Ilmestyskirja 4:1-11

Tämän jälkeen minä näin: taivaassa oli ovi avoinna. Ääni, jonka olin aiemmin kuullut puhuvan minulle kuin pasuuna, sanoi: ”Nouse tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva.” Siinä samassa olin Hengessä. Katso, taivaassa oli valtaistuin ja valtaistuimella istuja. Istuja oli näöltään kuin hohtava jaspis ja karneoli, ja valtaistuimen ympärillä oli sateenkaari, joka hohti kuin smaragdi. Valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta yllään valkeat vaatteet ja päässään kultakruunut. Valtaistuimesta lähti salamoita, ääniä ja ukkosenjylinää, ja sen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat Jumalan seitsemän henkeä. Valtaistuimen edessä oli ikään kuin lasinen meri, kristallin kaltainen. Valtaistuimen edessä ja sen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa täynnä silmiä. Ensimmäinen olento oli leijonan näköinen, toinen olento nuoren härän näköinen, kolmannella olennolla oli kuin ihmisen kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan näköinen. Niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat päältä ja sisältä täynnä silmiä. Taukoamatta, yötä päivää, ne sanoivat: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli, joka on ja joka on tuleva.” Aina kun olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka istuu valtaistuimella ja joka elää aina ja iankaikkisesti, ne kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät valtaistuimella istuvan eteen ja palvovat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti. He heittävät kruununsa valtaistuimen eteen ja sanovat: ”Sinä, meidän Herramme ja Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut.”