Esra 4:1-24

Kun Juudan ja Benjaminin vastustajat kuulivat, että pakkosiirtolaisuudesta palanneet rakensivat temppeliä HERRALLE , Israelin Jumalalle, he astuivat Serubbaabelin ja sukujen päämiesten eteen ja sanoivat heille: ”Me tahdomme rakentaa yhdessä teidän kanssanne. Mehän etsimme teidän Jumalaanne niin kuin tekin, ja hänelle me olemme uhranneet Assyrian kuninkaan Eesarhaddonin päivistä alkaen, hänen, joka toi meidät tänne.” Mutta Serubbaabel, Jeesua ja muut Israelin sukujen päämiehet sanoivat heille: ”Ette te voi rakentaa yhdessä meidän kanssamme temppeliä meidän Jumalallemme. Me yksin rakennamme sen HERRALLE , Israelin Jumalalle, niin kuin kuningas Koores, Persian kuningas, on meitä käskenyt.” Tämän jälkeen maan kansa yritti saada juutalaisten kädet herpoamaan pelottelemalla heitä, etteivät he jatkaisi rakentamista. Kansa palkkasi heitä vastaan neuvonantajia, jotta nämä tekisivät tyhjäksi heidän hankkeensa. Tätä jatkui niin kauan kuin Persian kuningas Koores eli ja vielä Persian kuninkaan Daarejaveksen hallituskauteen asti. Ahasveroksen hallitusaikana, hänen hallituskautensa alussa, kirjoitettiin syytöskirje Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan. Artahsastan aikana Bislam, Mitredat ja Taaveel sekä heidän virkatoverinsa kirjoittivat kirjeen Artahsastalle, Persian kuninkaalle. Se oli käännetty aramean kielelle ja kirjoitettu aramealaisella kirjoituksella. Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai kirjoittivat kuningas Artahsastalle Jerusalemia koskevan kirjeen, joka alkoi näin: Silloin ja silloin. ”Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai sekä heidän virkatoverinsa, tuomarit ja viranomaiset sekä tarpelilaiset, persialaiset, erekiläiset, babylonialaiset, suusanilaiset, dehavilaiset, eelamilaiset ja muut kansat, jotka suuri ja maineikas Aasenappar vei pakkosiirtolaisuuteen ja sijoitti Samarian kaupunkiin ja muualle Eufratvirran tämänpuoleiselle alueelle” ja niin edelleen. Ja tämä on jäljennös kirjeestä, jonka he lähettivät hänelle: ”Kuningas Artahsastalle sinun palvelijasi, miehet Eufratvirran tältä puolelta” ja niin edelleen. ”Tulkoon kuninkaan tietoon, että ne juutalaiset, jotka lähtivät sinun luotasi meidän luoksemme, ovat saapuneet Jerusalemiin. Nyt he rakentavat tuota kapinallista ja pahaa kaupunkia. He ovat saamassa sen muurit kuntoon ja korjaavat sen perustuksia. Tietäköön siis kuningas, että jos se kaupunki rakennetaan ja sen muurit pannaan kuntoon, he eivät enää maksa rahaveroa, luonnontuotteina maksettavaa veroa eivätkä tiemaksuja. Siitä kärsivät kuninkaiden tulot. Kun kerran syömme palatsin suolaa, meidän ei sovi katsella kuninkaan häpäisyä. Siksi me lähetämme tämän tiedoksi kuninkaalle, että antaisit tutkia isiesi aikakirjaa. Siitä huomaat ja saat tietää, että se kaupunki on ollut kapinallinen kaupunki, joka on aiheuttanut vahinkoa kuninkaille ja maakunnille. Siellä on muinaisista ajoista asti pantu toimeen levottomuuksia. Sen tähden se kaupunki on hävitetty. Me ilmoitamme siis kuninkaalle, että jos se kaupunki rakennetaan ja sen muurit pannaan kuntoon, sinulle ei jää mitään osaa Eufratvirran tämänpuoleisesta alueesta.” Kuningas lähetti vastauksen käskynhaltija Rehumille ja kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, jotka asuivat Samariassa ja muualla Eufratvirran tällä puolella: ”Rauhaa” ja niin edelleen. ”Kirjelmä, jonka lähetitte meille, on luettu minulle tarkasti. Minä annoin käskyn tutkia asiaa, ja silloin huomattiin, että tuo kaupunki on muinaisista ajoista alkaen noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on pantu toimeen kapinoita ja levottomuuksia. Jerusalemissa on ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet kaikkea Eufratvirran sillä puolella olevaa maata ja joille on suoritettu rahaveroa, luonnontuotteina maksettavaa veroa ja tiemaksuja. Antakaa siis käsky, että noita miehiä on estettävä eikä tuota kaupunkia saa rakentaa, ennen kuin minä annan siitä käskyn. Ja varokaa lyömästä laimin mitään tässä asiassa, ettei tästä koituisi vielä suurempaa vahinkoa kuninkaalle.” Niin pian kuin kuningas Artahsastan kirjeen jäljennös oli luettu Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, he lähtivät kiireesti Jerusalemiin juutalaisten luo ja pakottivat väkivalloin heidät lopettamaan työnsä. Silloin Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa keskeytyi, ja se oli pysähdyksissä Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti.