1. Aikakirja 17:16-24

Silloin kuningas Daavid meni, asettui HERRAN eteen ja sanoi: ”Oi HERRA , Jumala! Mikä olen minä, tai mikä on minun sukuni, kun olet saattanut minut tähän asemaan? Mutta tämäkin on ollut vähäistä sinun silmissäsi, Jumala, ja niin sinä olet puhunut palvelijasi suvun kaukaisesta tulevaisuudesta, ja sinä, oi HERRA , Jumala, olet nähnyt minut miehenä, joka on asetettu korkealle. Mitä voisi Daavid vielä sanoa sinulle siitä kunniasta, jota olet osoittanut palvelijallesi! Sinähän tunnet palvelijasi. HERRA , palvelijasi tähden ja oman tahtosi mukaan sinä olet tehnyt kaikki nämä suuret teot ja ilmoittanut kaikki nämä suuret asiat. HERRA , kaiken sen mukaan, mitä olemme korvillamme kuulleet, ei ole sinun vertaistasi, ei ole muuta Jumalaa kuin sinä. Mikä muu kansa maan päällä on sinun kansasi Israelin kaltainen, jota Jumala itse on lähtenyt lunastamaan omaksi kansakseen. Ja sinä teit itsellesi suuren ja pelottavan nimen karkottamalla muut kansat kansasi edeltä, jonka lunastit Egyptistä. Sinä olet tehnyt kansasi Israelin ikuisiksi ajoiksi omaksi kansaksesi, ja sinä, HERRA , tulit tämän kansan Jumalaksi. HERRA , olkoon nyt ikuisesti luja se sana, jonka olet puhunut palvelijastasi ja hänen suvustaan. Tee, niin kuin olet puhunut. Olkoon sinun nimesi ikuisesti vahva ja suuri, niin että voidaan sanoa: ’ HERRA Sebaot, Israelin Jumala, on Jumala Israelissa’, ja pysyköön palvelijasi Daavidin suku ikuisesti sinun edessäsi.