Apostolien teot 28:1-10

Pelastumisemme jälkeen saimme tietää, että saaren nimi oli Melite . Saaren kanta-asukkaat osoittivat meille harvinaisen suurta ystävällisyyttä. He sytyttivät nuotion ja ottivat meidät kaikki sen ääreen, koska oli alkanut sataa ja oli kylmä. Paavali kokosi kasan risuja, ja kun hän pani ne nuotioon, tuli kyykäärme kuumuuden tähden esiin ja kävi kiinni hänen käteensä. Kun asukkaat näkivät käärmeen riippuvan hänen kädestään, he sanoivat toisilleen: ”Tuo mies on varmaankin murhaaja. Hän pelastui merestä, mutta kostotar ei sallinut hänen elää.” Mutta Paavali ravisteli käärmeen tuleen, eikä hänelle tapahtunut mitään pahaa. He odottivat hänen ajettuvan tai kaatuvan äkkiä kuolleena maahan. Kun he olivat kauan odottaneet ja nähneet, ettei hänelle tapahtunut mitään pahaa, he muuttivat mielensä ja sanoivat, että hän oli jumala. Lähellä sitä paikkaa oli Publius-nimisellä saaren johtavalla miehellä maatiloja. Hän otti meidät vastaan ja piti meitä ystävällisesti vierainaan kolme päivää. Publiuksen isä makasi kuumeessa ja punataudin vaivaamana. Paavali meni hänen luokseen, rukoili ja pani kätensä hänen päälleen parantaen hänet. Kun tämä oli tapahtunut, tulivat muutkin saarella olevat sairaat, ja heidät parannettiin. Saarelaiset osoittivat meille monin tavoin kunnioitusta, ja kun lähdimme merelle, he antoivat mukaamme, mitä tarvitsimme.