3. Mooseksen kirja 27
27
Lupauksia koskevia lakeja
1 Herrapuhui Moosekselle: 2 ”Sano israelilaisille: Jos joku on tehnyt erityisen lupauksen, sinun on arvioitava Herralle luvatun ihmisen arvo. 3 Iältään kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä oleva mies arvioitakoon viidenkymmenen hopeasekelin arvoiseksi pyhäkkösekelin painon mukaan. 4 Jos kyseessä on nainen, arvioi hänet kolmenkymmenen sekelin arvoiseksi. 5 Jos ikää on viidestä kahteenkymmeneen vuotta, arvioi mies kahdenkymmenen sekelin ja nainen kymmenen sekelin arvoiseksi. 6 Kuukauden ikäisestä viisivuotiaaseen asti arvioi poikalapsi viiden hopeasekelin ja tyttölapsi kolmen hopeasekelin arvoiseksi. 7 Jos ikää on kuusikymmentä vuotta tai enemmän, arvioi mies viidentoista sekelin ja nainen kymmenen sekelin arvoiseksi. 8 Jos lupauksen tekijä on liian köyhä maksamaan arvioimaasi summaa, hänet vietäköön papin eteen, ja pappi arvioikoon hänet. Papin on arvioitava lupauksen tekijän varallisuus.
9Jos kyseessä on eläin, joka voidaan uhrata Herralle , niin kaikki, mikä siitä annetaan Herralle , on pyhää. 10 Eläintä ei saa vaihtaa, ei hyvää huonoon eikä huonoa hyvään. Jos joku kaikesta huolimatta vaihtaa eläimen toiseen, olkoon myös tilalle otettu pyhä. 11 Jos kyseessä on mikä tahansa saastaisista eläimistä, joita ei tuoda uhreiksi Herralle , eläin pitää viedä papin eteen. 12 Pappi arvioikoon, onko se hyvä vai huono. Sinun tulee pitää eläintä sen arvoisena kuin pappi määrää. 13 Jos eläin halutaan lunastaa takaisin, arvioidun hinnan lisäksi siitä on maksettava viidesosa.
14Jos joku pyhittää talonsa pyhäksi lahjaksi Herralle , pappi arvioikoon, onko se hyvä vai huono. Taloa on pidettävä sen arvoisena kuin pappi määrää. 15 Jos talonsa pyhittänyt tahtoo lunastaa sen takaisin, hänen on maksettava arvioidun hinnan lisäksi viidesosa siitä. Silloin talosta tulee jälleen hänen omansa.
16Jos joku pyhittää Herralle osan omistamastaan maasta, arvioi maa sen mukaan, kuinka paljon kylvösiementä siihen tarvitaan. Hoomer-mitta ohria vastatkoon viittäkymmentä hopeasekeliä. 17 Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta alkaen, jääköön tämä arviosi voimaan. 18 Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, pappi arvioikoon hänelle sen hinnan niiden vuosien luvun mukaan, jotka ovat jäljellä seuraavaan riemuvuoteen. Jo kuluneet vuodet vähennetään arvioimastasi hinnasta. 19 Jos pellon pyhittänyt tahtoo lunastaa sen takaisin, hänen on maksettava siitä arvioimasi hinnan lisäksi viidesosa. Silloin pelto palautuu hänelle. 20 Ellei hän kuitenkaan lunasta peltoa vaan myy sen toiselle, se ei ole enää lunastettavissa. 21 Kun pelto sitten riemuvuotena vapautuu, se tulee Herralle pyhitetyksi niin kuin vihitty peltokin, ja siitä tulee papin omaisuutta.
22Jos joku pyhittää Herralle pellon, joka ei ole hänen perintömaataan vaan jonka hän on ostanut, 23 pappi arvioikoon hänelle sen hinnan riemuvuoteen asti, ja ostajan tulee vielä samana päivänä maksaa arvioitu hinta. Se on pyhitetty Herralle . 24 Riemuvuotena pelto palautuu sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on. 25Kaiken arviointisi pohjana olkoon pyhäkkösekelin paino. Sekelissä tulee olla kaksikymmentä geeraa.
26Karjan esikoista, joka ensiksi syntyneenä kuuluu jo Herralle , älköön kukaan pyhittäkö. Se on Herran oma, olkoonpa sitten härkä tai lammas. 27Jos kyseessä on saastainen eläin, lunastakoon omistaja sen takaisin sinun arvioimastasi hinnasta viidesosalla lisättynä. 28 Mutta mitään vihittyä, minkä joku on vihkinyt Herralle mistä tahansa omistamastaan, olkoonpa kyseessä ihminen, eläin tai maaomaisuus, ei saa myydä eikä lunastaa. Kaikki vihitty on Herran omaa, pyhistä pyhintä. 29Yksikään tuhon omaksi vihitty ihminen ei ole lunastettavissa. Hänet on surmattava.
30Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, kuuluvat Herralle . Ne ovat Herralle pyhitetyt. 31 Jos joku kaikesta huolimatta lunastaa takaisin kymmenyksiään, hänen tulee maksaa viidesosa niiden arvon lisäksi. 32 Kaikki kymmenykset nautakarjasta ja pikkukarjasta – joka kymmenes eläin, joka kulkee paimenen sauvan alitse – ovat Herralle pyhitetyt. 33 Ei pidä tutkia, onko eläin hyvä vai huono, eikä sitä saa vaihtaa. Jos joku kaikesta huolimatta vaihtaa sen, on myös tilalle otettu eläin pyhä, eikä sitä voi lunastaa.” 34 Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra antoi Siinainvuorella Moosekselle israelilaisia varten.
Tällä hetkellä valittuna:
3. Mooseksen kirja 27: FinRK
Korostus
Jaa
Kopioi
Haluatko, että korostuksesi tallennetaan kaikille laitteillesi? Rekisteröidy tai kirjaudu sisään
© 2012 Raamattu Kansalle ry