Markus 14:10-72

Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien luo kavaltaakseen Jeesuksen heille. Kun he sen kuulivat, he ilahtuivat ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Niin hän etsi sopivaa tilaisuutta voidakseen kavaltaa Jeesuksen. Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä, jolloin pääsiäislammas oli tapana teurastaa, opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Missä tahdot syödä pääsiäisaterian? Minne menemme valmistamaan sen?” Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää kaupunkiin. Teitä vastaan tulee mies kantaen vesiruukkua. Seuratkaa häntä, ja minne hän meneekin, sanokaa sen talon isännälle: ’Opettaja kysyy: Missä on minua varten vierashuone, jossa voin syödä pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?’ Hän näyttää teille yläkerrasta suuren, valmiiksi varustetun huoneen. Valmistakaa sinne meille ateria.” Opetuslapset lähtivät matkaan. Kun he tulivat kaupunkiin, he havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut, ja he valmistivat pääsiäisaterian. Illan tultua Jeesus saapui niiden kahdentoista kanssa. Heidän ollessaan aterialla Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut – hän syö minun kanssani.” Opetuslapset tulivat murheellisiksi ja kysyivät häneltä toinen toisensa jälkeen: ”En kai minä?” Hän sanoi heille: ”Yksi teistä kahdestatoista, se, joka kastaa leipäpalansa vatiin minun kanssani. Ihmisen Poika tosin menee pois, niin kuin hänestä on kirjoitettu, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ettei hän olisi syntynytkään.” Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ”Ottakaa, tämä on minun ruumiini.” Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi heille: ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä. Totisesti minä sanon teille: minä en enää juo viinipuun antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa.” Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. Jeesus sanoi heille: ”Te kaikki loukkaannutte minuun, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenta, ja lampaat joutuvat hajalle.’ Mutta ylösnoustuani minä menen teidän edellänne Galileaan.” Niin Pietari sanoi hänelle: ”Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, en kuitenkaan minä.” Jeesus sanoi hänelle: ”Totisesti minä sanon sinulle: tänään, tänä yönä, ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Mutta Pietari vakuutti vielä lujemmin: ”Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, minä en ikinä kiellä sinua.” Samoin sanoivat kaikki muutkin. He tulivat paikkaan, jota kutsuttiin Getsemaneksi. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Istukaa tässä sillä aikaa kun minä rukoilen.” Hän otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, ja hän alkoi tuntea kauhua ja tuskaa. Niin hän sanoi heille: ”Minun sieluni on syvästi murheellinen, aina kuolemaan asti. Jääkää tähän ja valvokaa.” Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi maahan ja rukoili, että se hetki, jos mahdollista, menisi häneltä ohi. Hän sanoi: ”Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä!” Sitten hän tuli takaisin ja tapasi opetuslapset nukkumasta ja sanoi Pietarille: ”Simon, nukutko sinä? Etkö jaksanut edes yhtä hetkeä valvoa? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko.” Taas hän meni pois ja rukoili samoin sanoin. Palattuaan hän tapasi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi. Eivätkä he tienneet, mitä vastaisivat hänelle. Tullessaan kolmannen kerran hän sanoi heille: ”Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on koittanut. Katsokaa, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, lähtekäämme! Se, joka minut kavaltaa, on lähellä.” Heti, Jeesuksen vielä puhuessa, saapui paikalle Juudas, yksi niistä kahdestatoista. Hänen mukanaan oli miekoin ja seipäin varustautunut joukko, joka tuli ylipappien, kirjanoppineiden ja vanhinten luota. Jeesuksen kavaltaja oli sopinut heidän kanssaan merkistä sanoen: ”Hän on se, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni ja viekää tarkasti vartioituna pois.” Tultuaan sinne Juudas astui heti hänen luokseen ja sanoi: ”Rabbi!”, ja suuteli häntä. Silloin he kävivät Jeesukseen käsiksi ja vangitsivat hänet. Yksi lähellä seisovista veti miekan esiin ja iski ylipapin palvelijaa sivaltaen häneltä korvan irti. Mutta Jeesus puhui heille sanoen: ”Oletteko te lähteneet vangitsemaan minua kuin rosvoa miekat ja seipäät mukananne? Joka päivä minä olen ollut teidän luonanne ja opettanut temppelissä, ettekä te ole ottaneet minua kiinni. Mutta Kirjoitusten oli käytävä toteen.” Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat. Jeesusta seurasi muuan nuorukainen, jolla oli liinavaate kietaistuna paljaalle iholle. Hänet otettiin kiinni, mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastomana. Jeesus vietiin ylipapin luo. Sinne kokoontuivat kaikki ylipapit sekä vanhimmat ja kirjanoppineet. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin palatsin sisäpihaan asti. Hän istuutui palvelijoiden joukkoon ja lämmitteli tulen ääressä. Ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaakseen hänet, mutta he eivät löytäneet. Monet kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä. Muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan sanoen: ”Me olemme kuulleet hänen sanovan: ’Minä hajotan tämän käsin tehdyn temppelin ja rakennan kolmessa päivässä toisen, joka ei ole käsin tehty.’” Mutta ei edes näin heidän todistuksensa ollut yhtäpitävä. Silloin ylipappi Kaifas nousi, astui esiin ja kysyi Jeesukselta: ”Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?” Mutta Jeesus oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylipappi kysyi häneltä: ”Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?” Jeesus vastasi: ”Minä olen. Ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä.” Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: ”Mihin me tässä enää todistajia tarvitsemme! Te kuulitte tuon herjauksen. Mitä mieltä olette?” Niin he kaikki tuomitsivat Jeesuksen syyllisenä kuolemaan. Muutamat alkoivat sylkeä hänen päälleen, peittivät hänen kasvonsa, löivät häntä nyrkillä ja sanoivat: ”Profetoi!” Vartijatkin löivät häntä kasvoihin. Kun Pietari oli alhaalla sisäpihassa, sinne tuli yksi ylipapin palvelustytöistä. Nähdessään Pietarin lämmittelemässä hän katsoi tätä ja sanoi: ”Sinäkin olit tuon nasaretilaisen, tuon Jeesuksen, kanssa.” Mutta Pietari kielsi sanoen: ”En tiedä enkä käsitä, mitä sanot”, ja hän meni ulkopihalle. Kun palvelustyttö näki Pietarin siellä, hän rupesi jälleen puhumaan lähellä seisoville: ”Tuo on yksi heistä.” Mutta taas hän kielsi. Hetken päästä lähellä seisovat sanoivat Pietarille: ”Varmasti sinä olet yksi heistä. Olethan sinäkin galilealainen.” Mutta hän rupesi sadattelemaan ja vannomaan: ”En tunne sitä miestä, josta te puhutte!” Samassa kukko lauloi toisen kerran. Silloin Pietari muisti sanat, jotka Jeesus oli hänelle sanonut: ”Ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Ja hän puhkesi itkuun.