Eräänä päivänä, kun Jeesus taas oli opettamassa, paikalla istui fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä sekä Jerusalemista. Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaita. Silloin muutamat miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvaantunut. He yrittivät tuoda hänet sisälle taloon ja asettaa Jeesuksen eteen. Mutta kun he eivät keksineet, millä tavoin toisivat hänet sisälle väkijoukon läpi, he nousivat katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi joukon keskelle Jeesuksen eteen. Nähdessään heidän uskonsa Jeesus sanoi: ”Mies, sinun syntisi ovat anteeksi annetut.” Kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat ajattelemaan ja sanomaan: ”Kuka tämä mies on? Hänhän pilkkaa Jumalaa. Kuka muu voi antaa syntejä anteeksi kuin Jumala yksin?” Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: ”Mitä te ajattelette sydämessänne? Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi ovat anteeksi annetut’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’? Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi”– hän puhui nyt halvaantuneelle – ”minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Mies nousi heti heidän nähtensä, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa. Heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he ylistivät Jumalaa. Pelon vallassa he sanoivat: ”Olemme tänään nähneet jotakin uskomatonta.”
Tämän jälkeen Jeesus lähti sieltä ja näki Leevi-nimisen publikaanin istumassa tulliasemalla. Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua!” Tämä jätti kaiken, nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta. Leevi valmisti hänelle kodissaan suuret pidot. Heidän kanssaan oli aterialla suuri joukko publikaaneja ja muita ihmisiä. Fariseukset ja heidän kirjanoppineensa närkästyivät Jeesuksen opetuslapsiin ja sanoivat: ”Miksi te syötte ja juotte publikaanien ja syntisten kanssa?” Jeesus vastasi heille: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan parannukseen vanhurskaita vaan syntisiä.”
He sanoivat Jeesukselle: ”Johanneksen opetuslapset paastoavat usein ja pitävät rukouksia, samoin fariseusten opetuslapset, mutta sinun opetuslapsesi syövät ja juovat.” Jeesus vastasi: ”Ette kai voi vaatia häävieraita paastoamaan, kun sulhanen on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin, niinä päivinä, he paastoavat.”
Hän kertoi heille myös vertauksen: ”Ei kukaan leikkaa uudesta viitasta paikkaa ja pane sitä vanhaan viittaan. Silloinhan hän pilaa myös uuden, eikä uudesta viitasta leikattu paikka sovi vanhaan. Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin nahkaleileihin. Silloinhan uusi viini rikkoo leilit, viini valuu maahan ja leilit menevät pilalle. Ei, uusi viini on laskettava uusiin leileihin. Eikä kukaan, joka juo vanhaa viiniä, halua uutta, sillä hän sanoo: ’Vanha on hyvää.’”