu valtasi koko filistealaisten sotajoukon niin ylhäällä leirissä kuin etuvartiossakin, ja myös ryöstelemässä olevat osastot joutuivat pelon valtaan. Maa vavahteli, ja kaikkialla syntyi valtava kauhu.
Saulin tähystäjät Benjaminin Gebassa huomasivat vihollisjoukkojen ryntäilevän sinne tänne. Silloin Saul sanoi väelleen: »Tarkastakaa joukot ja ottakaa selvää, onko joku poissa leiristämme.» Joukot tarkastettiin, ja silloin huomattiin, että Jonatan ja hänen aseenkantajansa olivat poissa. Saul sanoi Ahialle: »Tuo tänne efodi!» Ahia näet kantoi silloin efodia israelilaisten edellä. Mutta kun Saulin puhuessa papille sekasorto filistealaisten leirissä kävi yhä pahemmaksi, Saul sanoi: »Ei, anna sen olla!»
Saul ja hänen joukkonsa kohottivat sotahuudon ja lähtivät taisteluun. Filistealaiset olivat jo nostaneet miekkansa toisiaan vastaan, ja sekasorto oli täydellinen. Ne heprealaiset, jotka aikaisemmin olivat joutuneet filistealaisten palvelukseen ja lähteneet heidän mukanaan sotaankin, siirtyivät Saulin ja Jonatanin johtamien israelilaisten puolelle. Kun Efraimin vuoristossa piileskelleet israelilaiset kuulivat filistealaisten lähteneen pakoon, hekin yhtyivät taisteluun ja takaa-ajoon. Näin Herra pelasti sinä päivänä Israelin.
Raamattusovellus
Lasten Raamattusovellus
